Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. (29.01 ja 30, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. (29.10 ja 30, osa) Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. (29.20 ja 30, osa) Ammatillinen koulutus
            (30.) Aikuiskoulutus
         40. (29.40 ja 30, osa) Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ja työnjaossa tapahtuneet muutokset, digitalisaatio ja muu nopeasti kehittyvä teknologia, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos sekä Euroopan pakolaiskriisi ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän.

Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamisintensiiviseen suuntaan. Aiempaa merkittävämpi osuus lisäarvosta ja taloudellisesta kasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja arvonluonnista. Tämä pätee erityisesti Suomeen. Suomen työmarkkinoilla on kysyntää korkeaa koulutusta ja monipuolista osaamista vaativalle työlle. Talouden kestävä kasvu ja tuottavuuden paraneminen edellyttävät tiedon, osaamisen ja luovuuden tehokkaampaa hyödyntämistä yrityksissä, palvelujärjestelmissä ja julkisessa hallinnossa. Tiedolla johtamisen merkitys kasvaa. Tavoitteena on parantaa päätöksenteon tietopohjaa sekä tutkimus- ja asiantuntijatiedon hyödyntämistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Suomen talouden rakennemuutos, kasvun pysähtyminen, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Hallinnonalalle kohdistuu merkittävä määrärahavähennys vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Turvapaikan hakijamäärän kasvu vaikuttaa tarpeeseen kehittää koulutusta ja tukea heidän kotoutumistaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön keinoin.

Osaamista ja koulutusta koskevilla kärkihankkeilla kehitetään ministeriön toimialojen rakenteita, ohjausta, sisältöjä ja toimintatapoja niin, että suomalaisten koulutus- ja osaamistaso nousevat. Kärkihankkeilla modernisoidaan oppimisympäristöjä, hyödynnetään digitalisaatiota osaamisessa ja oppimisessa, nopeutetaan siirtymistä työelämään, parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sekä vähennetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää.

Koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa tietyillä aloilla jo lähitulevaisuudessa. Erityisen suuria työvoiman saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien alle 4-vuotiaiden lasten määrä kasvaa nykyisestä
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla
  • — Tieteen taso nousee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

 2012201320142015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
       
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,643,244,444,244,044,5
— perustutkintoon johtava koulutus1)41,540,342,142,042,042,0
— valmentavat koulutukset2)3,12,92,32,22,02,5
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1)50,050,851,652,053,053,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3)3,33,12,12,53,02,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä91,591,193,794,095,095,0
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä6,46,04,44,75,05,0
Yhteensä97,997,198,198,7100,0100,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2015 luku on toteutumatieto).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

 2012
2013
2014 2015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
       
Ammattikorkeakoulututkinto25,926,026,126,026,025,9
Ylempi korkeakoulututkinto27,727,828,027,827,827,8

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

 
2012
201320142015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
       
Lukiokoulutus (3 vuotta)79,579,680,683,084,084,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)61,262,163,064,065,066,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta)53,355,157,059,060,060,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta)47,848,250,050,051,052,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2014 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

 201220132014 2015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
       
Varhaiskasvatus      
— lapset 208 300 211 550211 190212 550213 050213 550
Esiopetus      
— oppilasmäärä58 80059 80060 42062 50062 00062 000
Perusopetus      
— uudet oppilaat58 82060 15059 94060 50060 50060 500
— päättötodistuksen saaneet60 85059 58057 66061 00061 00061 000
— oppilasmäärä522 000526 850529 880531 000531 000534 000
Lukiokoulutus      
— uudet opiskelijat35 78035 82034 74038 00038 00035 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2)31 45031 54031 62033 00033 00033 000
— opiskelijamäärä 106 000105 120102 840108 000107 000103 000
Ammatillinen peruskoulutus3)      
— uudet opiskelijat69 08069 39069 35068 00067 50062 500
— suoritetut tutkinnot45 86046 21048 75049 30049 80050 700
— opiskelijamäärä178 650182 410183 060183 300183 000175 000
Ammatillinen lisäkoulutus4)      
— uudet opiskelijat30 19026 74030 93031 20031 00030 700
— suoritetut tutkinnot16 69015 94015 91017 00018 00018 000
— opiskelijamäärä 69 42063 29064 89066 50066 50066 000
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot      
— aloittaneet5)30 93529 91730 31530 30030 00030 000
— suoritetut tutkinnot22 12322 80022 77823 71623 50023 500
— opiskelijamäärä 131 374129 636128 751128 545129 300129 300
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot      
— aloittaneet6)2 9053 2853 4533 6004 0004 300
— suoritetut tutkinnot1 7081 9482 1152 3662 4002 600
— opiskelijamäärä 7 8348 5669 21810 13310 30010 600
Yliopiston perustutkinnot7)      
— uudet opiskelijat19 85320 23320 88020 75520 60020 500
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot13 01413 01613 50015 03915 00015 000
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot13 82914 44414 85515 31615 20015 200
— opiskelijamäärä143 505141 756138 664136 912136 800136 500
Yliopiston tohtorintutkinnot1 6491 7241 8601 8811 8401 750

1) Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä.

4) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä.

5) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

6) Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.

7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Kulttuuripolitiikan tehtävät ja tavoitteet liittyvät luovuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseen. Taiteellinen ja kulttuurinen tuotanto ja sen käyttö, kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ja monipuolinen kulttuurielämä lisäävät sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä vahvistavat demokratiaa. Kulttuuripolitiikka kytkeytyy myös moniin hallinnonaloja ylittäviin politiikan teemoihin, kuten kestävään kehitykseen, alueelliseen kehitykseen, terveyteen ja hyvinvointiin, elinkeinojen edistämiseen ja talouteen sekä yhdenvertaisuuteen ja monikulttuurisuuteen.

Kulttuuripolitiikan strategiset tavoitteet ovat:

  • — Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat sekä tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuvat
  • — Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat
  • — Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
     
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden    
— laskennalliset henkilötyövuodet2 4742 4692 4692 469
— esitysten määrä12 67512 70412 80012 800
— kävijät, 1 000 henk.2 1682 2232 2002 200
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden    
— laskennalliset henkilötyövuodet1 0371 0371 0331 033
— konserttien määrä2 3542 4802 4002 400
— kuulijat, 1 000 henk.925899900900
Suomen Kansallisoopperan    
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä532532533532
— esitysten määrä468562505550
— yleisökontaktit, 1 000 henk.257298300300
Suomen Kansallisteatterin    
— henkilöstön määrä362388315315
— esitysten määrä781760700700
— yleisökontaktit, 1 000 henk.177251175175
Kansallisgallerian    
— henkilöstön määrä224237230237
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä19201716
— kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk.584533480595
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 1831 1831 1831 183
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk.5 3855 4455 4005 400
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat32372525
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.2 0512 5941 9001 900
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl756738736736
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl90 87089 24490 00090 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl50 37949 36949 00049 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl40 38938 86140 00040 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.812863870880
Vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä298/2 416299/2 414300/2 400300/2 400
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %51/5652/5752/5752/57
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %44/4645/4745/4745/47
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)1 0611 0641 0641 064
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %11,9911,6111,6111,61
Kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus)128 498131 600131 000131 500
Taidealan ammattien työttömät työnhakijat (Kulttuurialan yritysten henkilöstö)7 1508 0828 1008 150
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa)856875885885
Kulttuurialan yritysten toimipaikat21 67821 50022 50021 000
Kulttuurialan yritysten henkilöstö59 13659 00061 00059 000
Kulttuurialan yritysten liikevaihto (1 000 euroa)1 3011 3001 3001 350
Liikuntapolitiikka

Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Huippu-urheilun perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat

  • — Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
  • — Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
  • — Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2017
arvio
    
Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat (vähintään 4 tuntia viikossa siten, että hengästyy tai hikoilee), %1)   
8—9 -luokkalaiset   
— pojat435356
— tytöt375053
Lukion 1—2 -luokkalaiset    
— pojat485556
— tytöt394750
Ammattiin opiskelevat 1—2 -luokkalaiset    
— pojat314042
— tytöt213336
    
Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua, kuten juoksua, hiihtoa, uintia, tai pallopelejä harrastavien osuus, %2)   
20—54 -vuotiaat   
— miehet323334
— naiset262830
55—74 -vuotiaat   
— miehet151819
— naiset121416
    
Liikunta- ja urheiluseuroissa (vähintään 1 krt/vko) harrastavien osuus, % 3)   
7—14 -vuotiaat   
— tytöt494950
— pojat616161
15—19 -vuotiaat   
— tytöt303030
— pojat303030
    
Aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan osallistuvien osuus, %4)   
20—54 -vuotiaat   
— miehet373436
— naiset343636
55—74 -vuotiaat   
— miehet182022
— naiset283032
75+ -vuotiaat   
— miehet121314
— naiset161617
    
Liikuntasuosituksen täyttävien osuus, %5)   
11-vuotiaat   
— tytöt262630
— pojat363638
13-vuotiaat   
— tytöt151518
— pojat222225
15-vuotiaat   
— tytöt9913
— pojat111115
20—54 -vuotiaat6)   
— miehet151518
— naiset182022
    
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)7)2 4332 4232 410
    
Arvokisamitalit, lkm   
Olympiakisat5--
MM-kisat   
— olympialajit185
— ei-olympialajit107157120
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit)119143130

1) Kouluterveyskysely, THL.Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2014 luvut perustuvat vuoden 2013 tuloksiin.

2) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH.

3) Yhteenvetoarvio seuraavien tutkimusten pohjalta: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013.

4) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH. Luku saattaa sisältää myös vapaaehtoistoimintaa liikunta- ja urheiluseuroissa.

5) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2015 luvut perustuvat vuoden 2014 tuloksiin. Lasten ja nuorten liikuntasuositus: Kaikkien 7—18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää.

6) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH. Suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan (www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) mukaista liikunnan määrää.

7) Puolustusvoimien kuntotestitilastot

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita.

Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Osallistumis- ja vaikuttamismuodot sekä harrastustoiminta ovat monipuolistuneet, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä. Heikko taloustilanne kasvattaa kuilua parempi- ja heikompiosaisten nuorten välillä. Erot elämänhallinnan ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta keskeisissä kyvyissä voivat olla merkittäviä. Asuinalue ja -kunta sekä sosioekonominen tausta vaikuttavat nuorten toimintamahdollisuuksiin. Ikä, etninen alkuperä, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy voi lisätä syrjintää. Nuoret eivät aina ole tietoisia oikeuksistaan. Heikko taloustilanne varjostaa länsimaissa asuvien nuorten tulevaisuutta. Nuoremman sukupolven tulotaso uhkaa jäädä pysyvästi vanhempien sukupolvien tulotasoa matalammaksi. Toisaalta suomalaisten nuorten tulevaisuususko on vielä vahva.

Nuorisotyön ja -politiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

  • — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
  • — Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat
  • — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
  • — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2017
arvio
    
Vaikuttavuustavoite 1: Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat   
— 10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), %535758
—15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), %765656
Vaikuttavuustavoite 2: Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat   
— 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), %909092
— Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), %898
Vaikuttavuustavoite 3: Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa   
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), %353532
Vaikuttavuustavoite 4: Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat   
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), %131312
— 15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), %797980
— Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM)50 40052 30052 000
Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.Toimintamuoto2015201620172016/2017
muutos
      
29.10.30Yleissivistävä koulutus701 446724 220720 558-3 662
29.10.31Vapaa sivistystyö156 212157 920146 325-11 595
29.20.30Ammatillinen koulutus737 192725 618725 789171
29.20.33Nuorten aikuisten osaamisohjelma55 65237 34725 141-12 206
29.80.30Kirjastot4 7503 9003 700-200
29.80.31 ja 52Teatterit, orkesterit ja museot110 515105 966103 786-2 180
29.80.33Kuntien kulttuuritoiminta106000
29.80.34Kirjastorakentaminen4 500000
29.90.50 ja 52Liikunnan koulutuskeskukset17 96318 15018 267117
29.90.50Kuntien liikuntatoimi19 32719 39919 45455
29.91.50Kuntien nuorisotyö8 0618 0488 030-18
Yhteensä 1 815 7241 800 5681 771 050-29 518
      
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta   
Kunnat ja kuntayhtymät889 705882 278867 815-14 464
— Kunnat -304 279-301 739-296 7934 947
— Kuntayhtymät1 193 9841 184 0181 164 607-19 410
Yksityiset 926 019918 290903 236-15 054

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta.

Rahapelitoiminnan voittovarat

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arpajaislain muuttamiseksi siten, että jatkossa ainoastaan uudella rahapeliyhtiöllä olisi yksinoikeus toimeenpanna rahapelejä Suomessa.

Edellä mainitun arpajaislain mukaisesti 53 % rahapeliyhtiön tuotosta käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Rahapelitoiminnan voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain 18 §:n mukaan rahapeliyhtiön asianomaisen tilikauden voittoa vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Rahapeliyhtiön varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2017 on 526,286 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 19,4 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä vuonna 2017 yhteensä 545,686 milj. euroa eli noin 8,3 milj. euroa enemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain 17 a §:n mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 104,4 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 233,6 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 154,1 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,6 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2017 ehdotetaan 1 103,4 milj. euroa, josta 545,7 milj. euroa eli 49,4 % myönnetään rahapelitoiminnan voittovaroista.

Veikkausvoittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

 2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TA
2017
TAE
         
Tiede355,1388,3409,9398,8308,6258,3398,1411,6
— voittovarat95,8100,3101,2102,2102,4102,2103,4104,4
— budj.varat2)259,3288,0308,7296,6205,4156,1294,7307,3
         
Taide400,6425,1432,6451,8458,3470,3458,9462,8
— voittovarat209,3220,3222,4224,6237,0236,9233,3233,6
— budj.varat191,3204,8210,2227,2221,3233,4225,6229,2
         
Liikunta137,6142,5153,6151,7187,4188,5155,4162,0
— voittovarat135,8141,9150,9151,6147,3148,0147,6154,1
— budj.varat1,80,62,70,140,140,57,87,9
         
Nuoriso69,365,271,873,974,374,473,574,6
— voittovarat51,351,551,952,452,853,053,153,6
— budj.varat18,013,719,921,521,521,420,421,0
         
Voittovarat yhteensä492,2514,0526,4530,8539,5540,1537,4545,7

1) Vuodesta 2017 lähtien rahapelitoiminnan voittovarat.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

 Rahapelitoiminnan
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
    
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot3 627 0001 145 0004 772 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat70 673 000246 231 000316 904 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille, orkestereille ja museoille55 125 00048 661 000103 786 000
Liikunnan koulutuskeskukset16 914 000781 00017 695 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö7 127 00019 523 00026 650 000
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta200 000700 000900 000
Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on lakisääteisiä siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituspäätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

 2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
29.40Korkeakouluopetus ja tutkimus  
 — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus338,4348,3
29.40.54Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)  
 — tutkimushankevaltuus55,655,6
29.80.75Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus3,32,3

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot242 752-8401 662244 330
01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 021-91 66219 674
02.Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
46 077-7546 002
04.Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 6873 687
21.Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
3 0583 058
22.Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
14 20314 203
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
28 54028 540
50.Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 5371 537
51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 3133 313
52.Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
114 000114 000
53.Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
8 09008 090
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 2262 226
10.Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus944 889000944 889
01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
42 18342 183
02.Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 2853 285
20.Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
34 016034 016
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
711 542711 542
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
146 270146 270
51.Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille
(kiinteä määräraha)
1 2061 206
52.Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille
(kiinteä määräraha)
6 3876 387
20.Ammatillinen koulutus763 0422 00000765 042
01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 9757 975
21.Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
8 5112 00010 511
30.Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
721 415721 415
33.Nuorten aikuisten osaamisohjelma
(arviomääräraha)
25 14125 141
(30.)Aikuiskoulutus00000
40.Korkeakouluopetus ja tutkimus3 323 2879 000015 2503 347 537
01.Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 08112 081
02.Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 85011017 960
03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 1451 145
04.Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 6811 681
20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
91 9819 00010 000110 981
22.Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
8 5008 500
50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 795 6745 1401 800 814
51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
238 331238 331
53.Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
104 383104 383
54.Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
47 00047 000
55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
834 915834 915
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
19 74619 746
89.Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin
(kiinteä määräraha)
150 000150 000
70.Opintotuki781 4587500781 533
01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
62175696
52.Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
40 20040 200
55.Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
655 881655 881
57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
31 45631 456
59.Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki
(arviomääräraha)
53 30053 300
80.Taide ja kulttuuri463 30400260463 564
01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 0524 052
03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 1212 121
04.Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 09323 093
05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 9374 937
06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 080006 080
16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
18 84818 848
20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
15 40015 400
30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 7003 700
31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
48 78148 781
35.Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
8 0008 000
40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252252
41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
26 64826 648
50.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
8 29308 293
51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
14 61514 615
52.Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
233 589233 589
53.Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
27 257027 257
55.Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 9501 950
59.Eräät avustukset Kansallisgallerialle
(siirtomääräraha 2 v)
10 000010 000
72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
739739
75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
4 8992605 159
95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
5050
90.Liikuntatoimi162 9239 50007 000179 423
30.Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
7 0007 000
50.Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
154 0976 0007 000167 097
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
1 8261 826
55.Valtionavustus liikuntapaikan rakentamiseen KymiRing Oy:lle
(siirtomääräraha 2 v)
3 5003 500
91.Nuorisotyö77 77000077 770
50.Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
53 61753 617
51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
20 00320 003
52.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
4 1504 150
 Yhteensä6 759 42520 491024 1726 804 088

 Henkilöstön kokonaismäärä2 8302 7822 733  

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan loppusummaksi vuonna 2017 esitetään 6,7 mrd. euroa, mikä on noin 54 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Keskeisimmät määrärahojen vähennykset liittyvät opintotukiuudistukseen ja opiskelijoiden siirtämiseen yleisen asumistuen piiriin, joiden vaikutus on yhteensä noin 161 milj. euroa. Suurin yksittäinen lisäys on jo edellisellä vaalikaudella päätetty korkeakoulujen pääomittaminen 150 milj. eurolla.

Toiminnan ja talouden sopeuttaminen toteutetaan tekemällä rakenteellisia uudistuksia ja lisäämällä koulutusjärjestelmän tuottavuutta ja tehokkuutta. Näitä toteutetaan erityisesti koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeella, jolla uudistetaan koulutusta peruskoulusta korkeakouluun sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Hankkeen rahoitukseen osoitetaan vuosina 2016—2018 yhteensä 300 milj. euroa. Tämä määräraha jakaantuu kolmeen eri pääluokkaan (OKM, TEM, STM), ja ensi vuodelle siitä osoitetaan 61,6 milj. euroa.

Valiokunta pitää kärkihankepanostuksia merkittävinä tilanteessa, jossa monia määrärahoja on leikattu ja toimintoja supistettu. Onkin erittäin tärkeää, että kärkihankkeiden etenemistä sekä niiden vaikuttavuutta seurataan huolellisesti ja säännöllisesti ja että asetetut tavoitteet saavutetaan.

Valtiovarainvaliokunnan esittämät muutokset

Valiovarainvaliokunta on lisännyt pääluokkaan yhteensä 12,445 milj. euroa, joka on kohdistettu mm. koulutuksen ja sivistyksen edistämiseen (mm. varhaiskasvatukseen, opetuksen laatuun ja koulujen kerhotoimintaan) sekä kulttuurin ja perinteen vahvistamiseen (mm. museoiden ja kulttuuritapahtumien tukemiseen). Lisäksi valiokunta on osoittanut voimavaroja syrjäytymisen ehkäisemistä tukeviin toimiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)

Suomalais-virolainen kulttuuriyhteistyö

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen ja Viron kulttuurirahaston pääomatarve otetaan huomioon viimeistään ensi vuoden talousarviossa.

Valiokunta kiinnitti asiaan huomiota kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 35/2016 vp), sillä vuonna 2015 perustetun Suomen ja Viron kulttuurisäätiön aktiivinen toiminta edellyttäisi vähintään 7—10 milj. euron pääoman, mutta pääoma oli viime vuoden lopulla 100 000 euroa. Valiokunta katsoo, että maiden kulttuurirahaston vahvistaminen olisi nyt ajankohtaista, kun Suomi ja Viro viettävät tänä ja ensi vuonna itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia.