Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. (29.01 ja 30, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. (29.10 ja 30, osa) Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
              01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
              02. (29.10.02 ja 29.30.20, osa) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
              20. (29.10.20 ja 29.30.21, osa) Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
              30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
              31. (29.30.30) Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
              51. Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille
              52. (29.30.53) Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille
         20. (29.20 ja 30, osa) Ammatillinen koulutus
            (30.) Aikuiskoulutus
         40. (29.40 ja 30, osa) Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

10. (29.10 ja 30, osa) Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä huomioidaan julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet.

Varhaiskasvatus koostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksella luodaan perustaa lapsen persoonallisuuden, oppimisen, taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa. Esi- ja perusopetuksen tavoitteena on kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.

Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Lukiokoulutuksessa pyritään vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Varhaiskasvatusmaksujen korotuksista syntyvä lisätulo vuonna 2017 on arviolta 54 milj. euroa, mikäli kunnat nostavat varhaiskasvatusmaksunsa lain enimmäistasolle. Tämä vahvistaa kuntien taloutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus 1.8.2016 alkaen vahvistaa kuntien taloutta vuonna 2017 arviolta 25,7 milj. eurolla. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdeluvun muutos 1/7:stä 1/8:aan laskee kuntien kustannuksia ja vahvistaa kuntien taloutta.

Varhaiskasvatuksen tietotuotantoa kehitetään toteuttamalla valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto, joka tukee ministeriön hallinnonalan ja toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista.

Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla kielikylpytoimintaa ja kielikokeiluilla.

Uudistetaan aikuisten perusopetuksen tuntijakoa ja rahoitusta, jonka yhteydessä Opetushallitus laatii uudet opetussuunnitelman perusteet. Valmistavan opetuksen ja aikuisten perusopetuksen järjestämistä tehostetaan kytkemällä rahoitus nykyistä tarkemmin toteutuneen opetuksen määrään ja puretaan rahoitusjärjestelmän esteet opetuksen tehokkaalle käynnistämiselle vuoden 2017 alusta. Perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaista rahoitusta uudistetaan. Selvitetään, siirretäänkö oppivelvollisuusikäisten perusopetukseen valmistava opetus kuntien velvoitteeksi. Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaskohtaista rahoitusta alennetaan oppilasmäärien kasvettua.

Toteutetaan Uusi lukio — uskalla kokeilla -kehittämisohjelmaa jatkamalla tuntijakokokeilua ja kehittämisverkoston toimintaa. Tavoitteena on uudistaa pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että lukiokoulutus kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Toteutetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto tutkinnossa asteittain vuoteen 2019 mennessä.

Kevennetään kurinpitoon ja ohjeistamiseen ja oppilas- ja opiskeluhuoltolain suunnitteluun ja toiminnan organisointiin liittyviä säännöksiä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta, yhdenmukaistetaan alle ja yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutuksessa aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärä, tehostetaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää vähentämällä järjestelmän laskennallisia vaiheita sekä toteutetaan muita hallituksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistoimenpideohjelman toimenpiteitä.

Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Käynnistetään lasten sosio-emotionaalisten taitojen tukiohjelman kehittäminen varhaiskasvatukseen. Käynnistetään monikulttuurisuustaitojen tukiohjelman kehittäminen perusopetukseen. Vahvistetaan lasten monilukutaitoa jatkamalla valtakunnallista kehittämisohjelmaa.

Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Kehitetään alaikäisten tunnistautumisratkaisua osana kansallista palveluarkkitehtuuria. Edistetään yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön. Edistetään koulutuspilvipalveluiden standardointia.

Osana hallituksen taiteen ja kulttuurin kärkihanketta parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen saavutettavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa.

Valtion rahoittaman opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa henkilöstön elinikäistä oppimista ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisissa tarvittavaa osaamista. Painopisteinä ovat pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja kokeilut, kasvatuksen ja opetuksen tuki sekä kulttuurinen moninaisuus.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2003—2015

 2003
toteutuma
2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
20151)
tavoite
      
Lukutaito543547536524538—550
Matematiikka544548541519538—550
Luonnontiede548563554546550—560

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2004, 2007, 2010, 2013 ja 2016.

Oppilas- ja opiskelijamäärät vuosina 2014—2017

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
     
Varhaiskasvatus1)211 190212 550213 050213 550
Esiopetus2)60 42062 50062 00062 000
Perusopetus529 880531 000531 000534 000
Lisäopetus1 2302 0601 7501 500
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat1 4701 4701 4701 470
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat10 05010 43010 20010 200
Maahanmuuttajien valmistava opetus3 0203 0503 10010 830
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään)1 8602 0002 0002 000
Lukiokoulutus, alle 18-vuotiaana aloittaneet96 710102 000101 00096 000
Lukiokoulutus, yli 18-vuotiaana aloittaneet3 9705 8105 8005 610
Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat1 1901 2901 2001 290

1) Kuntien järjestämä varhaiskasvatus, sisältää koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen lapset päiväkodissa ja perhepäivähoidossa.

2) Esi- ja perusopetuksen luvut ovat toteutumavuoden syksyn valtionosuustietoja (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset opetuksen järjestäjät).

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2017 noin 77 300 kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 193 550 koetta.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävien opetus- ja ohjaustuntien sekä opiskelijaviikkojen määrä 2014—2017

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
     
Taiteen perusopetuksen musiikkioppilaitosten opetustunnit1 653 0001 653 0001 653 0001 653 000
Taiteen perusopetuksen muut opetustunnit140 800140 800140 800140 800
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustunnit3 390 0003 390 0003 390 0003 390 000
Kansalaisopistojen opetustunnit1 910 9851 793 6251 793 0461 698 839
Kansanopistojen opiskelijaviikot262 024250 787255 658241 834
Opintokeskusten opetustunnit168 196166 358168 125158 984
Kesäyliopistojen opetustunnit57 80355 74755 74752 711

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toimintaa kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
     
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu803806806816
Suomalais-venäläinen koulu696705689694
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri401390375375
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat)598573620620
Koulukotien perusopetus130125125125
Helsingin eurooppalainen koulu276280283283
Yhteensä2 9042 8792 898 2 913

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
     
Ohjaustoiminta kentällä    
— ohjauskäyntejä1 5051 5071 2831 569
— oppilaita842774764802
Tilapäinen opetus ja kuntoutus     
— tukijaksopäivät3 8303 8603 9824 025
— tukijaksojen oppilaat443461454456

Henkilötyövuodet

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
     
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu76,277,87674
Suomalais-venäläinen koulu82,7858179,5
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri614,9606585585
EU:n Eurooppa-koulut32303232
Helsingin eurooppalainen koulu60,56059,660
Yhteensä866,3858,8833,6830,5

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kielikoulut3 399 000
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri33 039 000
Koulukotien perusopetus1 549 000
EU:n Eurooppa-koulut1 639 000
Helsingin eurooppalainen koulu2 364 000
Yhteensä41 990 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot69 41264 81662 990
Bruttotulot20 67621 00021 000
Nettomenot48 73543 81641 990
    
Siirtyneet erät   
— edelliseltä vuodelta siirtyneet17 251  
— seuraavalle vuodelle siirtyneet15 270  

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 138 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02)8
Perustoiminnan turvaaminen (siirron palautus momentilta 29.01.02)450
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentille 29.10.02)-100
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-40
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-10
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-465
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-428
Palkkaliukumasäästö-120
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-236
Toimintamenojen tuottavuussäästö-216
Työajan pidentäminen (Kiky)-328
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-50
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-306
Tasomuutos15
Yhteensä-1 826

2017 talousarvio41 990 000
2016 II lisätalousarvio-734 000
2016 talousarvio43 816 000
2015 tilinpäätös46 754 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 183 000 euroa.

Valtuus

Opetushallitus saa tehdä suomalais-venäläisen koulun väliaikaisista tilajärjestelyistä aiheutuvan vuokrasopimuksen vuodesta 2017 alkaen siten, että koulun vuokramenot vuosina 2017—2022 ovat vuositasolla yhteensä enintään 1 135 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.

Lisäys 193 000 euroa talousarvioesityksen 41 990 000 euroon nähden aiheutuu suomalais-venäläisen koulun osittaisesta väliaikaisesta muutosta parakkikouluun ja siitä aiheutuvasta vuokramenojen lisäyksestä elokuusta 2017 alkaen.


2017 talousarvio42 183 000
2016 II lisätalousarvio-734 000
2016 talousarvio43 816 000
2015 tilinpäätös46 754 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 183 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Valtuus

Opetushallitus saa tehdä suomalais-venäläisen koulun väliaikaisista tilajärjestelyistä aiheutuvan vuokrasopimuksen vuodesta 2017 alkaen siten, että koulun vuokramenot vuosina 2017—2022 ovat vuositasolla yhteensä enintään 1 135 000 euroa.

02. (29.10.02 ja 29.30.20, osa) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 285 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot8 3719 69210 443
Bruttotulot6 7357 1587 158
Nettomenot1 6362 5343 285
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 426  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 260  

Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteiden maksullisuudesta annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentilta 29.10.01)100
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentilta 29.10.30)700
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-1
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-5
Palkkaliukumasäästö-1
Palkkausten tarkistukset2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-3
Toimintamenojen tuottavuussäästö-9
Toimintamenosäästö (HO 2015)-20
Työajan pidentäminen (Kiky)-4
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-1
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-4
Yhteensä751

2017 talousarvio3 285 000
2016 II lisätalousarvio-4 000
2016 talousarvio2 534 000
2015 tilinpäätös2 470 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 285 000 euroa.

20. (29.10.20 ja 29.30.21, osa) Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 32 046 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) vapaan sivistystyön kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen

5) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa: Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan varhaiskasvatuksen, yleissivistävän ja vapaan sivistystyön koulutuksen uudistamista, seurantaa ja arviointia. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi. Sähköistetään perusopetuksen oppimistulosten arviointi. Varhaiskasvatuksen tietotuotannon kehittämishanketta jatketaan. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto. Hanke tukee ministeriön hallinnonalan ja toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- sekä valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.06)-250
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40)-500
Kotkaniemen museon vuokra (siirto momentille 29.80.20)-110
Osaaminen ja koulutus: Digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen10 000
Osaaminen ja koulutus: Kielikokeilut5 000
Osaaminen ja koulutus: Taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistäminen200
Yrittäjyyskasvatus (siirto momentille 29.91.52)-400
Yhteensä13 940

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio32 046 000
2016 talousarvio18 106 000
2015 tilinpäätös11 041 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 32 016 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

6) enintään 22 000 000 euroa digitaalisten oppimateriaalien käyttöönoton vauhdittamisesta, digioppimisen kokeiluista ja kehittämisestä, kielikokeiluista sekä taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6).

Vähennys 30 000 euroa talousarvioesityksen 32 046 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 29.01.50.

Lisäksi momentin päätösosaan on lisätty yksilöity käyttötarkoitus hallituksen kärkihankkeiden mukaisiin toimenpiteisiin.


2017 talousarvio32 016 000
2016 talousarvio18 106 000
2015 tilinpäätös11 041 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Varhaiskasvatuksen kehittämiseen on panostettu tuntuvasti viime vuosina. Lainsäädännössä vietiin jo viime vaalikaudella läpi varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe (580/2015), joka tuli voimaan 1.8.2015; silloin varhaiskasvatus määriteltiin ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille asetettiin kattavat tavoitteet. Sen jälkeen Opetushallitus on (18.10.2016) määrännyt varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, ja parhaillaan valmistellaan paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia, jotka otetaan käyttöön 1.8.2017.

Valiokunta toteaa, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen luo suuntaviivat ja vahvan perustan varhaiskasvatuksen kehittämiselle ja perusteiden jalkauttaminen käytäntöön on merkittävä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutos. Varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseksi tämä edellyttää lisäpanostuksia varhaiskasvatuksen pedagogisen johdon vahvistamiseen sekä henkilöstön osaamiseen. Onkin tärkeää, että varhaiskasvatuksen kehittämiseen on tänä vuonna osoitettu 3,7 milj. euron valtionavustus.

Valiokunta painottaa, että uusien varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotto ja toimeenpano sekä henkilöstön osaamistason paraneminen edellyttävät vielä lisäpanostuksia. Valiokunta osoittaa siksi momentille 2 000 000 euroa, joka on tarkoitettu erityisesti varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen.

Rahoituksen riittävyydestä on jatkossakin huolehdittava sekä myös siitä, että varhaiskasvatuslain toinen vaihe etenee mahdollisimman nopeasti, jotta varhaiskasvatuslaki saadaan kokonaisuudessaan ajan tasalle.

On myös huolehdittava riittävistä aloituspaikoista yliopistollisessa lastentarhanopettajakoulutuksessa. Koulutuspaikkoja on lisätty vuosille 2012—2016, mutta lastentarhanopettajista on jatkuva pula koko maassa, niin kasvukeskuksissa kuin myös haja-asutusalueilla. On myös tiedossa, että 2020-luvun alussa noin 20 prosenttia pedagogisen opettajakoulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on eläköitymässä.

OECD:n julkaisun (Education at a Glance 2016) mukaan varhaiskasvatuksen resursointi on Suomessa kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa alhainen, erityisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomessa 68 prosenttia kolmevuotiaista ja 74 prosenttia neljävuotiaista osallistui varhaiskasvatukseen, kun taas OECD-maissa enemmistö lapsista aloittaa koulutukseen osallistumisen reilusti alle viisivuotiaina ja noin 71 prosenttia kolmevuotiaista ja 86 prosenttia neljävuotiaista osallistui varhaiskasvatukseen.

Valiokunnan mielestä on tärkeä lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja panostaa aiempaa enemmän myös maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumiseen varhaiskasvatukseen. PISA-analyyseissä on havaittu, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistasoerot valtaväestön oppilaisiin nähden ovat Suomessa keskimäärin suurempia kuin Pohjoismaissa ja monissa Pohjois-Euroopan maissa.

Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus on viime vuosina osoittanut, että varhaislapsuuteen kohdistuvat hyvin suunnitellut julkiset panostukset ovat parhaita tapoja ehkäistä myöhemmän elämän ongelmia ja luoda edellytyksiä hyvälle terveydelle ja työuralle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 34 016 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutukseen

2) vapaan sivistystyön kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen

5) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) enintään 22 000 000 euroa digitaalisten oppimateriaalien käyttöönoton vauhdittamisesta, digioppimisen kokeiluista ja kehittämisestä, kielikokeiluista sekä taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu lukiokoulutuksen kehittämishankkeen käynnistämisestä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio34 016 000
2016 tilinpäätös18 096 950
2015 tilinpäätös11 041 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 720 558 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 103 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 4 875 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

8) enintään 15 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina kielikylpytoimintaan

10) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

12) enintään 14 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

14) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

15) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

16) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla

17) enintään 300 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja valtionavustusten maksamiseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009), lukiolain (629/1998) ja perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS 
  
1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus 
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta)624 618 000
— kunnallinen lukiokoulutus (86 600 * 6 213,20 €)538 063 000
— yksityinen lukiokoulutus (9 500 * 6 558,35 €, sis. alv.)62 304 000
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 400 * 3 474,68 €)18 763 000
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 500 * 3 658,37 €, sis. alv.)5 488 000
Kuntien rahoitusosuus -450 344 000
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin-5 400 000
Kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin-1 207 000
Vaaltionosuus166 653 000
  
2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) 
2.1. Perusopetukseen valmistava opetus85 491 000
2.2. Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus26 133 000
2.3. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
2.4. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen 3 524 000
2.5. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus3 922 000
2.6. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset45 027 000
2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset194 742 000
2.8. Sisäoppilaitoslisä1 526 000
2.9. Koulukotikorotus1 113 000
2.10. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään)6 000 000
2.11. Lisäopetus12 273 000
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin-2 977 000
Kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin-2 829 000
  
3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) 
Oppetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus80 172 000
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin-434 000
Kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin-555 000
  
4. Aamu- ja iltapäivätoiminta  
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus50 240 000
  
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä674 833 000
  
VALTIONAVUSTUKSET JA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET 
  
5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset 
5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään)4 875 000
5.2. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään)15 228 000
5.3. Kielikylpytoiminta (enintään)842 000
5.4. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään)2 865 000
5.5. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään)1 300 000
5.6. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään)2 103 000
  
6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset 
6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen2 200 000
6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään)75 000
6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään)14 975 000
  
7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset 
7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään)150 000
7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään)120 000
  
8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset 
8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki500 000
8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen190 000
  
9. Hallituksen kärkihankkeet (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset avustukset ja muut menot) 
9.1. Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan (enintään)300 000
  
Valtionavustukset ja hallituksen kärkihankkeet yhteensä45 723 000
  
Yhteensä720 557 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

  
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa 6 732,39 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 198,30 euroa/opiskelija
Taiteen perusopetus 77,52 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 235 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluontoisten erien nettomuutos valtionavustuksista-7 800
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; esi-ja perusopetus/OKRL (Kiky)-2 977
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; lukiokoulutus (Kiky)-5 400
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; taiteen perusopetus (Kiky)-434
Kustannustason muutos (-0,7 %)-4 591
Kustannustenjaon tarkistus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus3 022
Kustannustenjaon tarkistus, perusopetus-4 311
Opiskelijamääräarvion muuttaminen, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus-4 174
Opiskelijamääräarvion muuttaminen, perusopetus23 660
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeminen (maahanmuuttajapaketti)3 000
Yleissivistävän koulutuksen avustukset-2 957
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentille 29.10.02)-700
Yhteensä-3 662

Määrärahan mitoituksessa käytetyt yksikköhinnat täsmentyvät kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien vaikutusten johdosta.


2017 talousarvio720 558 000
2016 talousarvio724 220 000
2015 tilinpäätös701 445 833

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 706 692 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) enintään 1 742 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

7) enintään 4 875 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

18) enintään 8 800 000 euroa avustuksina opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 §:n 2 momentin mukaisesti opetuksen järjestäjille maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen vaikutusten kompensoimiseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 3) ja 7) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 3) ja 7). Päätösosan toisen kappaleen kohta 18) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 18).

Muutos talousarvioesityksen 720 558 000 euroon nähden on 13 866 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 8 800 000 euroa määräaikaisena ylimääräisenä avustuksena opetuksen järjestäjille maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen kompensoimiseksi sekä vähennyksenä 17 599 000 euroa tarkentuneista perusopetukseen valmistavan opetuksen ja aikuisten perusopetuksen suoritemääräarvioista ja 1 164 000 euroa kilpailukykysopimuksesta aiheutuneiden lomarahojen vähennysten laskentaperusteiden muutoksesta ja 244 000 euroa kuntien tehtävien vähentämisestä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa (HE 177/2016 vp ja 206/2016 vp) ja 3 659 000 euroa kustannustason muutoksen tarkentuneesta vaikutuksesta valtionosuuksiin.

Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen määräaikaisella ylimääräisellä avustuksella kompensoidaan rahoitusjärjestelmän muutoksen johdosta opetuksen järjestäjän aloitetuista koulutuksista vuonna 2017 saamatta jäävää rahoitusta. Avustusta myönnettäessä otetaan vähennyksenä huomioon 1.1.2017 voimaan tulevan rahoitusjärjestelmän perusteella oppilaasta myönnettävä rahoitus, jotta vältetään kaksinkertainen rahoitus.

Päätösosan kohtaa 3) muuttamalla siirretään 5-vuotiaiden kielikouluissa opiskelevien rahoitus valtionavustuksista valtionosuuksiin (HE 177/2016 vp) ja kohtaa 7) muuttamalla mahdollistetaan kansainvälisen toiminnan valtionavustusten myöntäminen varhaiskasvatuksen järjestäjille.


2017 talousarvio706 692 000
2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio724 220 000
2015 tilinpäätös701 445 833

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määräraha on 706,7 milj. euroa, mutta merkittävä osa yleissivistävän koulutuksen rahoituksesta toteutuu osana kuntien valtionosuusjärjestelmää valtiovarainministeriön pääluokan kautta. Ensi vuonna valtionosuusprosentti alenee 25,61 prosentista 25,23 prosenttiin, minkä lisäksi rahoituksen tasoa heikentävät myös jo edellisinä vuosina valtionosuuden perusteisiin tehdyt muutokset ja leikkaukset.

Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän rinnalla onkin tärkeää, että erikseen myönnettävillä valtionavustuksilla rahoitusta voidaan kohdentaa tiettyyn tarkoitukseen. Tällainen on esimerkiksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen, erityisopetuksen laadun kehittämiseen ym. ehdotettu 15,2 milj. euron avustus. Vaikka määräraha on pienentynyt merkittävästi viime vuosina, on sillä edelleen tärkeä merkitys mm. koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä.

On myös tärkeää, että vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomen/ruotsin toisena kielenä opetuksen ja heidän muun opetuksensa tukemiseen ehdotetaan 14,975 milj. euroa, mikä on 3 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. On niin ikään huolehdittava, että mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että opettajien osaamista vahvistetaan, sillä opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen on käytettävissä ensi vuonna 20 milj. euroa (mom. 29.40.20). Opettajien osaamisen vahvistaminen on yksi tärkeimmistä tavoista uudistaa ja ottaa käyttöön uusia opetussuunnitelmia, joten lisäpanostukset ovat perusteltuja ja tarpeellisia.

Valiokunta korostaa, että varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus muodostavat koko koulutusjärjestelmän perustan, jonka pitää mahdollistaa kaikille yhdenvertaiset edellytykset jatkokoulutukseen ja kestävään elämäntapaan. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi koulutuksen tilaa ja laatua tulee seurata ja tarvittaessa osoittaa siihen lisäresursseja. Erityisen tärkeää on varmistaa, että osaamisen ja koulutuksen kärkihanke etenee ja että koulutus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeita.

Valiokunta lisää momentille 1 800 000 euroa esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen.

Kerhotoiminta. Koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen esitetään noin 2,9 milj. euroa. Tämä on 2 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän, koska eduskunnan viime vuonna tekemä 2 milj. euron kertaluonteinen lisäys on poistettu ja on vain noin kolmannes muutaman vuoden takaisesta määrärahatasosta.

Valiokunta pitää tärkeänä kerhotoiminnan volyymin turvaamista ja sen kehittämistä, sillä koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta. Maksuton kerhotoiminta antaa myös niille lapsille mahdollisuuden harrastamiseen, joilla ei ole siihen mahdollisuutta esim. perheen vaikean taloudellisen tilanteen ja harrastusten kalleuden vuoksi. Kerhotoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on perheille tärkeä tukipalvelu, joka ennaltaehkäisee osaltaan mm. syrjäytymistä.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa koulujen kerhotoimintaan ja toteaa, että kerhotoimintaa voidaan kehittää myös hyödyntämällä lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihankerahoitusta sekä Liikkuva koulu -ohjelman rahoitusta. Lastenkulttuurin ja liikunnan tuominen entistä vahvemmin koulujen iltapäiviin lisää lasten matalan kynnyksen harrastustoimintaa ja tukee myös ns. harrastustakuun etenemistä. Harrastustakuulla tavoitellaan sitä, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Avustus kristillisten koulujen toimintaan. Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa avustuksena kristillisten koulujen toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 711 542 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 1 792 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 4 875 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

8) enintään 17 028 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina kielikylpytoimintaan

10) enintään 5 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

12) enintään 14 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

14) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

15) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

16) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla

17) enintään 300 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja valtionavustusten maksamiseen

18) enintään 8 800 000 euroa avustuksina opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 §:n 2 momentin mukaisesti opetuksen järjestäjille maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen vaikutusten kompensoimiseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

31. (29.30.30) Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 146 325 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 5 834 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt 

 enimmäismääräyksikkö
   
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin1 698 839opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin241 834opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin158 984opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin52 711opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 440 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa) 

 ValtionosuusValtionavustusYhteensä
    
Kansalaisopistot81 273 0003 012 00084 285 000
Kansanopistot43 790 0002 622 00046 412 000
Opintokeskukset12 407 000150 00012 557 000
Kesäyliopistot4 995 00050 0005 045 000
Kilpailukykysopimuksesta ja kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin-1 974 000--1 974 000
Yhteensä140 491 0005 834 000146 325 000

Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen. Kansanopistojen valtionavustuksista suunnataan ylimääräisenä opintoseteliavustuksena 416 000 euroa Lehtimäen opisto -nimiselle opistolle korvaamaan lainsäädäntömuutoksessa alentunutta valtionosuusprosenttia.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

  
Kansalaisopistot83,51 euroa/opetustunti
Kansanopistot299,51 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset120,06 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot157,96 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertalisäyksen poistuminen-100
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; vapaa sivistystyö (Kiky)-1 001
Kustannustason muutos (-0,7 %)-973
Kustannustason tarkistus-1 088
Muut muutokset67
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus (rapo)-8 500
Yhteensä-11 595

Määrärahan mitoituksessa käytetyt yksikköhinnat täsmentyvät kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien vaikutusten johdosta.

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio146 325 000
2016 talousarvio157 920 000
2015 tilinpäätös156 212 380

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 146 070 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 146 325 000 euroon nähden on 255 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 315 000 euroa kilpailukykysopimuksesta aiheutuneiden lomarahojen vähennysten laskentaperusteiden muutoksen vaikutuksesta valtionosuuksiin ja lisäyksenä 60 000 euroa kustannustason muutoksen tarkentumisesta.


2017 talousarvio146 070 000
2016 talousarvio157 920 000
2015 tilinpäätös156 212 380

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa opintokeskuksille ja 100 000 euroa Suomen Teologisen Opiston toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 146 270 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 6 034 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt 

 enimmäismääräyksikkö
   
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin1 698 839opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin241 834opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin158 984opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin52 711opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 440 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

51. Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 976 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poistuminen-500
Järjestötukien säästö (HO 2015)-2
Yhteensä-502

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio976 000
2016 talousarvio1 478 000
2015 tilinpäätös1 303 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta lisää momentille 230 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 206 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

52. (29.30.53) Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 6 287 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin268 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan1 916 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan2 195 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan1 117 000
Karjalan Liitolle131 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan499 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan83 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan78 000
Yhteensä6 287 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poistuminen-60
Järjestötukien säästö (HO 2015)-14
Yhteensä-74

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio6 287 000
2016 talousarvio6 361 000
2015 tilinpäätös7 366 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa, josta osoitetaan 50 000 euroa Kansanvalitusseuran toimintaan, 30 000 euroa Sofian kannatusyhdistys ry:lle ja 20 000 euroa Karjalan Liitto ry:lle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 6 387 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.