Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. (29.01 ja 30, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. (29.10 ja 30, osa) Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. (29.20 ja 30, osa) Ammatillinen koulutus
              01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
              21. (29.20.21 ja 30.21, osa) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
              30. (29.20.30, 30.31, 32 ja 51) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
              33. (29.30.33) Nuorten aikuisten osaamisohjelma
            (30.) Aikuiskoulutus
         40. (29.40 ja 30, osa) Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

20. (29.20 ja 30, osa) Ammatillinen koulutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia sekä edistää osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä kansainvälistyvässä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vastaamalla työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin, parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä toiminnan joustavuus ja ketteryys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta.

Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, perusopetuksen päättäneiden ja muiden vailla tutkintoa olevien koulutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä työikäisen väestön osaamisperustan vahvistaminen edellyttävät sekä nuorille että aikuisille soveltuvia joustavia hakeutumis- ja koulutusväyliä sekä työelämän ja yksilöiden tarpeiden kannalta riittävää ja oikein kohdentuvaa ammatillisen koulutuksen tarjontaa. Ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä edellyttää opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien joustavien opintopolkujen mahdollistamista, oppisopimuskoulutuksen ja muiden työvaltaisten opiskelutapojen lisäämistä, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välisen yhteistyön lisäämistä sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten oppimisympäristöjen ja pedagogisten ratkaisujen hyödyntämistä. Samalla myös opinto-ohjauksen ja muiden yksilöllisten ohjaus- ja tukipalvelujen merkitys kasvaa.

Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi toteutetaan ammatillisen koulutuksen reformi. Reformissa uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tähän liittyen opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirretään vuoden 2018 alusta lukien tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä sekä säätely- ja ohjausjärjestelmä uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, jonka lähtökohtana ovat osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto ja otetaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille. Valmistellaan uutta koulutussopimusmallia erityisesti nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi.

Ammatillisen koulutuksen reformissa tehdään ammatillisen koulutuksen säätely-, rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät. Jatkossa ammatillista koulutusta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla. Ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Rahoitus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) ja opiskelijoiden osaamisen kertymisen (suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat) painoarvoa rahoituksessa. Rahoitusperusteilla pyritään lisäksi tehostamaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista, parantamaan koulutuksen läpäisyä, lisäämään oppisopimuskoulutusta ja muuta työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä mahdollistamaan koulutuksen eri järjestämismuotojen joustava yhdistely työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Uudistuksessa pyritään turvaamaan koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä vakaus.

Reformin valmistelu saatetaan päätökseen vuoden 2017 aikana, ja uudistukset tulevat voimaan pääsääntöisesti vuoden 2018 alusta lukien.

Valtionavustuksilla tuetaan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa, edistetään reformin tavoitteiden toteuttamista, kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa ja tuetaan uusien toimintaprosessien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa. Avustukset myönnetään pääosin verkostohankkeille, joissa on mukana useita koulutuksen järjestäjiä.

Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 190 milj. euron säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Menettely mahdollistaa säästön toteuttamisen kunkin koulutuksen järjestäjän kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla joko toimintaa tehostamalla, opiskelijamäärää vähentämällä tai näiden yhdistelmällä. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen valtion ja kuntien välistä rahoitussuhdetta eli valtionosuusprosenttia muuttamalla. Säästö on pysyvä, mutta sen järjestäjäkohtainen kohdentuminen voi muuttua vuoden 2017 jälkeen.

Maahanmuuttajien lisääntyvään koulutustarpeeseen vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään 21 milj. eurolla. Määrärahalla on tarkoitus tarjota ammatillista koulutusta ja opiskelua tukevia palveluja n. 2 000 maahanmuuttajalle. Määrärahalla lisätään erityisesti ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja siihen kytkeytyviä opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen perusteissa määriteltyjä kielitaitosuosituksia tarkistetaan ja opintojen aikaista kielenopetusta lisätään, jotta opiskelun aloittaminen valmentavassa koulutuksessa ja jatkaminen valmentavan koulutuksen jälkeen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa olisi mahdollista nykyistä lyhyemmän kotoutumiskoulutuksen jälkeen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kehitetään ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää siten, että se muodostuu selkeästä, joustavasta, elinikäistä oppimista tukevasta ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti reagoivasta tutkintorakenteesta ja tutkinnoista. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta ja tutkintojen perusteita kehitetään kokonaisuutena yhteistyössä työelämän kanssa päällekkäisyyksien poistamiseksi ja nykyistä laaja-alaisempien tutkintojen muodostamiseksi. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi yksilöllisiä valinnan mahdollisuuksia lisätään ja tutkintojen muodostuminen määritellään siten, että tutkinnon osien joustava yhdistely työelämän tarpeiden mukaisesti on mahdollista. Tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta edistetään, kuitenkin siten että vailla ammatillista tutkintoa oleville ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen.

Toteutetaan vuonna 2016 käynnistettyä ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelmaa, jossa koulutuksen järjestäjiä kannustetaan muun muassa taloudellisin kannustein vapaaehtoisiin fuusioihin. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa. Lisäksi järjestäjäverkkoon kuuluu erikoistuneita, toimintaedellytyksiltään vahvoja koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät tarjoamaan valtakunnallisesti, toimialakohtaisesti tai muutoin merkittäviä koulutuspalveluja. Järjestäjärakenteen kehittämisohjelman avulla varmistetaan yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan kaikissa osissa ja molemmissa kieliryhmissä.

Toteutetaan vuonna 2016 käynnistettyä kehittämisohjelmaa, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä uudistetaan muun muassa hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja, purkamalla toiminnan päällekkäisyyksiä ja virtaviivaistamalla koulutuksen järjestäjien hallintoa.

Kehitetään yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa ammatilliseen koulutukseen soveltuvaa tulosohjausmekanismia vuonna 2016 käynnistettyjen tulosohjausmenettelyn kokeiluhankkeiden pohjalta. Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja kehitetään siten, että perusasteen päättäneiden ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa tai koulutuspaikkaa olevien nuorten pääsy ammatilliseen koulutukseen turvataan ja työikäisen väestön koulutukseen hakeutuminen on joustavaa.

Toiminnan laajuus

Seuraavissa taulukoissa kuvataan ammatillisen koulutuksen uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien kehitystä.

Ammatilliseen tutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat1)

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
       
Perustutkintoon johtava/valmistava koulutus69 08069 39369 35468 00067 50062 500
Oppilaitosmuotoinen koulutus yhteensä61 42961 54562 39161 00060 00055 000
— perustutkintoon johtava koulutus 49 38147 95646 32442 00042 00040 000
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus 12 04813 58916 06719 00018 00015 000
Oppisopimuskoulutus yhteensä7 6517 8486 9637 0007 5007 500
— perustutkintoon johtava koulutus188209260250300300
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus7 4637 6396 7036 7507 2007 200
Ammatti- tai erikoisammatti-tutkintoon valmistava koulutus30 19126 73530 92631 20031 00030 700
Oppilaitosmuotoinen koulutus16 97716 67518 23818 70018 50018 200
Oppisopimuskoulutus 13 21410 06012 68812 50012 50012 500

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
       
Perustutkinnot45 86246 21448 75449 30049 80050 700
Oppilaitosmuotoinen koulutus yhteensä41 77442 16943 73244 30044 800 46 000
— peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot35 73435 41236 28336 00035 00034 500
— näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot 6 0406 7577 4498 3009 80011 500
Oppisopimuskoulutus yhteensä4 0884 0455 0225 0005 0004 700
— peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot127123139150200200
— näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot3 9613 9224 8834 8504 8004 500
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot16 68515 94015 90817 00018 00018 000
Oppilaitosmuotoinen koulutus7 7407 1528 5059 50010 00010 000
Oppisopimuskoulutus 8 9458 7887 4037 5008 0008 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus.

Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Peruskoulutus yhteensä150 295150 470150 238148 921148 200142 000
— josta erityisopetus21 90422 66023 25623 67323 50023 000
1. Perustutkintoon johtava koulutus ja valmentavat koulutukset yhteensä131 281129 830127 053122 475121 700120 000
1.1. Tutkintoon johtava koulutus124 881123 553120 934116 826116 000114 500
1.2. Valmentavat koulutukset2)6 4006 2776 1205 6495 7005 500
2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus19 01420 64023 18526 44626 50022 000

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä; vain valtionosuusrahoitteinen koulutus. Vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo.

2) Syksyllä 2015 alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti), vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, talouskouluopetus sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso yhdistettiin yhdeksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (VALMA). Samassa yhteydessä osasta vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta muodostettiin erillinen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA).

Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Peruskoulutus yhteensä148 971149 640149 755147 483147 700129 800
1. Kunnallinen ammatillinen koulutus119 134119 289119 022117 062117 320103 090
— josta kuntajärjestäjien23 84330 36230 76030 76631 40027 590
— josta kuntayhtymäjärjestäjien95 29188 92788 26286 29685 92075 500
2. Yksityinen ammatillinen koulutus29 69330 19930 59230 27630 24026 570
3. Valtion järjestämä ammatillinen koulutus144152141145140140

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskelijamäärään. Vuodelle 2017 arvioitu rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä on noin 87,5 % järjestämislupien mukaisesta enimmäisopiskelijamäärästä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien lukumäärät 1)

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
     
Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteensä189183174168
— sekä perus- että lisäkoulutuksen järjestäjät118117113107
— pelkän peruskoulutuksen järjestäjät13131313
— pelkän lisäkoulutuksen järjestäjät58534848

1) Kalenterivuoden alun tilanne. Vuoden 2016 alun 175 järjestäjästä 126 oli ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä ja 162 ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
       
Kaikki järjestäjät yhteensä137134131130126120
— kuntajärjestäjät1111111099
— kuntayhtymäjärjestäjät383635343434
— yksityiset järjestäjät878684858276
— valtio koulutuksen järjestäjänä111111

1) Kalenterivuoden alun tilanne. Pelkän ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät (vuonna 2016 yhteensä 48) ovat yhtä kuntayhtymäjärjestäjää lukuun ottamatta yksityisiä.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusta alennetaan ensi vuodesta lähtien pysyvästi 190 milj. eurolla. Vuonna 2017 säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö ei vaikuta valtion talousarvion määrärahaan, koska se kohdennetaan kokonaisuudessaan kuntien lakisääteiseen rahoitusosuuteen muuttamalla valtionosuusprosenttia.

Samaan aikaan valmistellaan laajaa ammatillisen koulutuksen reformia, joka on eräs hallituksen kärkihanke. Reformi on erittäin kannatettava, sillä sen tavoitteena on uudistaa toisen asteen ammatillinen koulutus vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehdä ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Koulutuksen järjestäjien näkökulmasta ongelmallista on kuitenkin se, että ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee jo ensi vuonna, mutta sisältöä koskeva uudistus toteutuu vasta vuonna 2018. Ensi vuosi on siten koulutuksen järjestäjille poikkeuksellisen vaikea.

Valiokunta pitää tässä tilanteessa perusteltuna, että kukin koulutuksen järjestäjä voi toteuttaa säästöt oman toimintansa kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, kuten esimerkiksi tekemällä säästöjä tilakustannuksiin, investointeihin tai henkilöstökustannuksiin. Koulutuspaikkojen alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi on tärkeää, että säästöjä pyritään löytämään ensisijaisesti muilla tavoin kuin vähentämällä opiskelijapaikkoja.

Opiskelupaikkojen alueellisen saavutettavuuden rinnalla valiokunta kiinnittää huomiota koulutuspaikkojen riittävyyteen kasvukeskuksissa sekä myös siihen, että elinkeinoelämän edellyttämään osaamiseen vastataan oikeanlaisella koulutustarjonnalla. Koska työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat nopeasti, on koulutuksenjärjestäjillä oltava myös valmiutta vastata nopeasti uusiin osaamistarpeisiin. Myös riittävästä lähiopetuksesta on huolehdittava.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähenemisestä aiheutuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia alueellisesti, toimialoittain ja oppilaitoksittain ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin koulutuspaikkojen riittävyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistettaessa kiinnitetään erityistä huomiota koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseen, kuten työllistymiseen, minkä lisäksi rahoituksen tulee kannustaa koulutuksen loppuun suorittamiseen. Myös rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä vakaus on turvattava, jotta koulutuksen järjestäjät pystyvät pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen opetukseen.

Valiokunta korostaa, että reformin yhteydessä tulee ottaa huomioon myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeet. Joka ikäluokasta noin 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa. Tarvitaan siksi puitteet ja kannustimet syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijaksi ottamiseen ja tuen järjestämiseen.

Valiokunta katsoo, että tuen tarjoamisessa tarvitaan opiskelijan tarpeiden tunnistamista sekä saumatonta yhteistyötä mm. oppilaitosten, tukea tarjoavien järjestöjen ja työnantajien kesken. On myös huomioitava, että osalle opiskelijoista osatutkinnot voivat olla toimiva opintopolku työelämään.

Valiokunta pitää hyvänä, että maahanmuuttajien koulutukseen osoitetaan lisäresursseja ja ammatillisen koulutuksen valtionavustuksia lisätään 21 milj. eurolla vuodesta 2017 lukien. Tämä antaa mahdollisuuden tarjota ammatillista koulutusta ja opiskelua tukevia palveluja vuosittain noin 2 000 maahanmuuttajalle. On niin ikään myönteistä, että nuorten aikuisten osaamisohjelmaan osoitetaan ensi vuodelle 10 milj. euron lisärahoitus ja että ohjelmaa jatketaan kahdella vuodella. Koska ohjelma on joka tapauksessa päättymässä, sen rahoitus alenee kuluvaan vuoteen verrattuna noin 12 milj. eurolla.

Valiokunta kiinnittää huomiota vielä ammatillisen koulutuksen opettajien täydennyskoulutustarpeisiin. Peruskoulun opettajien koulutukseen on saatu tuntuva lisärahoitus, mutta ammatillisen koulutuksen opettajien täydennyskoulutukseen ei ole osoitettu vastaavanlaisia resursseja. Opettajien osaamisen vahvistaminen on kuitenkin tärkeää tilanteessa, jossa koulutus on uudistumassa ja ammatillisen osaamisen vaatimukset ovat lisääntymässä.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 975 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa: Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2017 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 100 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2017 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on n. 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan n. 4 800 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan n. 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 250 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
     
Saamelaisalueen koulutuskeskus71,269,06969
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus23,624,32626
Yhteensä94,893,39595

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot1 0021 0001 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset3 0953 0003 000
— osuus yhteiskustannuksista941950950
Kustannukset yhteensä4 0363 9503 950
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-3 034-2 950-2 950
Kustannusvastaavuus, %252525
    
Hintatuki2 4001 5502 400
    
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, %846586

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Saamelaisalueen koulutuskeskus4 688 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki2 400 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot887 000
Yhteensä7 975 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot10 65710 83910 525
Bruttotulot1 9472 5502 550
Nettomenot8 7108 2897 975
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 126  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 729  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-61
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-78
Palkkaliukumasäästö-15
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-30
Toimintamenojen tuottavuussäästö-41
Työajan pidentäminen (Kiky)-43
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-6
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-40
Yhteensä-314

2017 talousarvio7 975 000
2016 II lisätalousarvio-118 000
2016 talousarvio8 289 000
2015 tilinpäätös6 314 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 975 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

21. (29.20.21 ja 30.21, osa) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 8 541 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen (ml. ammatillinen aikuiskoulutus) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

3) elinikäistä oppimista ja aikuisopiskelua, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintojärjestelmää koskevien hankkeiden sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

4) ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Elinikäistä oppimista ja aikuisopiskelua, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintojärjestelmää koskevat hankkeet sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen-939
Yrittäjyyskasvatus (siirto momentille 29.91.52)-400
Yhteensä-1 339

2017 talousarvio8 541 000
2016 talousarvio9 880 000
2015 tilinpäätös13 721 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 8 511 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 30 000 euroa talousarvioesityksen 8 541 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 29.01.50.


2017 talousarvio8 511 000
2016 talousarvio9 880 000
2015 tilinpäätös13 721 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 8 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen (ml. ammatillinen aikuiskoulutus) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

3) elinikäistä oppimista ja aikuisopiskelua, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintojärjestelmää koskevien hankkeiden sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

4) ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien kasvupilottien toteuttamisesta positiivisen rakennemuutoksen alueilla. Vuosina 2017—2019 toteutettavissa pilottihankkeissa selvitetään tarkemmin alueiden ammatillisten osaajien tarvetta sekä luodaan toimintamalleja, joilla voidaan nopeasti ja etupainotteisesti vastata osaajatarpeeseen.


2017 I lisätalousarvio2 000 000
2017 talousarvio8 511 000
2016 tilinpäätös8 729 710
2015 tilinpäätös13 721 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

30. (29.20.30, 30.31, 32 ja 51) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 725 789 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen ja työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittämiseen digitaalisten ratkaisujen avulla

5) enintään 13 350 000 euroa avustuksina nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen ja muuhun kehittämiseen, korotettuun koulutuskorvaukseen sekä työpaikkaohjaajien koulutukseen

6) enintään 1 550 000 euroa avustuksina ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin

7) enintään 21 000 000 euroa avustuksina ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen, näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen, erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestämiseen maahanmuuttajille.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 21 262. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa, pois lukien ammatillisten erikoisoppilaitosten lisäkoulutus, valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 200. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Ammatillisten erikoisoppilaitosten valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 221 530, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 11 600 opiskelijatyöpäivää.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta)1 360 936 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (103 082 * 9 751,49 €)1 005 199 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (26 568 * 13 389,45 €, sis. alv.)355 737 000
Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta)90 362 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (10 167 * 6 537,52 €)66 467 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (3 495 * 6 836,93 €, sis. alv.)23 895 000
Kuntien rahoitusosuus -972 285 000
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin-5 337 000
Kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin-4 259 000
Valtionosuus oppisopimuskoulutuksena järjestettävään lisäkoulutukseen66 158 000
— ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (17 582 * 3 268,70 €)57 469 000
— muu lisäkoulutus (3 680 * 2 360,73 €)8 689 000
Valtionosuus oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen128 511 000
Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin16 055 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi1 000 000
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään)6 072 000
Erityisopetuksen kehittäminen ja työelämälähtöisyyden vahvistaminen (enintään)851 000
Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittäminen digitaalisten ratkaisujen avulla (enintään)1 825 000
Nuorten oppisopimuskoulutuksen edistäminen ja muu kehittäminen, korotettu koulutuskorvaus sekä työpaikkaohjaajien koulutus (enintään)13 350 000
Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen, näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen ja näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalvelut sekä edellisvuosien loppusuoritukset ja oikaisut (enintään)1 550 000
Maahanmuuttajille tarkoitettu valtionavustuksina rahoitettava ammatillinen koulutus sekä maahanmuuttajien tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelut (enintään)21 000 000
Yhteensä725 789 000

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 355,64 euroa opiskelijaa kohden.

Ammatillisten erikoisoppilaitosten valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 72,47 euroa opiskelijatyöpäivää kohden.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu arvio kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 431 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla toteutetaan ammatilliseen koulutukseen kohdistuva 190 milj. euron säästö muuttamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (1705/2009) siten, että oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä määrätään järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle ja kohdentamalla säästö kokonaisuudessaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntien rahoitusosuuteen muuttamalla valtionosuusprosenttia.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla mahdollistetaan valtionavustuksen maksaminen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen maahanmuuttajille muuttamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (1705/2009). Tarkoituksena on lisätä valtionavustusrahoituksella erityisesti ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja siihen kytkeytyviä opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Tavoitteena on, että valtionavustuksina rahoitettavaan koulutukseen osallistuu n. 2 000 maahanmuuttajaa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen-3 000
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; ammatillinen koulutus (Kiky)-5 337
Kustannustason muutos (-0,7 %)-4 259
Maahanmuuttajien lisääntyvään koulutustarpeeseen vastaaminen21 000
Menosäästön kohdistaminen kuntien rahoitusosuuteen80 083
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02)18
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus-8 245
Säästöpäätös-80 083
Tasomuutos-6
Yhteensä171

Määrärahan mitoituksessa käytetyt yksikköhinnat täsmentyvät kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien vaikutusten johdosta.


2017 talousarvio725 789 000
2016 talousarvio725 618 000
2015 tilinpäätös737 192 435

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 721 415 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 725 789 000 euroon nähden on 4 374 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 4 935 000 euroa kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien määrärahamuutosten tarkentumisesta ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin sekä lisäyksenä 231 000 euroa kustannustason muutoksesta aiheutuvien määrärahamuutosten tarkentumisesta ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin ja 330 000 euroa valtionosuusprosentin muutoksen vaikutusten tarkentumisesta ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksiin.

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 278,43 euroa opiskelijaa kohden.


2017 talousarvio721 415 000
2016 talousarvio725 618 000
2015 tilinpäätös737 192 435

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 721 415 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen ja työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittämiseen digitaalisten ratkaisujen avulla

5) enintään 13 350 000 euroa avustuksina nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen ja muuhun kehittämiseen, korotettuun koulutuskorvaukseen sekä työpaikkaohjaajien koulutukseen

6) enintään 1 550 000 euroa avustuksina ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin

7) enintään 21 000 000 euroa avustuksina ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen, näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen, erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestämiseen maahanmuuttajille.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 21 262. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa, pois lukien ammatillisten erikoisoppilaitosten lisäkoulutus, valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 200. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Ammatillisten erikoisoppilaitosten valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 221 530, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 11 600 opiskelijatyöpäivää.

33. (29.30.33) Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 25 141 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 24 228 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Rahoitusta voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on enintään 300. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.

Suoritekiintiöiden estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien sekä valtionavustusten enimmäismäärästä myöntämättä jätetyn euromäärän suuruisten valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa: Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisesti määrärahaa käytetään vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien 20—29 -vuotiaiden nuorten aikuisten oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, näyttötutkintoon valmistavaan oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen sekä tutkinnon osiin ja aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla jatketaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaan maksettavaa valtionavustusta koskevan säännöksen voimassaoloa.

Määrärahan arviotu käyttö (euroa)

  
Valtionavustus oppilaitosmuotoisen koulutuksen kustannuksiin sekä ohjaus- ja neuvontapalveluihin (enintään)24 228 000
Valtionosuus oppisopimuksena järjestettävän koulutuksen käyttökustannuksiin913 000
Yhteensä25 141 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lisärahoitus ohjelman jatkamiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi10 000
Määräaikaisen ohjelman asteittainen päättyminen-22 206
Yhteensä-12 206

2017 talousarvio25 141 000
2016 talousarvio37 347 000
2015 tilinpäätös55 651 944

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 25 141 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 24 228 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Rahoitusta voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on enintään 300. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.

Suoritekiintiöiden estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien sekä valtionavustusten enimmäismäärästä myöntämättä jätetyn euromäärän suuruisten valtionosuuksien maksamiseen.