Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
         01. Ministeriö ja hallinto
         10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
              01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
              02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
              03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
              04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimintamenot
              50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
         20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
         30. Syyttäjät
         40. Rangaistusten täytäntöönpano
         50. Vaalimenot
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Vaikuttavuustavoitteena on, että riita,- rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laadukkaasti ja edullisesti. Tuomioistuinten työvälineitä kehitetään käyttäjäystävällisiksi ja toimintaa tukeviksi siten, että oikeudenkäynneissä voidaan mahdollisimman laajasti hyödyntää sähköisiä aineistoja. Työmenetelmät ja toimintatavat voidaan tällöin kehittää sellaisiksi, että ne tukevat asioiden käsittelyn viivytyksettömyyttä ja laatua. Tuomioistuinten osallistuminen järjestelmien ja työmenetelmien kehitystyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Uudet työmenetelmät tulee ottaa tehokkaasti käyttöön.

Tuomioistuinten organisaatiota koskevia säännöksiä uudistetaan säätämällä tuomioistuinlaki. Tämä vaikuttaa kokonaisuutena tuomioistuinten toimintaan. Mainittuun lakiin sisältyvän, nykyistä koulutusjärjestelmää täydentävän ja lainkäyttöhenkilöstön koulutusta koskevan uudistuksen tavoitteena on osaltaan turvata lainkäytön laatu. Oikeusasteiden roolien ja tehtävien tulee olla selkeitä. Oikeudenkäynnin painopisteen tulee olla ensimmäisessä asteessa. Laadukkaasti toimiva ensimmäinen oikeusaste lisää luottamusta ja vähentää tarvetta muutoksenhakuun. Ylempien oikeusasteiden toiminnan tulisi painottua ennakkoratkaisuihin.

Vaikuttavuustavoitteena on, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa. Käsittelyketjujen ja oikeudenkäyntimenettelyjen tulee määräytyä asioiden laadun ja vaativuuden mukaan. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta. Tuomioistuinpalveluiden saatavuuden turvaamiseksi toteutetaan tuomioistuinlaitoksen ja -hallinnon uudelleen organisointia. Suurempien yksikkökokojen avulla turvataan osaamisen vahvistamista, erityisosaamista, laatua ja tuottavuutta. Rakenneuudistuksissa pidentyvien etäisyyksien haittoja vähennetään lisäämällä sähköisiä asiointimahdollisuuksia ja paikasta riippumattomia työskentelytapoja.

Vaikuttavuustavoitteena on, että tuomioistuintoiminta on avointa. Tuomioistuinten toiminnasta ja päätöksistä tiedotetaan aktiivisesti.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hallitusohjelmassa linjataan, että rangaistusmääräysten käyttöalaa laajennetaan siirtämällä alioikeuksista summaariseen menettelyyn rikosasiat, joista voi seurata sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Tämä vähentäisi yleisiin tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus.

Hallitusohjelmassa kirjattuna tavoitteena on asiamäärien vähentäminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja hallinto-oikeuksissa mm. oikaisuvaatimusmenettelyn käyttöalan laajentamisella. Oikeusministeriö on tehnyt tiivistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa lainvalmistelun osalta ja tavoitteena on, että kullakin hallinnonalalla muutoksenhakusäännöksissä otetaan huomioon mahdollisuudet oikaista viranomaisten päätöksiä ilman tuomioistuinkäsittelyä.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että jokainen saa tarpeellisen avun oikeudellisen ongelmansa ratkaisuun, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Oikeusapua ja yleistä edunvalvontaa tarjotaan siten, että se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan vaikuttavuustavoitteet
  • — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan. Kansainvälistä suojelua hakevien turvapaikanhakijoiden turvapaikka-asioiden käsittelyä tehostetaan rajaamalla oikeusavun laajuutta, tarkistamalla avustajien kelpoisuusvaatimuksia ja säätämällä kiinteät asiakohtaiset palkkiot avustajan tehtävän hoitamisesta
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä. Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Oikeusavun asianajoprosessin toimivuutta kehitetään yhtenäistämällä toimintatapoja. Yleisen edunvalvonnan prosesseja kehitetään parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Kuluttajariitalautakunnan valitusten käsittelyprosessin toiminta- ja menettelytapoja kehitetään. Oikeusaputoimistojen rakennetta uudistetaan ja hallintoa kevennetään keskittämällä talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä kuuteen virastona toimivaan oikeusapu- ja edunvalvontapiiriin. Rakenneuudistus tulee voimaan 1.10.2016
  • — Oikeudellinen ongelma ratkaistaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Oikeusaputoimistojen oikeudellista neuvontaa kehitetään asiakaslähtöisemmäksi
  • — Neuvontapalvelut ovat helposti saavutettavia. Oikeusaputoimistoihin luodaan monipuolisia oikeudellisen neuvonnan muotoja
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Oikeusavun ja edunvalvonnan etäpalvelua laajennetaan.

Tietoja henkilöstöstä1)

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
    
Tuomioistuimet   
Henkilöstömäärä, htv3 1393 1703 170
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,18,08,0
Oikeusaputoimistot ja kuluttajariitalautakunta   
Henkilöstömäärä, htv9941 0191 063
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv10,210,010,0

1) Turvapaikanhakijamäärän voimakkaan kasvun vuoksi on kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvaan liittyviä resursseja lisätty oikeusministeriön hallinnonalalla. Sekä tuomioistuinten että oikeusaputoimistojen osalta henkilötyövuosimäärän kasvu selittyy tällä. Henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain siten, että vuorovuosina kysely kohdistetaan eri virastoryhmiin.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta on jo useina vuosina kantanut huolta tuomioistuinlaitoksen niukoista resursseista ja osoittanut lisärahoitusta kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Tuomioistuinten resurssit vähenevät ensi vuonna noin 6,3 milj. eurolla, mutta valtaosa muutoksesta aiheutuu kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Tulevina vuosina määrärahatilanne on kuitenkin vielä kiristymässä, sillä kuluvaan vuoteen verrattuna tuomioistuinten nettosäästöt kasvavat vielä yli 15 milj. eurolla vuoteen 2020 mennessä.

Osa tuomioistuimista on edelleen ruuhkautuneita, mikä johtuu niin juttumääristä kuin myös asioiden laajuudesta ja vaativuudesta. Liian niukat resurssit ovat johtaneet käsittelyaikojen pitenemiseen ja vähentäneet myös mahdollisuuksia koulutukseen, erityisosaamisen vahvistamiseen ja useampijäsenisten kokoonpanojen käytön lisäämiseen.

Kuten edellä on jo todettu, on välttämätöntä toimeenpanna hallitusohjelman ja oikeudenhoidon kehittämisohjelman toimet, jotta toiminta ja käytettävissä olevat resurssit saadaan parempaan tasapainoon. Viime vuosien aikana eräänä keskeisenä ongelmana on ollut se, että uudistuksia ei ole toteutettu oikea-aikaisesti eikä siinä määrin kuin niukkeneva rahoitus olisi edellyttänyt. Rakenteiden uudistamista on siten jatkettava määrätietoisesti ja varmistettava, että resurssit riittävät tuomioistuinten ydintehtävien hoitamiseen. Valiokunta painottaa erityisesti alempien oikeusasteiden resursointia, osaamista ja työn laadukkuutta, millä voidaan osaltaan vähentää muutoksenhakutarvetta ja ylempien oikeusasteiden työtä.

Valiokunta pitää tärkeänä mm. käräjäoikeusverkoston ja summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittämistä sekä tietojärjestelmähankkeiden ja digitalisaation etenemistä. On myös arvioitava huolella uuden lainsäädännön ja uusien muutoksenhakumahdollisuuksien vaikutukset tuomioistuinten työmääriin ja huolehdittava siitä, ettei uudistuksilla heikennetä oikeusturvaa.

On myönteistä, että turvapaikka-asioiden määrän kasvuun on varauduttu ja hallintotuomioistuinten resursseja korotettu, mikä on antanut mahdollisuuden lisähenkilöstön palkkaamiseen. Jatkon kannalta on myös tärkeää, että hallitus on antanut esityksen (HE 234/2016 vp), jonka tarkoituksena on nopeuttaa turvapaikkavalitusten käsittelyä hajauttamalla ne Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi kolmeen muuhun hallinto-oikeuteen. On kuitenkin erittäin tärkeää varmistaa, että tuomioistuimille osoitetaan riittävät resurssit uudistuksen toimeenpanoon ja siihen liittyvän koulutuksen järjestämiseen.

Valiokunta painottaa, että kaikilla oikeusprosessissa toimivilla viranomaisilla on oltava sellaiset voimavarat, jotka varmistavat asioiden asianmukaisen etenemisen käsittelyketjun kaikissa vaiheissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös tuomarikoulutuksen riittäviin resursseihin. Vuoden 2017 alussa voimaan tulevan tuomioistuinlain (673/2016) myötä otetaan käyttöön uusi tuomarikoulutusjärjestelmä, johon liittyy koulutusvirkojen ja koulutuslautakunnan perustaminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että koulutuslautakunnan resurssien riittävyyttä seurataan, jotta varmistetaan lautakunnan mahdollisuudet huolehtia tehtävistään laadukkaasti.

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 627 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa: Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävänä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2017 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 70 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl2 3782 4502 450
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa119130130
— julkaistut ratkaisut106100100
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)   
— kaikki asiat6,97,57,5
— valituslupa-asiat5,26,56,5
— asiaratkaisut 23,020,018,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/asia)3 7573 6743 675
— tuottavuus (asia/htv)333333

Korkeimman oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 320 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot8 9409 0208 638
Bruttotulot6311
Nettomenot 8 9349 0178 627
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta757  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle832  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-2
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-111
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa19
Palkkaliukumasäästö-26
Palkkausten tarkistukset-3
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-53
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)2
Toimintamenojen tuottavuussäästö-44
Toimintamenosäästö (HO 2015)-20
Työajan pidentäminen (Kiky)-73
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-11
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-68
Yhteensä-390

2017 talousarvio8 627 000
2016 II lisätalousarvio-49 000
2016 talousarvio9 017 000
2015 tilinpäätös9 009 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 627 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 109 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa: Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintopäätöksistä tehdyt valitukset ylimpänä oikeusasteena. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehtyjä valituksia. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi huomattavasti. Turvapaikkaa koskevien valitusten määrän oletetaan kasvavan merkittävästi v. 2017. Ulkomaalaisasiat, joissa valituslupaa ei myönnetä, pyritään ratkaisemaan alle 3 kuukaudessa. Valitusluvan saavien ulkomaalaisasioiden osalta tavoitteena on, että käsittelyaika on enintään 10 kuukautta.

Tavoitteena on, että asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Tunnuslukutaulukko

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl4 0125 5006 000
— Ulkomaalaisasiat8522 4003 000
— Muut asiat3 1603 1003 000
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)10,810,57,5
— Ulkomaalaisasiat7,76,04,0
— Muut asiat11,811,511,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia)2 6312 6502 350
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)424349

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 600 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot10 55215 396 13 106
Bruttotulot-410-3
Nettomenot10 55615 386 13 109
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 015  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 368  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistämiset-1 800
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-2
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-152
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa17
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-73
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)-4
Toimintamenojen tuottavuussäästö-53
Toimintamenosäästö (HO 2015)-10
Työajan pidentäminen (Kiky)-100
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-16
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-84
Yhteensä-2 277

2017 talousarvio13 109 000
2016 II lisätalousarvio-67 000
2016 talousarvio15 386 000
2015 tilinpäätös10 909 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 709 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 400 000 euroa talousarvioesityksen 13 109 000 euroon nähden aiheutuu turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ja perheenyhdistämisiin liittyvän määrärahatarvearvion tarkistuksesta.


2017 talousarvio12 709 000
2016 II lisätalousarvio-67 000
2016 talousarvio15 386 000
2015 tilinpäätös10 909 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 709 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 256 702 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa: Hovioikeuksien keskimääräisen käsittelyajan osalta tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot eivät pitene. Tavoitteena on myös, että yli vuoden vireillä olleiden asioiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksien pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden.

Rikosasioiden osalta tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon.

Hallinto-oikeuksien osalta tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot eivät pitene.

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite/arvio
    
Hovioikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl9 8559 5009 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk6,16,06,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 5301 6001 600
Tuottavuus (työmäärä/htv)565555
    
Käräjäoikeudet   
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl484 813460 000460 000
— Rikosasiat52 91755 00055 000
— Laajat riita-asiat9 88510 50010 500
— Summaariset asiat343 990300 000300 000
    
Keskimääräinen käsittelyaika, kk   
— Rikosasiat4,04,04,0
— Laajat riita-asiat9,310,09,5
— Summaariset asiat2,72,52,5
— Velkajärjestelyasiat6,16,06,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)635650650
Tuottavuus (työmäärä/htv)115120120
    
Hallinto-oikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl20 00225 00027 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk8,57,57,5
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 1251 1001 100
Tuottavuus (työmäärä/htv)727373
    
Vakuutusoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl6 6567 0007 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk13,312,012,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)1 2061 1001 100
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)636868
    
Markkinaoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl934900900
Keskimääräinen käsittelyaika, kk6,46,06,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)3 7924 5004 500
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)232020
    
Työtuomioistuin   
Ratkaistut asiat, kpl144150150
Keskimääräinen käsittelyaika, kk7,06,06,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)6 7006 4006 400
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)162020

Tuomioistuinten suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 45,28 milj. euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot251 498263 264257 152
Bruttotulot831500450
Nettomenot250 667262 764256 702
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta36 709  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle34 018  

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleiset tuomioistuimet 171 433
Hallintotuomioistuimet53 654
Tietohallinto- ja muut menot31 615
Yhteensä256 702

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aineistopankkihankkeen (AIPA) istuntosali-infra3 000
Hallintotuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmähanke (HAIPA) (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-1 441
Hallintotuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmähanke (HAIPA) (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)5 680
Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.05)-80
Ruuhkautuneet tuomioistuimet-1 500
Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-6 000
Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)3 100
Tulojen budjetointimuutokset (vihkimispalkkioiden nettoutus ja tuomioistuinmaksutulojen poistojen nettobudjetointi tulotilille)-240
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistämiset870
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-58
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-2 890
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa226
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-1 392
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-1 209
Toimintamenosäästö (HO 2015)-180
Työajan pidentäminen (Kiky)-1 901
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-296
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-1 752
Yhteensä-6 062

2017 talousarvio256 702 000
2016 II lisätalousarvio-1 526 000
2016 talousarvio262 764 000
2015 tilinpäätös247 976 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 256 497 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys talousarvioesityksen 256 702 000 euroon nähden on 205 000 euroa, mistä 150 000 euroa aiheutuu turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ja perheenyhdistämisiin liittyvän määrärahatarvearvion tarkistuksesta ja 55 000 euroa siirrosta momentille 25.01.05 Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmähankkeen menoihin.


2017 talousarvio256 497 000
2016 III lisätalousarvio-100 000
2016 II lisätalousarvio-1 526 000
2016 talousarvio262 764 000
2015 tilinpäätös247 976 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 256 497 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 61 165 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Oikeusaputoimistoihin arvioidaan saapuvan 56 000 asiaa v. 2017 (v. 2015 48 600 asiaa ja v. 2016 arvio 50 000 asiaa). Kansainvälistä suojelua hakevien turvapaikanhakijoiden oikeusapupäätöksiä arvioidaan tehtävän 10 000 v. 2017 (v. 2015 8 400 ja v. 2016 arvio 10 000). Oikeusaputoimistojen jonotusajan tavoite on keskimäärin 11 päivää v. 2017 (v. 2015 ja v. 2016 arvio 12 päivää).

Oikeusaputoimistoihin v. 2015 saapuneista asioista 85 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja 15 % rikosasioita. Kansainvälistä suojelua hakevien turvapaikanhakijoiden turvapaikka-asioiden ja perheenyhdistämisasioiden määrä on kasvanut merkittävästi. Tavoitteena on, että oikeusaputoimistojen käsiteltäväksi tulevia turvapaikka-asioita on 6 000 v. 2017 (v. 2015 145 asiaa ja v. 2016 tavoite 2 000 asiaa).

Oikeusaputoimistojen yleisen edunvalvonnan palveluja ostetaan kunnilta ja yksityiseltä palveluntuottajalta silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Ostopalvelun osuus on 12 % v. 2017 (v. 2015 ja v. 2016 arvio 11 %).

Kuluttajariitalautakuntaan arvioidaan saapuvan 6 500 asiaa v. 2017 (v. 2015 5 700 ja v. 2016 arvio 6 500 asiaa). Tavoitteena on, että valitusten kokonaiskäsittelyaika on alle 9 kuukautta v. 2017.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017:

Oikeusapu

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Käsitellyt asiat, kpl48 39950 03856 000
Oikeusapuohjaus, kpl2 4578 0008 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl31 52639 50043 500
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä)113125130
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv)476490505

Yleinen edunvalvonta

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Päämiesten määrä, kpl37 33138 10038 900
— oikeusaputoimisto edunvalvojana33 49634 00034 800
— edunvalvonta ostopalveluna3 8354 1004 100
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies)840 843845
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv)616161

Kuluttajariitalautakunta

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Käsitellyt valitukset, kpl5 6086 4006 400
Taloudellisuus (€/käsitelty asia)394352354
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv)175202208
Kokonaiskäsittelyaika, kk10,49,28,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot65 78365 96566 365
Bruttotulot5 2725 2005 200
Nettomenot60 51160 76561 165
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta22 732  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle22 297  

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot3 7593 7003 800
— muut tuotot73--
Tuotot yhteensä3 8323 7003 800
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset6 6096 5006 600
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-2 777-2 800-2 800
Kustannusvastaavuus, %585758

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 5281 5301 620
— muut tuotot23--
Tuotot yhteensä1 5511 5301 620
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset1 8251 7001 800
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-274-170-180
Kustannusvastaavuus, %859090

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain (477/2016) mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 23 300 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 70 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.05)-20
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva (tarvearvion muutos)3 047
Yleisen edunvalvonnan bruttobudjetointi312
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-45
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-830
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa13
Palkkaliukumasäästö-100
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-396
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)-44
Toimintamenojen tuottavuussäästö-300
Toimintamenosäästö (HO 2015)-90
Työajan pidentäminen (Kiky)-559
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-84
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-504
Yhteensä400

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio61 165 000
2016 II lisätalousarvio1 109 000
2016 talousarvio60 765 000
2015 tilinpäätös60 076 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 61 152 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 13 000 euroa talousarvioesityksen 61 165 000 euroon nähden on siirtoa momentille 25.01.05 Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmähankkeen menoihin.


2017 talousarvio61 152 000
2016 III lisätalousarvio-25 000
2016 II lisätalousarvio1 109 000
2016 talousarvio60 765 000
2015 tilinpäätös60 076 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 61 152 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

Momentin nimike on muutettu.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio61 152 000
2016 tilinpäätös61 849 000
2015 tilinpäätös60 076 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 77 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 400 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Oikeusapu ja puolustus70 000 000
Asianomistajan avustaminen200 000
Yksityishenkilön velkajärjestely2 100 000
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus3 500 000
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään)1 400 000
Yhteensä77 200 000

Vuonna 2015 yksityiset oikeusavustajat hoitivat noin 33 7191) oikeusapuasiaa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti (64 %) ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Kansainvälistä suojelua hakevien turvapaikanhakijoiden oikeudellisena avustajana oli pääasiassa yksityinen avustaja (97 %) v. 2015. Turvapaikanhakijoiden oikeusapupäätöksiä on arvion mukaan 10 000 v. 2016 ja v. 2017. Yksityiset oikeusavustajat hoitavat noin 4 000 turvapaikka-asiaa v. 2017 (v. 2016 8 000 asiaa). Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,1 milj. euroa v. 2015. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 8,1 milj. euroa v. 2015. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 1,3 milj. euroa v. 2015.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arvonlisäveromenojen budjetointikäytännön muutos (vastaava vähennys momentilla 25.01.29)13 000
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva (tarvearvion muutos)-6 600
Yhteensä6 400

2017 talousarvio77 200 000
2016 II lisätalousarvio4 300 000
2016 talousarvio70 800 000
2015 tilinpäätös65 109 777

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 77 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 400 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 500 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta 1 600 000 euroa aiheutuu turvapaikanhakijoiden oikeusturvamenojen kasvusta ja 100 000 euroa julkisselvityksestä aiheutuvien konkurssimenettelyn menojen kasvusta.


2017 III lisätalousarvio1 700 000
2017 talousarvio77 200 000
2016 tilinpäätös75 320 580
2015 tilinpäätös65 109 777

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 500 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.