Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
     11. Verot ja veronluonteiset tulot
       01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
       04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
       08. Valmisteverot
       10. Muut verot
       19. Muut veronluonteiset tulot
     12. Sekalaiset tulot
     13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
     15. Lainat
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2016

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Tyhjä elementti, POISTA

Selvitysosa: Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 40,9 mrd. euroa vuonna 2016. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2½ % vuodelle 2015 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2016 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 15.9.2014 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy.
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Veroperustemuutokset vuonna 2016

Vuonna 2016 veropolitiikan liikkumavaraa rajoittavat valtiontalouden suuri alijäämä sekä julkisen talouden sopeutustarve. Julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi hallitusohjelman veronkevennyksistä suurin osa toteutetaan vasta vuonna 2017. Vuonna 2016 valtiontaloutta tasapainotetaan toteuttamalla hallitusohjelmassa sovittuja veronkiristyksiä.

Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Lisäksi ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2016 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se on voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitosta. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Vuonna 2016 toteutettavat verosopeutustoimet kohdistuvat pääasiassa välilliseen verotukseen. Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa ja lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Tupakkaveron korotus toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoista osuutta pienennetään. Vuodeksi 2016 otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään vuonna 2016 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2016 (milj. euroa)

 Vaikutus vuonna 2016Vaikutus
vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatuloverot  
— ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus-110-120
— työtulovähennyksen keventäminen-190-207
— yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus-4-4
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös1112
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, edellisen hallituksen päätös1112
— luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta-10-20
Tehokas katuminen710
Valmisteverot  
— tupakkaveron korotus3568
— lämmityksessä ja työkoneissa käytettävien polttoaineiden veron korotus7885
— nestekaasun verottomuuden poisto, edellisen eduskunnan hyväksymä laki910
— turpeen veron alentaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki-11-12
Ajoneuvovero  
— ajoneuvoveron korotus v. 2016, edellisen eduskunnan hyväksymä laki100180
Autovero  
— autoveron alennus-50-50
Jätevero  
— jäteveron korotus45
Yhteensä-120-31
— josta verotuottoa lisäävät255382
— josta verotuottoa vähentävät-375-413

Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset vähentävät v. 2016 valtion verotuloja yhteensä noin 30 milj. euroa vuositasolla.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2013—2016 (milj. euroa)

 2013
tilinpäätös
2014
tilinpäätös
2015
TA+I LTA+II LTA
2016
esitys
     
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot12 06212 32812 56612 877
Liikevaihtoon perustuvat verot17 29817 45917 57617 898
Valmisteverot6 5736 5636 9457 149
Muut verot ja veronluonteiset tulot2 8072 9212 8352 967
Yhteensä38 74039 27139 92140 891

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan pysyvän suunnilleen vuoden 2015 tasolla.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

 201420152016
    
Sektoreittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä44,244,444,3
Valtio20,920,820,9
Kunnat10,410,510,4
Soturahastot12,913,113,0
    
Verolajeittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä44,244,444,3
Välittömät verot16,816,917,0
Tuotannon ja tuonnin verot14,514,414,3
Sosiaalivakuutusmaksut12,913,113,0
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmästä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2016 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 24,8 milj. euroa, josta 16,4 milj. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2015 ja 2016. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Verotuet 2015 ja 2016

 2015, kpl2015, milj. euroa2016, kpl2016, milj. euroa
     
Henkilöverotus5015 4655016 135
Elinkeinoverotus2887128897
Maa- ja metsätalouden verotus2012220127
Varainsiirtoverotus122 099122 099
Kiinteistöverotus76237600
Perintö- ja lahjaverotus1522715237
Arvonlisäverotus202 921203 015
Valmisteverotus282 099282 147
Sosiaalivakuutusmaksut6ei voida laskea6ei voida laskea
Yhteensä18624 42718625 257

Osaston tuloarviot vuosina 2014—2016

  v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
  1000 €%
 
01.Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot12 328 02711 993 00012 877 000884 0007
01.Ansio- ja pääomatuloverot9 117 0568 866 0009 238 000372 0004
02.Yhteisövero2 432 7592 467 0002 877 000410 00017
03.Korkotulojen lähdevero141 652120 00092 000-28 000-23
04.Perintö- ja lahjavero499 060540 000670 000130 00024
(05.)Pankkivero137 5000
(06.)Voimalaitosvero0
04.Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut17 458 90617 849 50017 897 80048 3000
01.Arvonlisävero16 552 72116 932 00016 962 00030 0000
02.Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero749 584760 000776 00016 0002
03.Apteekkimaksut156 601157 500159 8002 3001
08.Valmisteverot6 562 8087 107 0007 149 00042 0001
01.Tupakkavero785 292863 000953 00090 00010
04.Alkoholijuomavero1 393 9811 384 0001 366 000-18 000-1
05.Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero256 794264 000260 000-4 000-2
07.Energiaverot4 112 7044 581 0004 555 000-26 000-1
08.Eräiden juomapakkausten valmistevero14 03715 00015 0000
10.Muut verot2 760 1242 853 0002 854 0001 0000
03.Autovero917 993993 000845 000-148 000-15
05.Varainsiirtovero702 164614 000633 00019 0003
06.Arpajaisvero218 395225 000225 0000
07.Ajoneuvovero877 619957 0001 120 000163 00017
08.Jätevero43 95464 00031 000-33 000-52
19.Muut veronluonteiset tulot160 497108 810112 9324 1224
(02.)Lästimaksut1 0510
03.Ratavero18 0575 4505 341-109-2
04.Eräät viestinnän maksut28 20428 78328 570-213-1
05.Lentoliikenteen valvontamaksu11 04511 10011 4713713
06.Väylämaksut87 58742 62844 8002 1725
07.Katsastustoiminnan valvontamaksu4 8177 3297 260-69-1
08.Öljyjätemaksu3 4294 0004 0000
09.Muut verotulot3 4423 5006 0002 50071
10.Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 2 8653 0203 090702
11.Rahoitusvakausviraston hallintomaksut3 0002 400-600-20
Yhteensä39 270 36439 911 31040 890 732979 4222