Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. (29.01 ja 30, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. (29.10 ja 30, osa) Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. (29.20 ja 30, osa) Ammatillinen koulutus
            (30.) Aikuiskoulutus
         40. (29.40 ja 30, osa) Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
              30. Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan
              50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
              52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
              55. Valtionavustus liikuntapaikan rakentamiseen KymiRing Oy:lle
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

90. LiikuntatoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.

Liikuntaa edistetään ja liikunnan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita pyritään saavuttamaan toimenpiteillä, joille on yhteistä tietopohjan ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen.

Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:

Toiminnalliset tavoitteetKeskeisimmät toimenpiteet
  
Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään systemaattisesti — Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
Liikunnan kansalaistoiminta on aktiivista ja osallistavaa— Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa
— Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa
—Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä
— Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia
— Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnan harrastaminen eri väestöryhmissä lisääntyy— Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelman tuki kaikki perusasteen koulut kattavaksi
— Tuetaan Kunnossa kaiken Ikää -ohjelmaa
— Tuetaan liikunnan valtakunnallisia ja paikallisia edistämishankkeita koko elämänkaarella
— Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisääviä hankkeita
— Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla
— Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen.
Huippu-urheilua kehitetään tuloksellisesti ja vastuullisesti— Tuetaan eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia
— Vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun tai koulunkäynnin yhdistämisen toimenpiteitä
— Tuetaan liikunnan ja urheilun eettisiä toimenpiteitä ja integriteettiä avustamalla Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK) toimintaa.
Toimialan osaaminen ja tietopohja vahvistuvat ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti— Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suunnassa
— Vahvistetaan tiedonhankintaa ja hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa
— Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi
— Kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää
— Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja.
Liikunnan asema eri hallinnonalojen päätöksenteossa vahvistuu— Varmistetaan informaatio-ohjauksella ja vuorovaikutuksen lisäämisellä, että liikunnan edistäminen huomioidaan paremmin kuntien strategioissa ja liikuntapoliittisissa toimenpiteissä
— Toimeenpannaan OKM:n ja STM:n koordinoima valtakunnallinen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategia ja lisätään vuorovaikutusta eri hallinnonalojen kanssa
— Valtion liikuntaneuvosto arvioi valtionhallinnon eri ministeriöiden toimenpiteitten vaikutuksia liikunnan edistämisessä.

Eräitä liikuntatoimen tunnuslukuja

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2017
arvio
    
Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/Tea-viisari1)   
— koko maan väestöpainotettu keskiarvo,68-70
josta niiden osuus, jotka ovat saaneet koettuun tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita (%)2)87,587,688,0
    
OKM:n ja aluehallinnon myöntämät valtionavustukset liikuntapaikkarakentamiseen (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet)   
— myöntöjä yhteensä (kpl)172159165
— uimahallit (kpl)878
— liikuntahallit tai -salit (kpl)141622
— palloilu- ja urheilukentät (kpl)313435
— jäähallit (kpl)1435
— lähiliikuntapaikat (kpl)526160
— muut liikuntapaikat533835
    
Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma   
Hankkeet221222225
Kunnat100104120
Liikkujat   
— naiset (%)646360
— miehet (%)363740
Liikkujat140 000140 000140 000
    
Liikuntajärjestöjen toiminta   
— Valtionavustusta saavien liikuntajärjestöjen lukumäärä120122127
— Urheilun lajiliittoihin kuuluvien jäsenseurojen lukumäärä10 71110 96610 500
— Urheiluseurojen yhteenlaskettujen jäsenten lukumäärä1 555 5661 542 8271 550 000
— Kilpailulisenssiurheilijoiden lukumäärä556 000560 000580 000
    
Maahanmuuttajien kotouttamishankkeet kunnissa   
— kotouttaminen liikunnan avulla -tukea saavien kuntien lkm303559
— kotouttamishankkeiden määrä313560
    
Kehittämistuki liikunta- ja urheiluseuroille   
Myönnetyt378409500
Hakemukset1 1629811 000
Lapsia ja nuoria92 00092 00094 000
— tytöt (%)404042
— pojat (%)606058
    
Liikkuva koulu -ohjelma3)   
Koulut8001 2122 100
Oppilaat163 000318 037443 373
    
Urheiluakatemiat   
Avustetut urheiluakatemiat, kpl191915
Akatemioihin kiinnittyneiden urheilijoiden määrä, I ja II-taso2 1042 3362 400
    
Dopingtestit (ADT ry)   
Kansallisen testausohjelman testit, yht.2 7702 4663 000
— kilpailun ulkopuoliset1 4601 4181 500
— kilpailutestit1 3101 0481 500
— joista veritestejä81264350
Urheilijaprofiilit, verinäytteet276264300
    
Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa   
Valtakunnalliset397 300387 847436 000
Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/%279 900/70,5279 900/72,2279 900/64,1
    
Alueelliset86 91586 03385 000
Valtionosuudella rahoitetut päivät/%53 000/61,053 000/61,653 000/62,4

1) Tea-viisarijärjestelmän tunnusluku kertoo kahden vuoden välein kunnan liikunnan edistämisestä 6 eri näkökulmasta (mm. johtaminen, seuranta ja voimavarat). Koko maan luku on kaikkien vastanneiden keskiarvo, joka on painotettu vastanneen yksikön väestöpohjalla. Vuoden 2017 luku on arvio vuoden 2014 tulosten perusteella.

2) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH (THL)

3) Vuoden 2014 Liikkuvien koulujen määrä perustuu OKM:stä suoraan ja aluehallinnon kautta OKM:n määrärahasta avustusta saaneiden hankekouluihin. Vuodesta 2015 eteenpäin Liikkuvien koulujen määrä perustuu Liikkuvan koulun verkkosivujen kautta rekisteröityneihin kouluihin.

30. Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää Tunti liikuntaa päivässä -hankkeen toteuttamiseen tavoitteena laajentaa ohjelma valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria.


2017 talousarvio7 000 000
2016 talousarvio7 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Tunti liikuntaa päivässä -hankkeeseen osoitetaan vuosina 2016—2018 yhteensä 21 milj. euron rahoitus, josta ensi vuonna on käytettävissä 7 milj. euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tänä vuonna, joka on kärkihankkeen ensimmäinen toimivuosi, noin 80 prosenttia peruskouluista on mukana hankkeessa. Ensi vuonna tavoitteena on 90 prosentin kattavuus peruskouluissa sekä toisen asteen kokeilujen käynnistäminen. Kärkihankkeen viimeisenä vuonna 2018 tavoitteena on, että kaikki peruskoulut ovat mukana.

Valiokunta painottaa liikunnan merkitystä ja pitää erittäin hyvänä, että myös varhaiskasvatuksessa on käynnistetty lasten liikkumista edistävä Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma. Panostukset lasten liikkumiseen ovat tärkeitä, sillä liikkumattomuus lapsuudessa ennustaa usein myös liikkumatonta elintapaa aikuisena.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kärkihankerahoitus otetaan huomioon myös koulujen kerhotoiminnassa ja muussa koulupäivään liittyvässä harrastustoiminnassa. Näin parannetaan lasten tasavertaisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja edistetään lasten liikunnallisten iltapäivien toimeenpanoa.

Viime aikoina on myös selvitetty mahdollisuuksia alentaa liikuntaharrastamisen hintaa, joka on monille lapsille ja nuorille liian korkea. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä jätti 30.6.2016 esityksen, johon sisältyi kohderyhmiä koskevia toimenpiteitä ja suosituksia. Työryhmä piti mm. tärkeänä, että kunnat, koulut, järjestöt ja seurat tekevät entistä läheisempää yhteistyötä ja luovat lapsille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia.

Valiokunta korostaa uuden liikuntalain (390/2015) tavoitteita, joissa korostuvat mm. liikunnan harrastamiseen liittyvä väestöryhmien yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja lasten sekä nuorten kasvu ja kehitys. Julkisia varoja kohdennettaessa on huolehdittava siitä, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on olemassa mahdollisuuksia harrastaa myös vähäisillä kustannuksilla. Näin voidaan vähentää myös terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja syrjäytymistä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 154 097 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen35 171 000
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen33 421 000
Liikunnan yhdenvertaisuuteen1 750 000
  
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen63 030 000
Liikunnan kansalaistoimintaan44 500 000
Huippu-urheiluun12 650 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin1 900 000
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan3 500 000
Kansainväliseen yhteistyöhön480 000
  
Koko väestön liikunnan edistäminen28 300 000
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan19 500 000
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen8 800 000
  
Liikunnan osaaminen ja tietopohja27 596 000
Liikunnan koulutuskeskuksille 17 886 000
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin3 730 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan3 720 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan350 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi1 430 000
Yhteensä154 097 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 98,47 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 781 000 euroa momentilta 29.90.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Avustus Olympiastadionin perusparannushankkeeseen jakamattomista voittovaroista 5 000
Tasomuutos1 475
Yhteensä6 475

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio154 097 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio147 622 000
2015 tilinpäätös147 993 082

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukaisen eläkkeen suuruus on 1 332,20 euroa kuukaudessa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemännen kappaleen.


2017 talousarvio154 097 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio147 622 000
2015 tilinpäätös147 993 082

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Veikkausvoittovaroista osoitetaan liikunnalle ensi vuonna noin 154,1 milj. euroa, joka on noin 6,5 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Pääosa kasvusta kohdistuu Olympiastadionin perusparannukseen, jota varten Veikkauksen jakamattomista voittovaroista on irrotettu 5 milj. euroa vuodelle 2017.

Valiokunta toteaa, että valtion liikuntapolitiikan keskeisimmät tavoitteet ovat liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus sekä yhteisöllisyyden, osallistumisen ja liikunnallisen elämäntavan lisääntyminen. Julkisen rahoituksen tulee tukea edellä mainittujen liikuntapoliittisten tavoitteiden toteutumista, mitkä pohjautuvat uuteen liikuntalakiin (390/2015).

Vaikka liikunnan määrärahat ovat kasvaneet, liikuntaa harrastamattomien ja riittämättömästi liikkuvien kohderyhmä on jäänyt tavoittamatta. Liikuntaneuvoston viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan nykyinen liikuntajärjestelmä edistää lähinnä valmiiksi aktiivisten ja kilpaurheiluorientoituneiden ihmisten liikkumista (Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011—2015; Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4).

Valiokunta korostaa toimia, joilla kannustetaan ihmisiä liikunnalliseen elämäntapaan ja lisätään matalan kynnyksen liikuntapalveluja ja ennaltaehkäisevää ohjausta, sillä liikkumattomuudesta aiheutuu erittäin suuria kustannuksia yhteiskunnalle ja kansantaloudelle. Liikkumattomuuden hinnan on arvioitu olevan Suomessa 1—2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Jos mukaan otetaan myös liikkumattomuuden epäsuorat vaikutukset eli työpanoksien menetykset, vuotuisten kustannusten arvioidaan nousevan jopa 2—4 mrd. euroon.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että liikunnan rahoitusta selkeytetään ja sen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta parannetaan. Määrärahojen noustessa toiminta ja siihen liittyvät avustukset ja hakemukset ovat lisääntyneet, ja tällä hetkellä avustuksia myönnetään mm. erilaisten hanketukien, projektien sekä laajempien ohjelmakokonaisuuksien yhteydessä. Tämä lisää hakijoiden sekä hakemusten käsittelijöiden työtä, ja se on omiaan heikentämään järjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.

Valiokunnan mielestä huomiota tulisi kiinnittää aiempaa enemmän kuntien, järjestöjen, seurojen ja muiden toimijoiden perusavustamiseen ja sen kehittämiseen ja huolehtia siitä, että avustukset kannustavat järjestöjä kehittämään toimintaansa liikuntalain mukaisten tavoitteiden mukaisiksi. Valiokunnan mielestä myös avustusten vaikuttavuutta on seurattava säännöllisesti, jotta resurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti.

Helsingin Olympiastadion

Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi, mikä johtuu mm. suhdannetilanteesta sekä katsomoiden kattamiseen liittyvistä rakennusteknisistä haasteista.

Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että valtio turvaa Suomen merkittävimmän ja kansainvälisestikin ainutlaatuisen Olympiastadionin kehittymisen ja säilymisen tuleville sukupolville. Valtion tulee siksi omalta osaltaan huolehtia stadionin tulevaisuuden kannalta välttämättömän perusparannus- ja uudistushankkeen etenemisestä hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ja jatkaa neuvotteluja valtion rahoitusosuudesta hankkeelle. Erityisen tärkeää on varmistaa Olympiastadionin toimivuus sekä käyttökustannusten hallinta ja rakenteiden kestävyys pitkällä aikavälillä.

Urheilijoiden sosioekonomisen aseman parantaminen

Valtiovarainvaliokunta on edellä todennut, että valtion liikuntapolitiikan keskeisimmät tavoitteet ovat mm. liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus sekä liikunnallisen elämäntavan lisääntyminen. Näitä tavoitteita tuetaan ensi vuonna mm. hallituksen kärkihankkeiden kautta.

Liikuntalain eräänä tavoitteena on myös huippu-urheilun edistäminen, mihin eduskunnan sivistysvaliokunta on kiinnittänyt huomiota lausunnossaan (SiVL 8/2016 vp). Lausunnossa nostetaan esille erityisesti nuorten urheilijoiden sosioekonomisen aseman epävarmuus, mikä heikentää mahdollisuuksia pyrkiä huippumenestykseen.

Urheilijoiden sosioekonomisen aseman parantamiseksi valtiovarainvaliokunta lisää momentille 500 000 euroa urheilija-apurahoihin, jolloin urheilija-apurahat nousevat 2,2 milj. euroon. Apurahojen lisäämisellä voidaan tukea erityisesti yksilölajien huippuja sekä nuoria, yksilö- ja joukkuelajien huippua tavoittelevia urheilijoita, joiden taloudellinen asema on usein tukala.

Valiokunta lisää myös Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön (URA) avustukseen 165 000 euroa ja toteaa, että saadun selvityksen mukaan tällä kyetään tukemaan nykyisen noin 70 urheilijan sijasta 100 opiskelevaa urheilijaa. Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön tarkoituksena on edistää urheilijoiden ammattiin valmistumista ja pyrkiä turvaamaan aktiiviuransa päättäneiden urheilijoiden koulutus. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa jakamalla opiskeluapurahoja, joita on kuitenkin pystytty myöntämään vain noin 15 prosentille hakuehdot täyttävistä hakijoista.

Valiokunta lisää vielä 300 000 euroa urheiluakatemioiden asiantuntijatukeen. Urheiluakatemiajärjestelmä tukee urheilijoiden kaksoisuraa, päivittäisvalmennusta sekä asiantuntijatyötä urheilijoiden arjessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee noin kahtakymmentä urheiluakatemiaa 950 000 eurolla vuodessa, mutta avustuksen tarve on suurempi, jotta palveluja voidaan järjestää eri lajien nuorille ja jo huipulla oleville urheilijoille.

Momentille lisätään yhteensä 965 000 euroa.

Momentilta vähennetään 965 000 euroa. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 154 097 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 2 200 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukaisen eläkkeen suuruus on 1 332,20 euroa kuukaudessa.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu aiemmin tehdyistä sitoumuksista aiheutuneiden tai aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia menoja vuosina 2017—2027 yhteensä enintään 26 000 000 euroa, ja edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

Selvitysosa: Valtuuden lisäys, 26 milj. euroa, aiheutuu Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kokonaiskustannusarvion noususta 52 milj. eurolla 261 milj. euroon, josta valtion osuus on enintään puolet.

Lisämäärärahan tarve katetaan tulouttamalla 6 milj. euroa jakamattomista veikkausvoittovaroista vuonna 2017 ja loput, 20 milj. euroa, liikuntaan osoitettavista rahapelitoiminnan tuotoista vuosina 2018—2027 tältä momentilta. Hankkeen lisärahoituksesta tehdään sopimus Helsingin kaupungin kanssa, missä yhteydessä on tarkoitus myös sopia siitä, että hanketta ei enää vuodesta 2017 lukien avusteta etupainotteisesti.

Ehdotettava valtuuden lisäys huomioiden perusparannushankkeelle osoitettu valtionrahoitus on yhteensä enintään 130,5 milj. euroa. Valtio on osoittanut hankkeeseen rahoitusta vuosien 2011—2017 talousarvioissa yhteensä 97,7 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon kirjatun valtuuden (51,8 milj. euroa) loppuosa 6,8 milj. euroa on tarkoitus osoittaa vuoden 2018 talousarviossa jakamattomista veikkausvoittovaroista.


2017 I lisätalousarvio6 000 000
2017 talousarvio154 097 000
2016 tilinpäätös147 120 326
2015 tilinpäätös147 993 082

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu aiemmin tehdyistä sitoumuksista aiheutuneiden tai aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia menoja vuosina 2017—2027 yhteensä enintään 26 000 000 euroa, ja edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia kustannuksia vuosina 2017—2019 yhteensä enintään 18 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu Tampereen monitoimiareenan rakennuskustannuksista. Lisäyksestä 4 000 000 euroa katetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle palautuneista käyttämättömistä veikkausvoittovaroista ja 3 000 000 euroa rahapelitoiminnan rahastoiduista jakamattomista voittovaroista.

Tampereen monitoimiareena sisältää kilpa- ja harjoitusjäähallin oheistiloineen ja sen kokonaiskustannusarvio on 112 milj. euroa ilman arvonlisäveroa. Monitoimiareenan omistajana on kiinteistöyhtiö, jota myös Tampereen kaupunki rahoittaa. Tampereen monitoimiareenan liikuntarakentamisen valtiontuelle on saatu EU-komission hyväksyntä. Valtion rahoitusta hankkeelle vuonna 2018 on tarkoitus osoittaa liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista 1 milj. euroa ja jakamattomista voittovaroista 6 milj. euroa ja vuonna 2019 liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista 3 milj. euroa ja jakamattomista voittovaroista 1 milj. euroa.


2017 III lisätalousarvio7 000 000
2017 I lisätalousarvio6 000 000
2017 talousarvio154 097 000
2016 tilinpäätös147 120 326
2015 tilinpäätös147 993 082

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2017 vp (17.11.2017)

Hallitus esittää, että Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia kustannuksia yhteensä enintään 18 milj. euroa vuosina 2017—2019. Valtionavustus on 7 milj. euroa tänä ja ensi vuonna ja 4 milj. euroa vuonna 2019. Saadun selvityksen mukaan valtion rahoituksesta 4 milj. euroa rahoitetaan liikuntapaikkarakentamiseen osoitetuista määrärahoista ja 14 milj. euron lisäavustus rahoitetaan palautuneista tai jakamattomista rahapelitoiminnan voittovaroista.

Valiokunta puoltaa hallituksen esitystä ja toteaa, että Tampereen monitoimiareena on tunnistettu valtakunnallisesti merkittäväksi hankkeeksi ja se otettiin liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan ensimmäisen kerran jo syksyllä 2011. Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi hankkeen valtionrahoitusta koskevan suunnitelman 31.5.2016, minkä jälkeen EU:n komissiolta on saatu myönteinen notifiointipäätös.

Saadun selvityksen mukaan monitoimiareena takaa tulevaisuudessa erinomaiset edellytykset huippu-urheilulle, kulttuurille ja tapahtumille niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Monitoimiareenan myötä Tampereen liikuntaolosuhteet paranevat muutoinkin, sillä uuden areenan rakentaminen vapauttaa Hakametsästä liikuntatiloja muiden lajien ja seuratoiminnan käyttöön. Samalla Hakametsän alueesta kehitetään monipuolinen liikkumista ja huippu-urheilua palveleva kansallisesti merkittävä kampus.

Valiokunta pitää tärkeänä, ettei 14 milj. euron lisäavustus vähennä normaalia liikuntapaikkarakentamiseen vuosittain osoitettavaa määrärahaa. Valiokunta painottaa myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, sillä myös rahapelitoiminnan jakamattomilla voittovaroilla ja niiden tulevalla riittävyydellä on suuri merkitys liikunnan toimialan edunsaajille. Esim. liikuntapaikkojen peruskorjausten resurssitarpeet ovat moninkertaisia olemassa oleviin määrärahoihin nähden.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia kustannuksia vuosina 2017—2019 yhteensä enintään 18 000 000 euroa.

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 861 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä enintään 16 914 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poisto-80
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; liikunnan koulutuskeskukset (Kiky)-8
Kustannustason muutos (-0,7 %)-128
Yksikköhintojen tason tarkistus253
Yhteensä37

Määrärahan mitoituksessa käytetyt yksikköhinnat täsmentyvät kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien vaikutusten johdosta.


2017 talousarvio861 000
2016 talousarvio824 000
2015 tilinpäätös556 343

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta viittaa momentin 29.80.50 kohdalla esitettyyn ja lisää momentille 965 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 826 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

55. Valtionavustus liikuntapaikan rakentamiseen KymiRing Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen ja maksamiseen KymiRing Oy:lle rakenteilla olevan moottoriurheilukeskuksen rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Avustuksen myöntämisen ja maksamisen ehtona on, että rahoittajien antamin oikeudellisesti pitävin rahoitussitoumuksin voidaan todeta moottoriurheilukeskushankkeen vaatiman koko rahoituksen toteutuvan.

Selvitysosa: KymiRing Oy rakennuttaa vuokraamalleen alueelle Iitin kuntaan moottoriurheilukeskuksen, joka koostuu kansainväliset standardit täyttävästä moottoriradasta sekä sen yhteyteen rakennettavista rallicross-, karting-, motocross-, speedway- sekä enduroradoista ja niiden edellyttämistä rakenteista. Moottoriurheilukeskuksen yhteyteen on siitä erillisenä tarkoitus toteuttaa myös ajokoulutus- ja liikenneturvallisuuskeskus sekä ajoneuvoteollisuutta palveleva testausympäristö. Hankkeen kokonaiskustannus on arviolta 23 milj. euroa, josta moottoriurheilukeskuksen rakentamiskustannukset ovat noin 16,5 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosina 2015 ja 2016 myöntänyt KymiRing moottoriurheilukeskuksen rakentamiseen valtionavustusta yhteensä 3 milj. euroa liikuntapaikkojen perustamiskustannuksiin momentille 29.90.50 varatusta rahoituksesta. Lisäksi Hämeen ELY-keskus on myöntänyt ajokoulutuskeskuksen toimintaan yrityksen kehittämisavustusta 0,5 milj. euroa. Nyt ehdotettava avustus perustuisi liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen. Lähikunnat saattavat myös rahoittaa moottoriurheilukeskusta.

Hanke toteutetaan allianssimenettelyllä. Pääurakoitsijaksi on tarjouskilpailun perusteella valittu Destia Oy, joka kuuluu samaan konserniin kuin moottoriurheilukeskuksen maa-alueen pääosan omistava yhtiö. Radan rakennustyöt on aloitettu syksyllä 2015, mutta ne ovat olleet keskeytyksissä.

Valtionavustuksen tarkoituksena on varmistaa rakennustöiden jatkuminen ja hankkeen toteutuminen. Ennen valtionavustuksen myöntämistä on tarkoitus oikeudellisesti pätevällä tavalla varmistua siitä, että hankkeen vaatima kokonaisrahoitus on saatu hyväksyttävin sitoumuksin koottua ja hanke on näin toteutumassa.

Hankkeeseen liittyy momentilla 31.10.77 oleva liikennehanke vt 12:lla.


2017 I lisätalousarvio3 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)

Hallitus esittää 3,5 milj. euron avustusta KymiRing Oy:lle rakenteilla olevan moottoriurheilukeskuksen rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Moottoriurheilukeskuksen yhteyteen on tarkoitus rakentaa erillisinä hankkeina myös ajokoulutus- ja liikenneturvallisuuskeskus sekä ajoneuvoteollisuutta palveleva testausympäristö. Hankkeen kokonaiskustannus on arviolta 23 milj. euroa, josta moottoriurheilukeskuksen osuus on noin 16,5 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosina 2015 ja 2016 myöntänyt KymiRing-moottoriurheilukeskuksen rakentamiseen valtionavustusta yhteensä 3 milj. euroa liikuntapaikkojen perustamiskustannuksiin osoitetusta rahoituksesta, minkä lisäksi Hämeen ELY-keskus on myöntänyt ajokoulutuskeskuksen toimintaan yrityksen kehittämisavustusta 0,5 milj. euroa. Nyt ehdotettu avustus perustuisi liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen. Avustuksen tarkoituksena on osaltaan osoittaa valtion sitoutuneisuus hankkeen toteuttamiseen sekä samalla varmistaa muiden rahoittajatahojen osallistuminen sen rahoittamiseen asettamalla tämä ehdoksi valtionavustuksen myöntämiselle.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hanke on aiemmin tunnistettu kansallisesti merkittäväksi hankkeeksi, jolloin sitä eivät koske valtion liikuntaneuvoston hyväksymässä Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjassa määritellyt avustuksen enimmäismäärät, vaan avustusmäärä harkitaan tapauskohtaisesti. Hankekohtainen avustus on ollut kansallisesti merkittävissäkin hankkeissa yleensä 15 prosenttia, mutta nyt avustus on nousemassa huomattavasti korkeammaksi, yli 40 prosenttiin.

Valiokunta puoltaa määrärahan myöntämistä, mutta painottaa, että ennen valtionavustuksen myöntämistä on oikeudellisesti pätevällä tavalla varmistauduttava siitä, että hankkeen vaatima kokonaisrahoitus on saatu hyväksyttävin sitoumuksin koottua ja hanke on toteutumassa.

Valiokunta toteaa, että nyt ehdotettu lisärahoitus on erillistä budjettirahoitusta, eikä se vähennä veikkausvoittovaroista myönnettävää liikuntapaikkahankkeiden tukea.

KymiRing-kokonaisuuteen sisältyy myös liikennehanke, johon osoitetaan 14 milj. euron budjettirahoitus momentilta 31.10.77.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen ja maksamiseen KymiRing Oy:lle rakenteilla olevan moottoriurheilukeskuksen rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Avustuksen myöntämisen ja maksamisen ehtona on, että rahoittajien antamin oikeudellisesti pitävin rahoitussitoumuksin voidaan todeta moottoriurheilukeskushankkeen vaatiman koko rahoituksen toteutuvan.