Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Suomi ikääntyy edelleen
  • — Kansainvälinen taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välille käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Valtiovarainministeriön valmistelun tavoitteena on
  • — mahdollistaa puitteet työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle
  • — turvata julkisen talouden kestävyys
  • — luoda uudet rakenteet ja toimintatavat asiakaslähtöisille ja tuloksellisille julkisille palveluille
  • — vaikuttaa kansainvälisesti ja rakentaa menestyvää Eurooppaa.

Valtiovarainministeriön yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan alla olevien tavoitteiden toteutumisella.

Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee ja velkaantumisaste alenee.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Verotus
  • — Verovaje on alhainen.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden totetumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Digitalisoinnin avulla toteutetaan tehokkaammat ja tuloksellisemmat toimintatavat
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriön ennusteet laaditaan riippumattomasti ministeriön kansantalousosastolla. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen hallinto ja talous

Valtiovarainministeriö on tiivistänyt talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Tämä näkyy mm. julkisen talouden suunnitelmassa. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen talouden ja palvelurakenteen analyyseihin ja valmistelee jatkossakin toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja sen vaikutusten arviointi. Keskeinen tehtävä on julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää julkisten menojen rakenteellista alentamista hallitusohjelman mukaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta ja valmisteverotuksen valvonnasta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää kustannustehokkaasti valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa.

Julkisen hallinnon tuottavuutta parannetaan uudistamalla toimintatavat ja palveluprosessit ensi sijassa digitaalisiksi.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman tavoitteena on tehostaa julkisen hallinnon sähköisten asiointipalvelujen tuottamista yhteisellä infrastruktuurilla, helpottaa kansalaisten asiointia ja luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna 2017 ohjelma päättyy, ja sen hankkeiden tulokset valmistuvat ja ovat tuotantokäytössä.

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja tietojen saatavuutta. Tavoitteena on parantaa julkisen hallinnon toiminnallista ja tiedollista yhteentoimivuutta yhdenmukaistamalla tietoja ja automatisoimalla tietoon liittyviä prosesseja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
    
28.60.02Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus4,64,6
28.70.21Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)  
 — hankesopimusvaltuus24,2-
28.92EU ja kansainväliset järjestöt  
 — sopimusvaltuus4 586,04 586,0
28.92.87Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus54,6-

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto136 16537500136 540
01.Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
29 92037530 295
20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
245245
29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
106 000106 000
10.Verotus ja tulli609 257000609 257
01.Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
405 820405 820
02.Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
159 837159 837
63.Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
15 900015 900
95.Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
22 70022 700
97.Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
5 0005 000
20.Palvelut valtioyhteisölle38 83800038 838
01.Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 83722 837
02.Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
11
06.Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
(siirtomääräraha 2 v)
1 0001 000
07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 0002 000
09.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 0003 000
10.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 00010 000
88.Senaatti-kiinteistöt0000
30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto60 140140030060 580
01.Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
47 13847 138
02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 3823 382
03.Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 62014030010 060
40.Valtion alue- ja paikallishallinto82 0810026082 341
01.Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
53 30026053 560
02.Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
28 42928 429
03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
3520352
50.Eläkkeet ja korvaukset4 836 802-200004 836 602
15.Eläkkeet
(arviomääräraha)
4 577 3774 577 377
16.Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
2 0962 096
17.Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
2 6252 625
50.Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
40 500-20040 300
63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
198 471198 471
95.Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
15 73315 733
60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot16 10500016 105
02.Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
2525
10.Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
850850
12.Osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
15 00015 000
60.Siirto Koulutusrahastolle
(arviomääräraha)
230230
70.Valtionhallinnon kehittäminen150 73017 9400-9 512159 158
01.Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 0006 000
02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
5 3001 5006 800
03.Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
27 50027 500
05.Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
31 30022 000053 300
20.Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
49 73049 730
21.Kansallisen tulorekisterin toteutus
(siirtomääräraha 3 v)
15 82815 828
22.Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki
(siirtomääräraha 3 v)
15 072-5 560-9 5120
80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle252 57611 1686 910-1 538269 116
30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
224 5762 1686 91012233 666
31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
15 0009 00024 000
33.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
13 000-1 55011 450
90.Kuntien tukeminen8 626 4799 200008 635 679
20.Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 4001 400
22.Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
200200
30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
8 597 7549 2008 606 954
31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
27 12527 125
91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen251 000000251 000
41.Energiaverotuki
(arviomääräraha)
251 000251 000
92.EU ja kansainväliset järjestöt1 930 0508 200001 938 250
03.Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 4502 450
20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 5001 500
40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
11 10011 100
67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170170
69.Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
1 903 00001 903 000
87.Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
11 03011 030
95.Valtion takaussuoritukset
(arviomääräraha)
8008 2009 000
99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot35 45000-15 65019 800
95.Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300300
96.Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
5 0005 000
97.Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
150150300
98.Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
30 000-15 80014 200
 Yhteensä17 025 67346 8236 910-26 14017 053 266

 Henkilöstön kokonaismäärä11 94412 14312 012