Talousarvioesitys 2017
60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtion rahoituksesta turvakotitoiminnan menoihin ja valtion korvauksesta rikosasioiden sovitteluun.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:
- — sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus
- — sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain pohjalta. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakien asemaa, siirretään painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja varhaisen tuen saamista sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä
- — sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa tarkennetaan vaiheittain yleislain uudistamisen jälkeen myös erityislainsäädäntöä. Uudistuksella kehitetään palvelujärjestelmää siten, että se edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja turvaa riittävien, laadukkaiden ja tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen saamisen koko maassa
- — sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palvelujen laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia
- — kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistäminen
- — vanhuspalvelujen uudistaminen omaishoitoa koskevan lain ja perhehoitolain muutoksella sekä hallituksen kärkihankkeella. Tavoitteena on kehittää iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut
- — terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen ja arvioinnin toteuttaminen
- — alkoholiohjelman jatkaminen.
Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirretään 1.1.2017 alkaen Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Momentti 33.60.35 ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 33.10.57, jonka menot valtio korvaa täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähentämällä osuus valtionosuudesta. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.
Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (momentti 33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (momentti 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Voimassa olevat painoalueet ja tavoitteet on vahvistettu joulukuussa 2015 annetulla asetuksella (1434/2015).
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuen ja eräiden muiden menojen määrärahalla (momentti 33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja toteuttamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman hankkeiden loppuunsaattamista.
Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
2014 toteutunut |
2015 toteutunut |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Kunnallinen toimeentuloturva | ||||
Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana | 99 000 | 99 000 | 99 000 | 114 000 |
Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana | 176 000 | 176 000 | 176 000 | 180 000 |
Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana | 27 000 | 27 000 | 27 000 | 30 000 |
Sosiaalipalvelut | ||||
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana | 140 641 | 147 000 | 153 000 | 159 000 |
Tukipalvelut, saajia vuoden aikana | 127 862 | 133 000 | 138 000 | 143 000 |
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1) | 11 159 | 10 500 | 9 800 | 9 000 |
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana | 43 235 | 44 000 | 45 000 | 46 000 |
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. | 42 413 | 45 000 | 48 000 | 50 000 |
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2) | 14 000 | 14 500 | 15 000 | 15 500 |
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. | 1 350 | 1 100 | 900 | 700 |
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana | 101 900 | 102 000 | 103 000 | 104 000 |
Kansanterveystyö | ||||
Hoitopäivät (milj.) | 4,80 | 4,60 | 4,50 | 4,80 |
Avohoitokäynnit (milj.) | ||||
— Lääkärin luona | 6,50 | 6,80 | 6,80 | 6,90 |
— Muun ammattihenkilön luona | 16,80 | 19,40 | 20,00 | 22,00 |
— Hammashuollon käynnit | 5,00 | 5,20 | 5,30 | 5,40 |
— Kotisairaanhoidon käynnit | 5,80 | 2,80 | 3,10 | 3,50 |
Somaattinen erikoissairaanhoito | ||||
Hoitopäiviä (milj.) | 3,15 | 3,05 | 2,95 | 2,95 |
Päättyneet hoitojaksot (milj.) | 0,96 | 0,95 | 0,94 | 0,94 |
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 3,29 | 3,22 | 3,14 | 3,09 |
Avohoitokäynnit (milj.) | 6,81 | 7,01 | 7,20 | 7,30 |
Psykiatrinen erikoissairaanhoito | ||||
Hoitopäiviä (milj.) | 1,26 | 1,26 | 1,26 | 1,26 |
Päättyneet hoitojaksot | 0,04 | 0,03 | 0,03 | 0,03 |
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 36,00 | 36,00 | 36,00 | 36,00 |
Avohoitokäynnit (milj.) | 1,90 | 1,90 | 2,00 | 2,00 |
1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat
2) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.
Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta
2014 toteutunut |
2015 toteutunut |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) | 1 196,2 | 1 283,5 | 1 346,9 | 1 422,3 |
Tutkintokorvaus, euroa | 62 700 | 51 200 | 46 400 | 44 000 |
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa | 1 380 | 1 070 | 810 | 900 |
Mielentilatutkimustoiminta
2014 toteutunut |
2015 toteutunut |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä | 110 | 100 | 120 | 120 |
— valtion yksiköt | 85 | 69 | 90 | 90 |
— kunnalliset sairaalat | 21 | 21 | 20 | 20 |
— vankeinhoitolaitoksen sairaalat | 4 | 10 | 10 | 10 |
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.
2017 talousarvio | 500 000 |
2016 talousarvio | 500 000 |
2015 tilinpäätös | 500 000 |
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen
2) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja toteuttamista tukevien tutkimusten ja selvitysten rahoittamiseen
3) enintään 400 000 euroa eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen
4) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
5) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen
6) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan siirtämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen 18 maakunnan vastuulle. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi annetaan eduskunnalle loppuvuodesta 2016. Samassa aikataulussa toteutetaan aluehallinnon uudistus, jossa alueellisia tehtäviä siirretään maakunnille.
Kyseessä on erittäin merkittävä uudistus, jonka yhteydessä toteutetaan laajoja tehtäviä ja toimintoja, henkilöstöä, kiinteistöjä ja muuta omaisuutta koskevia uudelleenjärjestelyjä. Uudistus toteutetaan noin kahden vuoden mittaisen siirtymäajan kuluessa. Uudistuksen toimeenpanoa varten tarvitaan siirtymäajaksi resurssit valtakunnallista ohjausta ja muutostukea sekä maakuntien väliaikaishallintoa varten.
Valtakunnallinen muutostuki toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton kesken.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisoikeudellisen laitoksen perustaminen maakuntatasolla | 500 |
Sote- ja maakuntauudistuksen muutosakatemia ja muutosjohtamisen tuki | 1 000 |
Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallinen ohjaus, koordinointi ja tietopohjan vahvistaminen | 1 000 |
Sote-uudistuksen maakunnalliset koordinaattorit | 500 |
Vanhojen Kaste-hankkeiden loppuunsaattaminen | 400 |
Yhteensä | 3 400 |
2017 talousarvio | 5 600 000 |
2016 talousarvio | 2 200 000 |
2015 tilinpäätös | 2 300 000 |
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -3 000 |
Yhteensä | -3 000 |
2017 talousarvio | 15 000 000 |
2016 talousarvio | 18 000 000 |
2015 tilinpäätös | 21 700 000 |
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 94 140 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) enintään 700 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 63 940 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 29 350 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, enintään 75 000 euroa Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja enintään 775 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Koulutusmäärien lisäys | 1 570 |
Yhteensä | 1 570 |
2017 talousarvio | 94 140 000 |
2016 talousarvio | 92 570 000 |
2015 tilinpäätös | 101 168 677 |
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.
2017 talousarvio | 15 200 000 |
2016 talousarvio | 15 200 000 |
2015 tilinpäätös | 9 587 934 |
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.
Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.
2017 talousarvio | 480 000 |
2016 talousarvio | 480 000 |
2015 tilinpäätös | 480 000 |
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.
Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.
Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.
2017 talousarvio | 28 990 000 |
2016 talousarvio | 28 990 000 |
2015 tilinpäätös | 29 071 000 |
(50.) Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2016 talousarvio | 25 000 000 |
2015 tilinpäätös | 15 000 000 |
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 13 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii turvakotipalvelujen valtakunnallisesta saatavuudesta siten, että eri puolilla Suomea on tarjolla ja saatavilla palveluja tarpeeseen nähden riittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa turvakotipalvelujen kokonaisuuden koordinoinnista valtakunnallisesti yhteistyössä sopimuksen tehneiden turvakotien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valitsee turvakotipalvelun tuottajiksi toimijat, joilla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu voimassa oleva toimilupa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | 2 000 |
Yhteensä | 2 000 |
2017 talousarvio | 13 550 000 |
2016 II lisätalousarvio | — |
2016 talousarvio | 11 550 000 |
2015 tilinpäätös | 11 550 000 |
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).
Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -1 000 |
Yhteensä | -1 000 |
2017 talousarvio | 2 000 000 |
2016 talousarvio | 3 000 000 |
2015 tilinpäätös | 2 400 000 |
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 63 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa sovittelutoiminnan järjestämisestä. Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta sekä käytön valvonnasta huolehtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Korvauksen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta.
Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.
2017 talousarvio | 6 300 000 |
2016 talousarvio | 6 300 000 |
2015 tilinpäätös | 6 300 000 |