Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
         01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
         10. Sotilaallinen maanpuolustus
         30. Sotilaallinen kriisinhallinta
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Puolustuksen toimintaympäristö on muutoksessa. Suomen puolustusta kehitetään toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus lisääntyy ja vaatimukset puolustukselle kasvavat samalla kun puolustukseen käytettävissä olevat voimavarat säilyvät rajallisina. Muutosnopeus, ennakoimattomuus sekä epävarmuus ovat lisääntyneet ja strategiset yllätykset ovat mahdollisia.

Pohjoisten alueiden ja Itämeren alueen geostrateginen merkitys on kasvanut ja sotilaallinen aktiivisuus alueella on lisääntynyt korostaen erityisesti valmiuden sekä ilma- ja merivalvonnan merkitystä. Erityisesti on otettava huomioon Venäjän toiminta Ukrainassa sekä kehitys ja toiminta alueellisena suurvaltana, joka pyrkii monin eri keinoin lisäämään vaikutusvaltaansa. Venäjän sotilaallinen aktiivisuus lähialueellamme (ml. arktiset alueet) on lisääntynyt ja se toteuttaa voimapolitiikkaansa yhdistelemällä eri voimankäytön keinoja. Lisäksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisien seuraukset heijastuvat Eurooppaan mm. väestön laajamittaisena liikehdintänä sekä Eurooppaan kohdistuvina terroritekoina.

Sodankäynnin keinovalikoima laajentuu. Perinteisen sotilaallisen voiman käytön mahdollisuus säilyy. Informaatiosodankäynti, erikoisjoukkojen käyttö sekä kybervaikuttaminen ovat olennainen osa toimijoiden keinovalikoimaa ja näiden yhdistelmiä eli hybridiuhkia. Sodankäynnin vaikutukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan, ei pelkästään asevoimiin. Sodan alkamishetken tunnistaminen ja erityisesti ennakoiminen vaikeutuvat. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kriisinsietokyky ja huoltovarmuus sekä puolustusyhteistyön merkitys korostuvat toimintaympäristön muutoksessa. Turvallisuustilanteen muutokset edellyttävät nopeaa ja joustavaa reaktio- ja päätöksentekokykyä.

Asevoimien kehittämisen painopisteenä on yhteisoperaatiokyky, joka koskee kaikkia ulottuvuuksia (maa, meri, ilma, avaruus, informaatio). Siinä korostuvat kattava taistelutilan hallintakyky, kaukovaikuttamiskyky, ohjuspuolustuskyky ja kyberkyvyt. Suurvallat hyödyntävät ilma-, avaruus- ja informaatioulottuvuutta ja pyrkivät tietoylivoimaan. Rauhan ajan asevoimien ryhmityksen merkitys vähenee. Korkea toimintavalmius, voiman keskittämiskyky, digitalisointi ja tiedonhallinta ovat keskeisiä tekijöitä. Kaukovaikuttamiskyky maalta, mereltä ja ilmasta sekä kyky vaikuttaa tietoverkoissa valtakunnan rajojen ulkopuolella korostuvat.

Suomen puolustuskyvyn ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Ennaltaehkäisykyky säilyy puolustuksen prioriteettina. Puolustusvoimien tulee kyetä vastaamaan sekä perinteisiin sotilaallisiin että laaja-alaisempiin uhkiin. Puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen edellyttää nykyistä korkeampaa toimintavalmiutta ja taistelunkestävyyttä. Joukkotuhoaseiden käytön mahdollisuus ja muiden CBRN-uhkien merkityksen kasvu on otettava huomioon puolustuskyvyn kehittämisessä ja käytössä.

Toimintaympäristön turvallisuusuhkat ja kasvava keskinäisriippuvuus edellyttävät laaja-alaista puolustusyhteistyötä ja tilannetietoisuutta. Suomi on vahvasti riippuvainen kansainvälisestä yhteistyöstä sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Yhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä suorituskykyjen turvaamiseksi sekä kriisien ennaltaehkäisemiseksi. Yhteistyötavoitteiden tulee olla eri rakenteissa toisiaan tukevia ja täydentäviä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky
  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva
  • — Puolustusvoimat on valvonut alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäissyt ja tarvittaessa torjunut alueloukkaukset
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä.
Turvallinen yhteiskunta
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia.
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen
  • — Puolustusvoimat on toteuttanut sille osoitetut kriisinhallintatehtävät
  • — Puolustusvoimilla on valmius osallistua uusiin operaatioihin ja koulutus- ja neuvontatehtäviin
  • — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet sekä muun muassa varusmieskoulutuksen osalta lisääntyvä maahanmuutto. Hallinnonalalla jatketaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista lainsäädäntötyössä ja hankkeissa. Lisäksi sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen huomioidaan myös toiminnan ja talouden ohjauksessa.

Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, jotka on suunnattu hallinnonalan palkatulle henkilöstölle sekä puolustusvoimissa myös kriisinhallintahenkilöstölle ja asevelvollisille. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä mm. korjaamalla tai poistamalla toimintatapoja, jotka voivat johtaa epätasa-arvoon tai syrjintään. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä ja syrjintä eri muodoissa. Puolustushallinnon palkatun henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan säännönmukaisesti toteutettavilla työilmapiirikyselyillä. Lisäksi varusmiesten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta seurataan varusmiesten loppukyselyllä. Puolustushallinnossa pyritään erilaisin keinoin edistämään naisten hakeutumista sotilastehtäviin ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Päätöslauselmassa 1325 ja sitä tukevassa kansallisessa toimintaohjelmassa korostetaan sitä, että kriisinhallinnassa ja muussa yhteiskunnan jälleenrakentamisessa tulisi huomioida aikaisempaa paremmin naisten asema ja erityisongelmat, taata heidän turvallisuutensa ja tukea heidän osallisuuttaan erilaisissa poliittisissa prosesseissa. Puolustushallinnon tavoitteena on sulauttaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat kokonaisvaltaisesti sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 3,5 %. Gender-neuvonantajien ja -yhdyshenkilöiden määrää pyritään lisäämään sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä. Lisäksi puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärän väheneminen noin 70 henkilötyövuodella johtuu määräaikaisten sopimussotilaiden määrän vaihtelusta ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstömäärän vähenemisestä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
27.10.01Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — tilausvaltuus146,8213,2
27.10.18Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)  
 — tilausvaltuus182,3519,0

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Puolustuspolitiikka ja hallinto381 683000381 683
01.Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 71014 710
21.Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
2 8752 875
29.Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
364 098364 098
10.Sotilaallinen maanpuolustus2 396 1336 48306 9572 409 573
01.Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 914 331-10 270-4721 903 589
18.Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
475 17316 7537 429499 355
19.Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi
(siirtomääräraha 3 v)
4 6004 600
50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
2 0292 029
30.Sotilaallinen kriisinhallinta51 9035 4660057 369
20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
51 8935 46657 359
95.Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
1010
 Yhteensä2 829 71911 94906 9572 848 625

 Henkilöstön kokonaismäärä12 92012 78012 710