Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
              50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
              66. Varsinainen kehitysyhteistyö
              80. Kehitysyhteistyölainat
              88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
              89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyöPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisimpänä päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvalliset elinolot, ihmisoikeudet ja ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, riittävä toimeentulo ja hyvä elinympäristö vahvistavat myös kansainvälistä turvallisuutta, taloutta ja ympäristöä.

Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja sen säännöllinen seuranta ja arviointi antavat puitteet kaikkien maiden toiminnalle kestävän kehityksen aikaansaamiseksi seuraavan 15 vuoden aikana. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat Agenda 2030 toimeenpanoon Suomen ulkopuolella. Tämä tapahtuu tukemalla kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistämällä globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.

Kehitysyhteistyössä panostetaan valtioneuvoston selonteossa (VNS 1/2016 vp) valittuihin painopistealueisiin, jotka edistävät useita Agenda 2030:n tavoitteita:

  • — naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistuminen
  • — kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
  • — yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyvyn vahvistuminen, ml. verotuskyky
  • — ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden parantuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

Vuoden 2017 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi arvioidaan tässä talousarvioesityksessä noin 0,40 % bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kestävän kehityksen mukaisten kehitysmaainvestointien tukemista finanssisijoitusten ja lainojen avulla. Näitä varoja käytetään myös ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Hallitus pitää pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön ja -politiikan toimeenpano kohdentuu Suomen kehityspolitiikan arvojen ja periaatteiden sekä painopistealueiden edistämiseen. Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Suomi edistää kehityspolitiikkaansa entistä tavoitteellisemmin sekä kahdenvälisten että monenkeskisten kumppaniensa kanssa. Suomen rahallista panostusta keskitetään erityisesti niiden toimijoiden tueksi, jotka parhaiten edistävät Suomen painopisteitä.

Suomi edistää kehitysmaiden oman taloudellisen perustan vahvistumista ja tukee kehitysmaiden mahdollisuuksia saada rahoitusta investointeihin, jotka luovat edellytyksiä kestävälle kehitykselle ja erityisesti Suomen painopisteiden toteutumiselle.

Tuotokset ja laadunhallinta

Hallituskauden aikana tehtävät uudet rahoituspäätökset ja kansainvälinen vaikuttamistyö kohdistetaan valtioneuvoston selonteon antamien suuntaviivojen mukaisesti. Suomen maa- ja aluekohtaisessa toiminnassa otetaan myös huomioon maiden omat kehitysponnistelut ja -tavoitteet, tuen tarve sekä Suomen vahvuusalueet.

Humanitaarisiin tarpeisiin reagoidaan nopeasti ja rahoitus kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. Humanitaarisen avun kokonaistaso säilyy merkittävänä. Pakolaisten lähtö- ja kauttakulkumaille osoitetaan myös lisää kehitysyhteistyörahoitusta.

Vahvistetaan yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumentteja ja kehitysmaihin kohdistuvaa investointirahoitusta. Tuetaan suomalaisten yritysten osallistumismahdollisuuksia tukemalla niiden kestävää kehitystä edistävää kaupallista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa Team Finland -toiminnalla. Panostetaan yritysvastuun vahvistamiseen.

Kehitysyhteistyörahoituksella vastataan Suomen kansainvälisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Toiminnassa tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, samoin kuin siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen.

Toiminnallinen tehokkuus

Vahvistetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riskien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia.

Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi suunnataan ensisijaisesti monivuotisiin ohjelmiin. Yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten korkeakoulujen, tutkimusyhteisöjen tai kuntien kanssa kehitetään ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä tuetaan.

Kehitysyhteistyölle annettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut

 2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
tavoite
    
Suomen kehityspolitiikan painopisteiden osuus kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä ja vaikuttamissuunnitelmien tavoitteista (%)-8090
Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä (%)101010
Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo (milj. euroa)245165170
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuus (%)373740
Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja kehitysyhteistyölainoihin kohdennettu osuus kehitysyhteistyöstä (milj. euroa)- 140140
Vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) kohdennettujen maksatusten osuus BKTL:sta (%)0,170,140,15

Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta

 20092010201120122013201420152016
         
Määrärahat yhteensä915,6965,61 073,81 124,01 173,11 171,61 016,4817,6
Maksatukset926,51 006,41 013,31 026,71 081,11 232,01 164,3 
%-osuus BKTL:sta0,510,530,510,510,530,590,56 

Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2017 hallinnonaloittain (1 000 euroa)

  
Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66528 195
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla197 953
Sisäministeriön hallinnonalalla11 751
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla109 400
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla1 756
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla186
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla1 294
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla27 018
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla2 941
Ympäristöministeriön hallinnonalalla693
Yhteensä881 187

50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.


2017 talousarvio
2016 talousarvio
2015 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 535 195 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen

6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta

7) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen.

Momentin määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntaa valtionavustusta.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö145 410 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)154 039 000
3.Euroopan kehitysrahasto53 655 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö33 460 000
5.Humanitaarinen apu70 500 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 800 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 100 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 231 000
Yhteensä535 195 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 7 000 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2017 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 365 756 000 euroa.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö115 000 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö186 203 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö39 840 000
5.Humanitaarinen apu6 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus-
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle3 713 000
9.Korkotuki-instrumentti15 000 000
Yhteensä365 756 000

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20172018201920202021—Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
       
Kehitysyhteistyövaltuus      
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset419 754327 632332 241337 727425 0811 842 435
Vuoden 2017 sitoumukset-91 428118 543112 07043 716365 756
Menot yhteensä419 754419 060450 784449 797468 7972 208 191

Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).

1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 145 410 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 115 000 000 euroa.

Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.

Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).

Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamissuunnitelmiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.

2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 154 039 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 186 203 000 euroa.

Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Tärkeimmät kumppanit, joiden kanssa on laadittu maaohjelmat, ovat Tansania, Mosambik, Afganistan, Nepal, Sambia, Etiopia, Kenia, Palestiinalaisalueet, Myanmar ja Vietnam. Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan myös kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea ja yleistä budjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille.

Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.

Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 53 655 000 euroa.

Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 33 460 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 39 840 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.

Käyttösuunnitelmakohdasta myönnetään tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 70 500 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 6 000 000 euroa.

Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdasta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 800 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään muun muassa kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta, korruption vastaista työtä ja kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta koskevien aloitteiden rahoittamiseen sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 100 000 euroa.

Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös evaluointitietokannan kehittämiseen.

Kehitysyhteistyön sisäinen tarkastus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan arvioinnista. Talousarviovuonna käyttösuunnitelmakohdan määrärahoilla suoritetaan maaohjelmatarkastus.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 65 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 3 713 000 euroa.

Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehitysmaiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten kumppanuusjärjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin kuntasektorin kehitysyhteistyöhön.

Käyttösuunnitelmakohdasta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan pääsääntöisesti vaatimus 15 % omarahoitusosuudesta.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6 231 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä 15 000 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
EU:n Turkki-rahaston kansallinen osuus11 360
Yhteistoimintahankkeiden menot-6 500
Tasomuutos32 242
Yhteensä37 102

2017 talousarvio535 195 000
2016 II lisätalousarvio
2016 I lisätalousarvio8 250 000
2016 talousarvio498 093 000
2015 tilinpäätös802 582 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 881,187 milj. euroa, joka vastaa arviolta noin 0,4 prosenttia bruttokansantulosta. Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kehitysyhteistyörahoituksen nostaminen YK:n tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Hallintokulujen osuus kehitysyhteistyömenoista on vuonna 2015 onnistuttu vähentämään 4 prosenttiin, joka on alle OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaiden keskiarvon (5 prosenttia).

Varsinaisen kehitysyhteistyön momentille esitetään yhteensä 535,195 milj. euron määrärahaa. Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahaa on esityksessä pystytty lisäämään 37,102 milj. eurolla valtiontalouden tiukasta tilanteesta huolimatta. Samalla on kuitenkin huomioitava, että toimintaa sopeutetaan edelleen vuonna 2016 tehtyyn yli 300 milj. euron vähennykseen. Useiden aiemmin tuettujen ja tuloksellisiksi todettujen kohteiden rahoitus on merkittävästi alemmalla tasolla tai poistunut kokonaan. Myöskään päästöhuutokauppatuloja ei enää kohdisteta kehitys- ja ilmastorahoitukseen.

Vuonna 2017 maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön on tarkoitus ohjata 154 milj. euroa, monenkeskiseen 145 milj. euroa, humanitaariseen apuun 71 milj. euroa, tukeen kansalaisjärjestöille 65 milj. euroa ja Euroopan kehitysrahastoon 54 milj. euroa. Rahoitusta sitovat Suomen maksuosuudet EU:lle, ilmastorahoitukseen ja kansainvälisille rahoituslaitoksille, mikä osaltaan vähentää momentin liikkumavaraa.

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 toimeenpanoon. Suomi panostaa kehitysyhteistyössä neljään painopistealueeseen, jotka ovat:

  • — naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen
  • — kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
  • — yhteiskunnan demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen
  • — ruokaturva, veden ja energian saatavuuden parantaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Valiokunta pitää perusteltuna laina- ja pääomasijoitusten osuuden lisäämistä kehitysyhteistyömenoista ja toteaa, että lähtökohtaisesti kaikkien kehityspoliittisten laina- ja pääomasijoitusten tulee täyttää OECD:n niille asettamat kriteerit. Hallitus esittää Finnfundin pääoman korottamista 10 milj. eurolla (mom. 24.30.88) ja 130 milj. euron määrärahaa kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin (mom. 24.30.89). On myönteistä, että yksityisen sektorin instrumenteilla voidaan kannustaa myös suomalaisia yrityksiä kehitysmaiden markkinoille tarjoamaan kehitystä tukevia ja kaupallisesti kannattavia ratkaisuja. Samalla luodaan kehitysmaihin työpaikkoja, pääomia, osaamista ja teknologiaa. Valiokunta korostaa, että esimerkiksi Finnfundin hankkeissa on työllistetty merkittävästi myös naisia. Lisäksi Finnfund on pystynyt kasvattamaan valtion sijoittamaa pääomaa, joka on uudelleen sijoitettu kehitysvaikutteisiin kohteisiin.

Valiokunta toteaa, että kokonaisvaltaisen ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan erilaisia toisiaan tukevia instrumentteja. Suomen mahdollisuudet tehdä kehitysyhteistyötä ovat rajalliset, joten käytössä olevat varat tulee kohdistaa entistä tarkemmin. Tarvittaessa tulee pystyä myös hallittuun yhteistyön päättämiseen, jolloin voimavarat vapautuvat uusiin kohteisiin. Esimerkiksi Vietnamissa tulee siirtyä kehitysyhteistyöstä muihin yhteistyömuotoihin ja normaaliin yritysten väliseen ulkomaankauppaan.

Kaikkien instrumenttien, mukaan lukien laina- ja pääomasijoituksien, kehitysvaikutuksia ja tuloksellisuutta tulee arvioida läpinäkyvästi ja systemaattisesti. Vain tällä tavalla voidaan saavuttaa oikeutus ja kansalaisten hyväksyntä kehitysyhteistyön rahoittamiseen. Toiminnan tulee olla läpinäkyvää sekä pohjautua tietoon ja riskien hallintaan. Tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia on kehitettävä jatkuvasti. Väärinkäytösten suhteen pitää olla nollatoleranssi. Toimintaympäristön muuttuessa on entistä tärkeämpää myös selvittää, ettei hankkeisiin sidoksissa olevilla henkilöillä ole terrorismikytkentöjä.

Valiokunta painottaa lisäksi, että rahoituksesta päätettäessä tulee ottaa entistä paremmin huomioon ulkoasiainministeriön teettämät ulkopuoliset arvioinnit. Käynnissä on 22 kansalaisjärjestön evaluointihanke ja monenkeskisen kehitysyhteistyön evaluointi. Valmistuttuaan ne tarjoavat runsaasti tietoa kehitysyhteistyön toimeenpanosta. Tähän mennessä valmistuneiden arviointien perusteella kansalaisjärjestöjen ohjelmilla on saavutettu monipuolisia tuloksia ja niiden kautta tehtävä kehitysyhteistyö on ollut tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Arvioinnit ovat vahvistaneet käsitystä kansalaisjärjestöjen tärkeästä roolista suomalaisessa kehitysyhteistyössä.

Valiokunta pitää edellisen budjettimietintönsä (VaVM 16/2015 vp) tavoin tärkeänä, että ministeriö selvittää mahdollisuuksia lisätä kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia momentin sisäisin siirroin. Myös kansalaisjärjestöjen ja Finnfundin sekä yritysten välistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää siten, että järjestöt pystyvät tarjoamaan osaamistaan ja kontaktejaan yritysmaailman käyttöön. Samoin kotimaisten järjestöjen mahdollisuuksia toimia kansainvälisten järjestöjen kanssa tulee edistää. Instrumenttien joustava yhteiskäyttö on valiokunnan mielestä kaiken kaikkiaan tavoiteltavaa.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin pakolaisten lähtö- ja kauttakulkumaihin suunnattavan kehitysyhteistyörahoituksen ja korostaa sen tärkeää merkitystä. Pakolaisten määrä on viime vuosina kasvanut, samalla kun humanitaariset kriisit ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet. Keskeistä on myös kaikkein köyhimpien LDC-maiden tukeminen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen. Kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa lähtömaiden olosuhteisiin ja siten ennaltaehkäistä maailman pakolaisvirtojen muodostumista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 535 195 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen

6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta

7) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen.

Momentin määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntaa valtionavustusta.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö145 410 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)154 039 000
3.Euroopan kehitysrahasto53 655 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö33 460 000
5.Humanitaarinen apu70 500 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 800 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 100 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 231 000
Yhteensä535 195 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 7 000 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2017 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 365 756 000 euroa.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö115 000 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö186 203 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö39 840 000
5.Humanitaarinen apu6 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus-
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle3 713 000
9.Korkotuki-instrumentti15 000 000
Yhteensä365 756 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan Suomessa toimivilla yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Selvitysosa: Momentin perusteluja on muutettu maininnalla Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevasta asetuksesta (EY 1407/2013). Säädösviittaus yhtenäistää momentin käyttöperusteita momenttien 32.20.40, 32.20.43 ja 32.20.83 käyttöperusteiden kanssa. Lisäksi momentin perusteluja on täydennetty siten, että myös julkista tutkimusta ja tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittaminen on mahdollista.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio535 195 000
2016 tilinpäätös504 343 000
2015 tilinpäätös802 582 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan Suomessa toimivilla yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö153 410 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)146 039 000
3.Euroopan kehitysrahasto53 655 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö33 460 000
5.Humanitaarinen apu70 500 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 800 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 100 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 231 000
Yhteensä535 195 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 7 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö+8 000 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö-8 000 000
Yhteensä -

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 III lisätalousarvio
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio535 195 000
2016 tilinpäätös504 343 000
2015 tilinpäätös802 582 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö153 410 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)146 039 000
3.Euroopan kehitysrahasto53 655 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö33 460 000
5.Humanitaarinen apu70 500 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus4 800 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 100 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, KePa ry:lle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle65 000 000
9.Korkotuki-instrumentti6 231 000
Yhteensä535 195 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 7 000 000 euroa.

80. Kehitysyhteistyölainat (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyölainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti lainoihin esimerkiksi kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tai YK:n kehitystoimijoiden pehmeäehtoisille rahastoille.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio100 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Selvitysosa: Momentti poistetaan talousarvioesityksestä ja sen määräraha siirretään momentille 24.30.89.


2017 talousarvio

88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentilta 24.30.8910 000
Yhteensä10 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio10 000 000
2015 tilinpäätös10 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin osana Suomen kehitysyhteistyötä.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määrärahaa käytetään sijoituksiin esimerkiksi kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tai muiden kehitystoimijoiden hallinnoimiin yksityistä sektoria tukeviin rahastoihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentille 24.30.88-10 000
Tasomuutos-100 000
Yhteensä-110 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio30 000 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio140 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 130 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainainstrumentteihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 100 000 000 euroa talousarvioesityksen 30 000 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 24.30.80.

Talousarvioesitykseen nähden momentin perusteluja on laajennettu koskemaan myös lainainstrumentteja kuten esimerkiksi kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tai YK:n kehitystoimijoiden lainapohjaisia instrumentteja. Määrärahaa on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote.


2017 talousarvio130 000 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio140 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 130 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainainstrumentteihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.