Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2017  

  2016  

  2015  

  2014  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
          5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
       5.2. Määrärahat hallinnonaloittain
            Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)
            Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)
            Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)
            Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)
            Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)
            Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)
            Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)
            Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)
            Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)
            Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)
            Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)
            Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)
            Määrärahat taloudellisen laadun mukaan
          5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka
          5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
     9. Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2017

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)PDF-versio

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 14,6 mrd. euroa, joka on 1,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäykset aiheutuvat kilpailukykysopimuksen mukaisista toimenpiteistä, perustoimeentulotuen maksatuksen siirrosta Kansaneläkelaitokselle (KELA), opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen, oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvista menoista sekä palkkatuen ja starttirahan osittaisesta siirrosta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta. Myös hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttaminen sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistukset muuttavat määrärahatarvetta.

Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 28 %, työttömyysturvaan 19 %, maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan 1 % sairausvakuutukseen 13 %, avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 %, veteraanien tukemiseen 2 %, kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1 %, tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1 % sekä hallintoon ja valvontaan 1 %.

Julkisen talouden suunnitelmassa päätetty hallitusohjelman liitteen 6 indeksisäästöihin sisältyvien menojen kokonaisuuteen kohdistettu säästö toteutetaan kansaneläkeindeksin pistelukua alentamalla ja asumistukien ja lapsilisien määräytymistekijöitä muuttamalla. Perustoimeentulotuen vaikutus huomioiden säästötoimenpiteiden nettovaikutus on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa 67,3 milj. euroa. Talousarvioehdotuksessa on otettu huomioon 1.3.2017 voimaan tuleva sukupuolineutraali avioliittolaki.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Genomistrategian toimeenpanoon ehdotetaan 5,8 milj. euron määrärahaa. Strategian mukaisesti Suomeen perustetaan genomikeskus, jolla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Koska genomitietoa hyödyntävä tutkimus tapahtuu pitkälti biopankkitoiminnan puitteissa, tehostetaan samalla myös julkisten biopankkien toimintoja ja varmistetaan tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa. Lisäksi perustetaan kansallinen syöpäkeskus. Perustamiskustannuksiin kohdennetaan kaikkiaan yhteensä 17 milj. euroa v. 2017—2020.

Työllisyyden edistäminen

Palkkatuen ja starttirahan perusosaa vastaava tuen rahoitusosuus 151,1 milj. euroa siirretään työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta sosiaali- ja terveysministeriöön. Palkkatuetun työn ja starttirahan rahoitusjärjestelmiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että em. palveluja rahoitettaisiin myös valtion työttömyysetuusmäärärahoista. Työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevien kulukorvauksen poistaminen säästää valtion menoja n. 29 milj. euroa. Kulukorvauksen maksaminen työkokeilun ajalta ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille lisää valtion kustannuksia 7 milj. eurolla. Edellä mainittujen muutosten ylijäämällä mahdollistetaan palkkatukea saavien määrän lisääminen. Matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistetään liikkuvuusavustukseksi. Uudistusten myötä starttirahaan ja palkkatukeen on yhteensä käytettävissä n. 257 milj. euroa.

Kannustinloukkujen purkamiseksi nuorten kuntoutusraha ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle, ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan käyttö laajennetaan myös yleissivistävään koulutukseen, kaikille nuoren kuntoutusrahaa saaville maksetaan myös matkakorvausta ja koulutarvikemäärärahaa ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä sidotaan KEL-indeksiin. Ehdotus lisää valtion menoja 14,2 milj. euroa.

Toimenpiteet ovat osa hallituksen kärkihankkeita työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi sekä työvoimahallinnon uudistamiseksi työllisyyttä tukevaksi.

Nuorten naisten tasa-arvoisen kohtelun, työllistymisen edistämisen sekä perhevapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi esitetään työnantajille maksettavaa kertakorvausta, jonka kustannusvaikutus on vuositasolla 75 milj. euroa ja 45 milj. euroa v. 2017. Lisäkustannukset rahoitetaan työnantajien sairausvakuutusmaksulla, joten se ei vaikuta valtion menoihin.

EU:n direktiivit kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä sekä kausityöntekijänä työskentelyä varten on huomioitu talousarviovalmistelussa. Direktiivi yrityksen sisällä siirtyvistä työntekijöistä vaikutus sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa on arviolta 5,6 milj. euroa ja kausityöntekijädirektiivin arviolta 4,2 milj. euroa.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukselle, perustoimeentulotuelle ja eräille palveluille ehdotetaan määrärahoja 4,1 mrd. euroa, mikä on 731,4 milj. euroa enemmän kuin v. 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin perustoimeentulotuen ja asumistuen määrärahojen kasvusta sekä opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin, joka toteutetaan julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraalisti. Siirrosta aiheutuvat lisämenot katetaan jättämällä enimmäisasumismenot korottamatta ja alentamalla kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenoja 4 %:lla.

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirtyvät kunnilta KELAn tehtäväksi vuoden 2017 alusta lukien. KELA:n toimintakuluihin lisätään siirrosta johtuen 27,3 milj. euroa. Siirrosta johtuen määrärahan tarve perustoimeentulon momentilla kasvaa 478,6 milj. euroa. Kuntien osuus perustoimeentulotuen arvioiduista menoista vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta 28.90.30.

Indeksisidonnaisten menojen säästön toteuttamiseksi yleisen ja eläkkeensaajien asumistuen sekä lapsilisien määräytymistekijöitä muutetaan siten, että valtion menot alenevat 67,3 milj. euroa v. 2017.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on huomioitu yhteensä 105 milj. euron määrärahalisäyksinä v. 2017. Määrärahaa esitetään lisättäväksi lapsilisämomentille, yleiseen asumistukeen varattavaan rahoitukseen, työmarkkinatuen momentille sekä sairausvakuutuksen valtion rahoitukseen.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

 2014201520162017
     
Työnantajat:    
Sairausvakuutus    
Kaikki työnantajat2,142,082,121,06
     
Työttömyysvakuutus1)    
alempi maksu0,750,801,000,80
ylempi maksu2,953,153,903,30
     
Työeläkevakuutus2)    
Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu17,7518,0018,0017,95
     
Vakuutetut:    
Sairausvakuutus    
Sairaushoitovakuutus    
— Sairaanhoitomaksu    
Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot)1,491,491,471,45
Palkansaajat ja yrittäjät1,321,321,300,06
     
Työtulovakuutus    
— Päivärahamaksu    
Palkansaajat0,840,780,821,54
Yrittäjät0,970,910,911,61
     
Työttömyysvakuutus0,500,651,151,60
     
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat5,555,705,706,15
53 vuotta täyttäneet7,057,207,207,65
     
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:    
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat23,323,723,624,1
53 vuotta täyttäneet24,825,225,125,6
     

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2015 raja on 2 025 000 euroa ja v. 2016 2 044 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen 0,4 prosenttiyksikön suuruinen alennus vuonna 2016, joka on kohdennettu sekä työntekijöille että pienille työnantajille

Sairausvakuutus

Sairausvakuutuksen rahoitukseen ehdotetaan määrärahoja 1,9 mrd. euroa, mikä on 0,7 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamisen, palkansaajien sairaanhoitomaksujen alentamisen ja vakuutettujen päivärahamaksun noston seurauksena sairausvakuutuslaista aiheutuvat menot lisääntyvät 706 milj. eurolla. Pienituloisimpien palkansaajien maksurasitukseen tehdään 30 milj. euron kevennys osana ehdotettuja veroperustemuutoksia.

Lääkekorvauksia alennetaan vuoden 2017 alusta lukien 134 milj. eurolla, josta valtion osuus 60 milj. euroa.

Sairaanhoidon kustannusten korvaamista yksityisen terveydenhuollon palveluista jatketaan edelleen vuoden 2018 loppuun saakka silloin, kun palvelut on järjestetty kunnallisissa tiloissa. Esitys lisää valtion menoja 0,1 milj. euroa.

Sairaus- ja kuntoutusrahojen tulorajoja ja korvausastetta ehdotetaan alennettavaksi ylimpien tulorajojen osalta, jolloin työtulovakuutuksen kustannukset pienenisivät vuositasolla 25 milj. euroa ja 18 milj. euroa v. 2017. Toimenpiteellä ei ole vaikutusta valtion menoihin.

Eläkkeet

Eläkkeisiin ehdotetaan 4,5 mrd. euroa määrärahoja, mikä on 47 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. KELA:n toimihenkilöeläkkeiden eläkevastuun katteena olevien eläkevastuurahastojen varojen kattamisprosenttia lasketaan, jotta se vastaa julkisen ja yksityisen sektorin eläkevarojen rahastoimisastetta. Tämä vähentää valtion osuutta Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista 6,5 milj. eurolla. Lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvän eläkkeen valtion osuuden maksaminen muutetaan ennakkomenettelyksi.

Yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille kohdistetaan kertaluonteinen eläketuki. Eläketuki koskee 5 vuotta työttömänä olleita yli 60-vuotiaille ja sen nettovaikutus STM:n pääluokassa on 38 milj. euroa.

Indeksimuutokset ja palkkakerroin

KEL- ja KHI-sidonnaisten etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä 2017–2019. Lisäksi indeksisidonnaisten menojen säästöjen toteuttamiseksi kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan v. 2017.

 2014201520162017
     
Työeläkeindeksi2 5092 5192 5192 533
KEL-indeksi1 6301 6371 6311 617
KHI-indeksi, %1,0-0,20,41,1
Palkkakerroin1,351,361,371,39

Työttömyysturva

Työttömyysturvan määrärahoiksi ehdotetaan 2,8 mrd. euroa.

Hallitusohjelman mukaisen 200 milj. euron säästön toteuttamiseksi omavastuuaikaa pidennetään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan korotusosia pienennetään, pitkän työuran korotusosasta luovutaan kokonaan ja työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennetään 100 päivällä. Muutos säästää valtion menoja 20 milj. euroa.

Ulkomaalaislain perusteella oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille työnhakijoille ehdotetaan maksettavan työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea. Muutoksen arvioidaan vähentävän työmarkkinatukimenoja 3,4 milj. eurolla ja lisäävän toimeentulotukimenoja 1 milj. eurolla v. 2017.

Valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Tuen enimmäispituutta lyhennetään 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia.

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 226,9 milj. euroa, mikä on 9,0 milj. euroa vähemmän kuin v. 2016 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoista 104,5 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 57,0 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 16,0 milj. euroa rintamalisiin ja 41,3 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 6,7 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,5 milj. euroa.

Sotavammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 20 milj. euron lisäys rahapelitoiminnan tuottovaroista. Lisäksi määrärahassa on huomioitu kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavan haitta-asterajan alentaminen 1.1.2017 lähtien lievävammaisille sotainvalideille 15 prosentista 10 prosenttiin, jonka kustannusvaikutus on 4,7 milj. euroa v. 2017.

Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Kuntien järjestämälle sosiaali- ja terveydenhuollolle ehdotetaan määrärahoja 181,8 milj. euroa, joka on 22,0 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin siitä, että valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (mom. 33.60.50) ei enää myönnetä erillistä valtionavustusta.

Hallituksen hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan 56 milj. euroa vuodelle 2017, jossa on lisäystä 32,5 milj. euroa. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti osoitetaan 1,5 milj. euroa v. 2017.

Turvakotipaikkojen lisäämiseksi toiminnan rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 13,6 milj. euron määrärahaa, jossa on lisäystä 2,0 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtion rahoituksen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan ehdotetaan olevan edellisvuoden tasolla eli 29 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluun ja tukeen ehdotetaan määrärahaa n. 5,6 milj. euroa, mikä on 3,4 milj. enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi valtakunnallisen SoteDigi-muutosohjelman rahoitukseen on varattu 3,0 milj. euroa. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen laskee 3 milj. euroa ja valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen nousee 1,6 milj. euroa.

Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle ehdotetaan 34,5 milj. euroa, mikä on 9,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu rokotteiden hankinnan määrärahojen kasvusta. Vesirokkorokote ehdotetaan sisällytettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan, mikä lisää määrärahatarvetta 4,2 milj. eurolla. Puutiaisaivokuumerokote (TBE) ehdotetaan sisällytettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan kaikille niille alueille, joilla ilmaantuvuus ylittää 15/100 000 tapausta vuodessa. Ahvenanmaan lisäksi rokotetta tarjotaan jatkossa Paraisten ja Simon kuntien asukkaille sekä näillä alueilla yli 4 viikkoa luonnossa liikkuville muiden kuntien asukkaille. Laajennuksen kustannusarvio on n. 120 000 euroa.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 8,3 milj. euroa edellisvuoden tasosta ja ovat 162,2 milj. euroa. Lasku johtuu vuoden 2016 alusta voimaan tulleesta lomituslain muutoksesta ja tarvearvion muutoksesta. Lomituspalvelujen hallintomenoihin ehdotetaan 16,1 milj. euron määrärahaa. Maatalouden kriisipakettiin liittyen määrärahassa on huomioitu lomitustoimintaan lisäyksenä 10 milj. euroa, joka käytetään mm. viljelijöiden maksujen alentamiseen, sekä maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen 1 milj. euroa.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 180,5 milj. euroa, jossa on huomioitu yhteensä 8,6 milj. euron säästötoimenpiteet. Suurimmat säästöt syntyvät strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä 3,9 milj. euroa, sektoritutkimussäästöstä 3,1 milj. euroa sekä muista toimintamenosäästöistä 1,6 milj. euroa.

Rahapeliyhtiöiden yhdistämiseen liittyen Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminto siirretään ministeriön yhteyteen 2017 alusta lukien. Tähän liittyen ministeriön toimintamenomomentilla on huomioitu 3,38 milj. euron lisäys, joka vastaa puolta avustustoiminnan arvioiduista kustannuksista. Määräraha katetaan peliyhtiön tuottomomentilta 12.33.90 ja toinen puoli kustannuksista laskutetaan peliyhtiöltä.