Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 254 823 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja.

Perustetaan 1.4.2016 lukien yksi hovioikeudenneuvoksen (T14) virka edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan yksi hovioikeudenlaamannin (T16) virka.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tuomioistuinmaksulaiksi sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä sekä patenttilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.

Tuomioistuinmaksulain muutoksella on tarkoitus korottaa mm. oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusasioiden käsittelystä perittäviä maksuja sekä laajentaa maksullisuuden soveltamisalaa. Muutoksilla toteutetaan tuomioistuinmaksutulojen vähintään 20 prosentin kokonaisvastaavuus tuomioistuinten kokonaismenotasosta. Muutosten tuloja lisääväksi vaikutukseksi arvioidaan 15 milj. euroa vuodessa. Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2016.

Lokakuun alusta 2015 lukien tulee voimaan laki oikeudenkäymiskaaren 25 ja 25 a luvun muuttamisesta (386/2015). Muutoksenhakua koskevia säädöksiä muutetaan siten, että aiempaa suurempi osuus hovioikeuteen tulevista asioista kuuluu jatkokäsittelylupamenettelyn piiriin. Uudistuksen arvioidaan mahdollistavan vuositasolla 2 milj. euron kustannussäästöt. Muutoksen arvioidaan vähentävän työmäärää ja siten mahdollistavan lainkäyttöhenkilöstön virkojen vähentämisen. Säästöjä arvioidaan saatavan palkkausmenojen vähentymisen lisäksi hallinnon yleiskustannusten alentumisesta.

Hovioikeuksiin saapui yhteensä 10 176 asiaa v. 2014 (9 689 asiaa v. 2013). Saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla v. 2016. Vuonna 2014 saapuneista asioista oli 37 % siviiliasioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 5,8 kuukauteen. Asioista 60 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa ja 11 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 1,1 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2014. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksiin saapui v. 2014 noin 491 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 412 000, joista 85 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näitä ns. summaarisia asioita on viime vuosina ollut paljon ja taloudellisen tilanteen vuoksi asiamäärä säilynee korkeana.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan v. 2016 olevan aiempien vuosien tasolla (n. 33 %).

Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus vähenee nykyisestä noin 20 prosentista. Istuntojen peruuntumistarpeen arvioidaan vähentyvän muun muassa videokuulemisia lisäämällä. Videoyhteyksien käytännöjärjestelyjä pyritään yhdenmukaistamaan asiaa selvittäneen työryhmän esitysten mukaisesti.

Vuoden 2014 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 3 235 kappaletta eli 38 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on v. 2016 tätä pienempi. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa v. 2014 oli 4,1 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,3—8,4 kuukautta. Vuonna 2016 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2014 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 877 kappaletta eli 16 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on v. 2016 tätä pienempi.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia rikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelman tavoitteita. Varsinaisten rikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.

Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen sovittelumenettely otettiin käyttöön 1.5.2014 lukien koko maassa. Menettely vakinaistetaan ja sitä sovelletaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa v. 2016.

Hallinto-oikeuksiin saapui 20 488 asiaa v. 2014. Vuonna 2014 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (30 %), ulkomaalaisasiat (17 %) ja verot (11 %). Vuonna 2016 asiarakenteessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,0 kuukautta v. 2014. Asioista 43 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa ja 24 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 1,3 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2014. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot säilyvät kohtuullisina. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista pysyy alle 10 prosentissa (vuoden 2014 lopussa 1 723 asiaa eli 12 %).

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui yli 1 000 v. 2014. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan kasvavan merkittävästi v. 2016. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Vakuutusoikeuteen saapui 6 765 asiaa v. 2014 (6 696 v. 2013). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla.

Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä tulee kasvamaan v. 2016, kun eurooppalaisen patenttituomioistuimen jaosto perustetaan markkinaoikeuden yhteyteen.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2014 saapuneiden asioiden määrä oli 157 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla v. 2016.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2016 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite/arvio
       
Hovioikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 9 942 10 000 9 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,8 6,0 6,0
Taloudellisuus (€/työmäärä) 1 560 1 700 1 700
Tuottavuus (työmäärä/htv) 55 55 55
       
Käräjäoikeudet      
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 499 575 450 000 460 000
— Rikosasiat 54 246 60 000 60 000
— Laajat riita-asiat 10 513 10 500 10 500
— Summaariset asiat 360 517 300 000 300 000
       
Keskimääräinen käsittelyaika, kk      
— Rikosasiat 4,1 3,8 4,0
— Laajat riita-asiat 10,1 10,0 10,0
— Summaariset asiat 2,5 2,5 2,5
— Velkajärjestelyasiat 5,8 6,0 6,0
Taloudellisuus (€/työmäärä) 632 640 650
Tuottavuus (työmäärä/htv) 115 120 125
       
Hallinto-oikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 19 727 21 400 24 400
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,0 8,0 7,5
Taloudellisuus (€/työmäärä) 1 094 1 080 1 100
Tuottavuus (työmäärä/htv) 74 73 73
       
Vakuutusoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 6 760 7 000 7 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 13,1 12,0 12,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 167 1 100 1 100
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 65 68 68
       
Markkinaoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 941 700 950
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,8 6,0 6,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 4 124 5 000 4 500
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 21 16 20
       
Työtuomioistuin      
Ratkaistut asiat, kpl 191 180 180
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,2 6,0 6,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 5 001 5 400 5 400
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 22 21 21

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 45,48 milj. euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 49 %.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 248 436 248 210 255 323
Bruttotulot 713 500 500
Nettomenot 247 723 247 710 254 823
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 24 383    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 36 709    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleiset tuomioistuimet  
Hovioikeudet 37 500
Käräjäoikeudet 139 000
Työtuomioistuin 1 000
Yhteensä 177 500
   
Hallintotuomioistuimet  
Hallinto-oikeudet 37 300
Markkinaoikeus 4 000
Vakuutusoikeus 8 000
Yhteensä 49 300
   
Tietohallinto- ja muut menot 28 023
Yhteensä 254 823

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aineistopankkihanke (AIPA) (siirto momentilta 28.70.20) 6 000
Harmaan talouden torjunta -1 561
Jatkokäsittelylupauudistus (HO) -2 000
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asiat 2
Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen -300
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01) -64
Turun HO:n (Akatemiatalo) peruskorjauksesta aiheutuva vuokramenojen kasvu 200
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyvät menot 2 800
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -86
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -2 623
Palkkaliukumasäästö -797
Palkkausten tarkistukset 1 412
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) 6 391
Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 234
Toimintamenosäästö (HO 2015) -1 124
Vuokramenojen indeksikorotus 345
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -248
Yhteensä 7 113

2016 talousarvio 254 823 000
2015 I lisätalousarvio 116 000
2015 talousarvio 247 710 000
2014 tilinpäätös 260 048 000