Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. (29.01 ja 30, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. (29.10 ja 30, osa) Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. (29.20 ja 30, osa) Ammatillinen koulutus
            (30.) Aikuiskoulutus
         40. (29.40 ja 30, osa) Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
              50. Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen
              51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
              52. Eräät avustukset
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

91. NuorisotyöPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan sillä on periaatepäätöksellä nimetyt nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskukset. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Aluehallintovirastot toimivat sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevissa asioissa valtion aluehallintoviranomaisena vastaten nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta aluetasolla. Kunnat vastaavat paikallistason nuorisotyöstä ja -politiikasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö huolehtii nuorisolain mukaisesta tehtävästään turvaamalla nuorisotoimialan yleiset toimintaedellytykset sekä toimeenpanemalla nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee yleisavustuksin valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisokeskusten toimintaa sekä rahoittaa valtionosuuksin kuntien nuorisotoimea. Nuorisotoimialan strateginen rahoitus muodostuu nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusten yleisavustuksista sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnettävistä erityisavustuksista. Näihin voidaan katsoa sisältyvän myös hallituksen kärkihankkeeseen ”Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan” kytkeytyvät nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön avustukset, joiden kautta vahvistetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten yhteiskunnallista toimijuutta ja elämänhallintataitoja.

Nuorisotyön tukijärjestelmissä pyritään ensisijaisesti integroimaan sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma sekä kestävä kehitys.

Toimialan yleistä kehittämistä suuntaavat kansallisen lainsäädännön ja strategian lisäksi myös nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetut puitteet (2010—2018) sekä Euroopan neuvoston suositukset.

Nuorisotyön tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet ovat:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteetKeskeisimmät toimenpiteet
  
Johdetaan ja kehitetään nuorisotoimialaa— Huolehditaan uudistetun nuorisolain ja uuden nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanosta
 — Kehitetään ja vahvistetaan nuorisotoimialan ohjausta uuden nuorisolain pohjalta
 — Avustetaan Nuori2017-tapahtumaa osana Suomi 100 -juhlavuotta.
  
Edistetään nuorten osallisuutta, toimijuutta ja elämänhallintataitoja— Huolehditaan nuorisotoimialan perusrahoituksesta (valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen ja nuorisokeskusten yleisavustukset, kuntien nuorisotoimen valtionosuudet)
 — Tuetaan nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä osana hallituksen kärkihanketta ”Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan”
 — Tuetaan nuorisotyön ja -politiikan strategisten painopisteiden mukaisesti nuorisotoimialan kehittämishankkeita.
  
Seurataan ja tuetaan nuorten kasvu- ja elinoloja — Kehitetään kansallista ja eurooppalaista nuorisotoimialan tutkimusta ja tiedontuotantoa nuorisopoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta
  — Hyödynnetään Nuorten tulevaisuusbarometrin tuloksia
 — Seurataan lakisääteisten monialaisten yhteistyöverkostojen toimintaa ja luodaan edellytyksiä verkostojen väliselle yhteistyölle.

Eräitä nuorisotoimen tehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja

Toiminnot201420152017
    
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista, %677175
Työpajojen kattavuus kunnista, %889393
Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa13 88514 73315 000
Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista, %959696
Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret16 84817 93018 000
Aluehallinnon kautta tuetut harrastustoimintaryhmät/leirit (lkm)5 249-5 500
Valtakunnallisten nuorisokeskusten nuorisokäyttöpäivät346 624349 765350 000
Yleisavustusta saavien valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan osallistuneiden määrä (ei uniikkikävijöitä: perustuu järjestöjen omaan arvioon)4 865 011--

50. Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 53 617 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (72/2006) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin

2) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön valtakunnallisille palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille

3) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin avustuksiin valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen sekä nuorisotilojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamisavustuksiin

4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen, nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien sekä nuorten verkkomedioiden ja niiden kehittämistoiminnan menoihin

5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön ja EU:n sekä kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen, kulttuurisen ja monikulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen

7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen

8) valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja sen jaostojen, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen

9) nuorisotyön valtakunnallisten palvelu- ja kehittämiskeskusten tukemiseen

10) lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen

11) toimialan aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen

12) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin informaatio-ohjauksen tehtäviin.

Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Nuorten aktiivinen kansalaisuus 
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt15 500 000
Lakisääteiset kansalliset toimikunnat900 000
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 
Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen7 127 000
Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö 
Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen8 037 000
Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti5 670 000
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen 
Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskukset6 180 000
Lasten ja nuorten kehittämisohjelman toimeenpano, kokeilu, kehittäminen, tutkimus4 283 000
Kansainvälinen yhteistyö1 000 000
Valtakunnalliset nuorisokeskukset4 920 000
Yhteensä53 617 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos517
Yhteensä517

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio53 617 000
2016 talousarvio53 100 000
2015 tilinpäätös53 025 013

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa saa käyttää:

12) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin informaatio-ohjauksen tehtäviin sekä enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tietovarantojen keräämiseen, kokoamiseen, visualisointiin ja julkaisemaan avoimesti käytettäväksi.

Selvitysosa: Päätösosan kohta 12) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 12).


2017 talousarvio53 617 000
2016 talousarvio53 100 000
2015 tilinpäätös53 025 013

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta lisää momentille 180 000 euroa Raittiuden Ystävät ry:n nuoriso- ja valistustoimintaan, jolla edistetään päihteettömyyttä ja Savuton Suomi 2030 -hanketta sekä 300 000 euroa Takaisin Elämään ry:lle nuorisotyöhön.

Momentilta vähennetään 480 000 euroa, joka lisätään momentille 29.91.51. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 53 617 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (72/2006) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin

2) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön valtakunnallisille palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille

3) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin avustuksiin valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen sekä nuorisotilojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamisavustuksiin

4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen, nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien sekä nuorten verkkomedioiden ja niiden kehittämistoiminnan menoihin

5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön ja EU:n sekä kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen, kulttuurisen ja monikulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen

7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen

8) valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja sen jaostojen, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen

9) nuorisotyön valtakunnallisten palvelu- ja kehittämiskeskusten tukemiseen

10) lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen

11) toimialan aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen

12) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin informaatio-ohjauksen tehtäviin sekä enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tietovarantojen keräämiseen, kokoamiseen, visualisointiin ja julkaisemaan avoimesti käytettäväksi.

Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 19 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen

2) Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Etsivän nuorisotyön tukemiseen osoitetaan 7 127 000 euroa momentilta 29.91.50.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Työpajatoiminnan tukemiseen13 500 000
Etsivän nuorisotyön tukemiseen4 523 000
Kärkihankkeen Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan toteuttamiseen1 500 000
Yhteensä19 523 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittäminen4 500
Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan-500
Tasomuutos-4 150
Yhteensä-150

2017 talousarvio19 523 000
2016 talousarvio19 673 000
2015 tilinpäätös21 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta pitää työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön resursseja tärkeinä, sillä näillä työmuodoilla voidaan tavoittaa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, joita muut palvelut eivät tavoita. Niiden kautta toteutetaan myös Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihanketta.

Tarve nuorten toimintakykyä tukeviin palveluihin on erittäin suuri, sillä OECD:n syyskuussa julkistaman tutkimuksen mukaan jo yli viidennes nuorista miehistä (20—24-vuotiaista) ja yli 15 prosenttia nuorista naisista oli vuonna 2015 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Kaikkiaan 18,3 prosenttia 20—24-vuotiaista suomalaisnuorista kuului tähän ryhmään OECD-maiden keskiarvon ollessa 17 prosenttia.

Valiokunta painottaa, että nuoret on saatava aiempaa tehokkaammin erilaisten työ-, tuki- tai koulutuspalveluiden piiriin. Erityisenä haasteena on tavoittaa ne nuoret, joilta puuttuu koulutus, työkokemus ja työllistymiseen tähtäävät tulevaisuudensuunnitelmat ja jotka eivät itse hakeudu palvelujen piiriin. Kun nuorten taustat ovat vielä hyvin erilaisia mm. koulutuksen, työkokemuksen, valmiuksien ja terveyden suhteen, tarvitaan monipuolinen palvelujärjestelmä ja paljon moniammatillista osaamista.

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitus on ensi vuonna suunnilleen tämän vuoden tasolla. Momentin määräraha on 19,5 milj. euroa, josta 13,5 milj. euroa on tarkoitus osoittaa työpajatoiminnan tukemiseen ja 4,5 milj. euroa etsivän nuorisotyön tukemiseen. Etsivän nuorisotyön tukemiseen osoitetaan myös 7,1 milj. euroa veikkausvoittovaroista momentilta 29.91.50, jolloin etsivän nuorisotyön määräraha nousee noin 11,6 milj. euroon.

Valiokunta katsoo, että toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi arviointimenetelmiä tulee kehittää niin, että keskeisiä osa-alueita voidaan seurata valtakunnallisesti kattavilla, yhtenäisillä mittareilla. Valtakunnallisesti vertailukelpoiset vaikuttavuusarvioinnit tukisivat myös resurssien kohdentamista sinne ja sellaiseen toimintaan, missä niillä on suurin vaikuttavuus.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kärkihankkeen puitteissa luodaan vaikuttavia ja innovatiivisia toiminta- ja palvelukokonaisuuksia, jotka vievät toimintaa asiakaslähtöisempään suuntaan. On niin ikään tärkeää huolehtia hyviksi todettujen mallien levittämisestä valtakunnalliseen käyttöön sekä kehittää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Valiokunta lisää momentille 480 000 euroa viitaten momentin 29.91.50 kohdalla todettuun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 20 003 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen

2) Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen

2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.

Selvitysosa: Saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvan kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen osoitetaan 200 000 euroa momentilta 29.91.50.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta700 000
Nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistäminen800 000
Yhteensä1 500 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämisen rahoitus, mistä 400 000 euroa siirtoa momentilta 29.10.20 ja 400 000 euroa siirtoa momentilta 29.20.21800
Yhteensä800

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio1 500 000
2016 talousarvio700 000
2015 tilinpäätös400 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Nuorten tukipolut

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan joka ikäluokasta noin 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa, ja syrjäytymisvaarassa on noin 45 000 nuorta (16—29 v.), joilla ei ole toisen asteen koulutusta, opiskelupaikkaa tai muuta vastaavaa. Varsin monilla on myös mielenterveyden häiriöitä ja itsetuhoista käyttäytymistä. Syrjäytymisestä aiheutuu suurta inhimillistä kärsimystä, minkä lisäksi se aiheuttaa erittäin suuria taloudellisia menetyksiä ja kustannuksia. Nykyiset toimintamallit eivät kuitenkaan auta riittävästi erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria, ja siksi tarvitaan uudenlaisia, nuoren elämän kokonaisvaltaisesti huomioon ottavia toimintamalleja.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kolmannella sektorilla on kehitetty tulokselliseksi havaittuja, julkisia palveluja täydentäviä ja tukevia työmuotoja näiden nuorten tavoittamiseen. Näissä toimintamalleissa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymistä tuetaan ammatillisen osatutkinnon tai tutkinnon kautta, minkä lisäksi nuorilla on mahdollisuus saada kaikki tarvitsemansa taustatuki tukiasunnosta vertaistukihenkilöön. Toiminnan tavoitteena on myös se, että nuoret eivät joudu odottamaan palveluiden piiriin pääsemistä, vaan saavat tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti.

Valiokunta pitää tärkeänä uuden toimintamallin tukemista. Siinä toiminnasta vastaavat järjestöt, jotka yhteistyössä suunnittelevat ja toteuttavat pilottimallin, jossa nuorille voidaan tarjota moniammatillista ja oikea-aikaista apua. Yhdessä laaditun mallin tulee sisältää mm. tukiasuntotoimintaa, opintopolkuja (Valo-valmennusmallin tapaan), tukihenkilötyötä sekä vapaa-ajan toimintaa. Valiokunta korostaa, että tällaisen mallin tarkoitus ei ole kilpailla olemassa olevien tukimuotojen kanssa, vaan täydentää julkisia palveluja ja auttaa erityisesti niiden nuorten työllistymistä ja selviytymistä, jotka ovat nyt järjestelmän ulkopuolella. Järjestöjen yhteistyö vähentää kentän sirpaleista toimintaa, sujuvoittaa nuorten saamaa palvelua ja selkeyttää myös kuntien yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Valiokunta katsoo, että pilottimalli tulee toteuttaa pääkaupunkiseudulla, jossa nuorten avun tarve on suurin, minkä jälkeen malli tulee levittää muualle Suomeen.

Talousarvioaloitteen TAA 453/2016 vp perusteella valiokunta lisää momentille 2 650 000 euroa ja osoittaa sen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen siten, että määräraha käytetään järjestöjen yhteistyöpohjaisen tukitoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 4 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen

2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen

3) järjestöjen yhteistyöpohjaisen tukitoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi.