Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. (33.10 ja 60, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat pysyneet hyvinä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen suuret. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on haaste sekä sosiaalisen kestävyyden että yhteiskunnan vakauden kannalta. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi ja niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Vuoden 2017 alussa voimaan astuva työeläkeuudistus kannustaa pidempiin työuriin ja vähentää kestävyysvajetta. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vähenee, mikä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen ja nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Tavoitteet 2016—2019 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):

  • — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta).

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon valmistelu jatkuvat.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Seurantaindikaattori 2012—2017

 20122013201420152016
arvio
2017
arvio
       
Elintapojen kehitys       
% ikäryhmästä      
— Aikuisten ylipaino545554545453
— Aikuisten humalajuominen141212111110
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset252523262524
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset141413131212
— Ylipainoiset nuoret..16,4..15,5..14,4
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret..12,1..9,9..9,0
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret..32,1..22,4..20
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut      
Perheitä/käyntejä vuoden aikana      
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä)......9 0001)9 0008 000
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä)......10 0001)11 00012 000
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä)......3 0001)3 0002 000
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä)......9 0001)10 00011 000
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa......14 0691)25 45535 000
Ikääntyneiden palvelujen rakenne      
% 80 vuotta täyttäneistä      
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana5,45,55,55,61)5,75,8
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat16,316,616,517,01)18,019,0
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12.8,79,39,810,01)10,210,4
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12.5,34,53,93,51)3,02,5
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset      
€/asukas      
— Käyttökustannukset (defl.)3 5283 5793 6213 7661)3 9164 073
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat      
% asiakkaista      
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet....10,05,71)54
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet..5356521)4845
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet..4448321)3028
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet..15,213,614,51)14,013,5
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille      
Lkm      
— Kelan kuntoutusrahan saajat53 12755 52156 73157 29247 10048 800
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet6 9118 4408 6748 6478 9079 177
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet4 1495 1574 8424 8374 9005 000
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet18 42917 80316 40516 06316 30016 200
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta      
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa282,2301,0308,0309,3315,3317,6

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto91 97568001 25093 905
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
30 97023031 200
02.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 5361114003 047
03.Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 1022194505 771
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
563563
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 0111 011
06.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 08512040016 605
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
13 33013 330
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 67118 671
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
3 7073 707
02.Valvonta59 60200059 602
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 43812 438
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 76210 762
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 8793 879
07.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 30824 308
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
8 2158 215
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta135 78612000135 906
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
49 50212049 622
25.Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus
(siirtomääräraha 2 v)
5 8005 800
31.Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
49 69049 690
50.Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
23 22223 222
63.Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
7 5727 572
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut4 089 285-1 3000-17 0004 070 985
50.Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
10 50010 500
51.Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 360 5001 360 500
52.Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
4 600-1 3003 300
53.Sotilasavustus
(arviomääräraha)
16 50016 500
54.Asumistuki
(arviomääräraha)
1 256 4001 256 400
55.Elatustuki
(arviomääräraha)
213 500213 500
56.Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
46 90046 900
57.Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
831 638831 638
60.Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
348 747-17 000331 747
20.Työttömyysturva2 820 2003 4000-35 0002 788 600
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
26 84026 840
50.Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 086 0000-35 0001 051 000
51.Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
121 0000121 000
52.Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 507 3603 4001 510 760
55.Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
(arviomääräraha)
53 00053 000
56.Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
26 00026 000
30.Sairausvakuutus1 951 000-7 500001 943 500
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 951 000-7 5001 943 500
40.Eläkkeet4 511 54019 6000-18 4004 512 740
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
60 10060 100
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
663 100500663 600
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
149 00019 60011 100179 700
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
12 20012 200
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
15 00015 000
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 612 1400-30 0003 582 140
50.Veteraanien tukeminen227 036011 637-7 000231 673
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 4501 450
50.Rintamalisät
(arviomääräraha)
16 14016 140
51.Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
104 500-7 00097 500
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
57 00057 000
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 1003 100
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
5050
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 5003 500
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
37 68811 63749 325
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 6083 608
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto182 56030 00000212 560
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500500
31.Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 3 v)
4000400
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
20 00020 000
33.Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
94 14094 140
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 200015 200
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480480
38.Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
30 00030 000
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 990028 990
52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
13 55013 550
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 0003 000
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 3006 300
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen34 47800034 478
20.Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
27 990-1 00026 990
21.Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
750750
22.Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
580580
50.Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 3302 330
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
1 9001 0002 900
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
928928
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta178 2901 00001 000180 290
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
159 300159 300
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 5502 550
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
300300
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(kiinteä määräraha)
16 1401 0001 00018 140
90.Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen317 6005 50000323 100
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
317 6005 500323 100
 Yhteensä14 599 35251 50011 637-75 15014 587 339

 Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1)3 3553 4373 285  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2016 maksullisen toiminnan osuus on 1 128 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 174 henkilötyövuotta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Määrärahat. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 14,6 mrd. euroa, joka on noin 1,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarvetta kasvattavat muun muassa kilpailukykysopimuksen vaikutukset, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle, opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin, oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot sekä palkkatuen ja starttirahan rahoituksen osittainen siirto työ- ja elinkeinoministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Muita määrärahalisäyksiä aiheuttavat mm. hallituksen kärkihankkeet, omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelyjen parantaminen, veteraanien kotiin vietävien palveluiden lisääminen sekä eläketuen myöntäminen yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Menosäästöjä aiheutuu puolestaan mm. lääkekorvauksien vähentämisestä, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehtävistä muutoksista sekä kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistuksien poistamisesta vuosina 2017—2019.

Hallinnonalan suurimmat menoerät ovat eläkemenot (31 %), perhe- ja asumiskustannusten tasaus (28 %) sekä työttömyysturva (20 %).

Vaikutusten arviointi. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarvioesitystä koskevassa mietinnössään (VaVM 16/2015 vp) huomiota hallituksen esitysten vaikutusten arviointiin ja sen kehittämistarpeisiin.

Valiokunta on tyytyväinen, että valtioneuvoston kansliaan on sittemmin perustettu riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto. Neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista, ja sen tavoitteena on lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. Ensimmäinen arviointineuvosto on asetettu toimikaudelle 15.4.2016—14.4.2019.

Valiokunta pitää tärkeänä, että arviointineuvoston resursseista huolehditaan, jotta sillä on mahdollisuus perehtyä vaikutuksiltaan merkittäviin esityksiin ja myös osaltaan edistää vaikutusarvioinnin laadun parantumista.

Samalla on myös tärkeää parantaa päätösten yhteisvaikutusten arviointia, jotta tiedetään, millä tavalla talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa esitettävät toimenpiteet vaikuttavat eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin. On myös tärkeä arvioida ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutuksia, sillä säästöpäätöksillä voi olla kauaskantoisia, jopa yli sukupolvien ulottuvia sosiaalisia vaikutuksia.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.