Talousarvioesitys 2016
10. Kriisinhallinta
Selvitysosa:Suomi osallistuu kansainväliseen kriisihallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Kriisinhallinnassa painotetaan kokonaisvaltaisuutta sekä niin sotilaallisenkin kuin siviilikriisinhallinnan roolia. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan myös kansallista puolustuskykyä. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2016 olevan n. 690 henkilöä.
Sotilaallisessa kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa ja Afganistanissa, mutta myös muualla Lähi-idässä sekä Afrikassa. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen. Operaatio-osallistumisen ohella pyritään panostamaan lisääntyvästi kriisinhallinnan koulutusosaamisen viemiseen. Tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden omaa kriisinhallintakykyä, ml. Afrikassa.
Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Afganistanissa, Kosovossa ja Georgiassa. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, jossa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin. Etyjin siviilikriisinhallintaosuus on kasvanut Ukrainan konfliktiin liittyvän Etyjin SMM-monirointimission myötä.
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 49 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot | 2 345 000 |
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 2 190 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 5 057 000 |
| 06. | Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) | 990 000 |
| 08. | Resolute Support -operaatio, Afganistan | 4 228 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 575 000 |
| 10. | Atalanta-operaation menot | 715 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 164 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 26 750 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 210 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 676 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 3 100 000 |
| Yhteensä | 49 000 000 | |
|---|---|---|
Selvitysosa:Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2016. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 570 sotilasta.
Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27.30.20.
Jatkossa vähennetään osallistumista sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin, keskittyen sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Tämän johdosta määrärahatarve vähenee vuodesta 2016 asteittain.
YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aiempiin kehyspäätöksiin perustuvat muutokset | -9 780 |
| Siirto momentilta 27.30.20 | 6 000 |
| Yhteensä | -3 780 |
| 2016 talousarvio | 49 000 000 |
| 2015 II lisätalousarvio | — |
| 2015 I lisätalousarvio | 5 847 000 |
| 2015 talousarvio | 52 780 000 |
| 2014 tilinpäätös | 54 215 220 |
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen
2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen
5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Siviilikriisinhallinta | 14 660 000 |
| 02. | Vaalitarkkailijat | 250 000 |
| 03. | Rauhanvälittäminen | 450 000 |
| Yhteensä | 15 360 000 | |
Selvitysosa:Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100—150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Nykyisellä määrärahatasolla tavoitteena on vakiinnuttaa Suomen lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lukumäärä keskimäärin 115—120 henkilöön.
Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
| 2016 talousarvio | 15 360 000 |
| 2015 talousarvio | 15 360 000 |
| 2014 tilinpäätös | 16 862 065 |