Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         90. Raha-automaattiavustukset
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle
  • — Nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus
  • — Työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta on parannettu
  • — Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt
  • — Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on vahvistunut ja eriarvoisuutta on vähennetty
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja ja omaishoitoa on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt
  • — Kestävää luonnonvarojen käyttöä on lisätty
  • — On kehitetty yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut tukemaan kansalaisten osallisuutta ja palvelujen uudistamista
  • — Julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettu rakenteellisilla uudistuksilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten SOTE-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkamista valmistellaan työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon väliraportti valmistellaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ministeriön strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturva lisää ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja tukee terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
               
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)              
— kuntajohdossa .. 61 .. 72 731) 75 75
— perusterveydenhuollossa .. .. 60 .. 66 67 68
— liikuntatoimessa .. .. 62 .. 67 68 69
— perusopetuksessa .. 66 .. 66 661) 67 67
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 58,8 60,5 60,9 60,9 61,2 61,3 61,3
— miehet 58,6 60,4 60,9 60,9 61,3 61,3 61,4
— naiset 58,9 60,5 60,8 60,8 61,1 61,3 61,3
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus2) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,2 6,3 6,3 5,6 5,6 5,5
— miehet 9,1 7,1 6,2 6,0 5,3 5,3 5,2
— naiset 8,3 7,4 6,5 6,6 6,0 6,0 5,9
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,6 4,5 4,7 4,4 4,7 4,7
— miehet 3,6 3,9 3,8 4,0 3,5 3,8 3,9
— naiset 4,5 5,2 5,2 5,4 5,2 5,5 5,4
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 32,8 31,2 30,4 29,6 29,33) 29,1 29,0
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 8,3 8,7 8,8 8,3 8,4 8,5
Sosiaalimenot/bkt, % 24,3 28,8 30,0 31,3 32,41) 33,6 34,3
Sosiaalimenojen rahoitus, %              
— verovaroin 43,1 46,1 46,8 47,4 47,51) 47,6 47,7
— työnantajat 37,6 35,4 34,8 34,6 34,51) 34,4 34,3
— muu 19,3 18,5 18,3 18,0 18,01) 18,0 18,0

1) Arvio

2) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainolla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
               
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %              
— miehet 38 34 31 33 32 32 31
  — 0—12 vuotta koulutusta 42 40 39 37 42 42 41
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29 28 26 29 25 25 25
— naiset 34 31 31 32 29 29 28
  — 0—12 vuotta koulutusta 39 39 38 40 35 35 34
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29 28 27 28 25 25 25
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % 16 17 171) 17 17,11) 17 17
Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 80,4 80,5 80,9 81,11) 81,3 81,6
— miehet 74,1 77,2 77,5 77,8 78,21) 78,5 78,8
— naiset 81,0 83,5 83,4 83,8 84,01) 84,1 84,2
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)              
— miehet 76 87 871) 87 871) 87 87
— naiset 72 79 771) 75 751) 76 76
Päivittäin tupakoivien osuus, %              
— miehet (25—64-v.) 28,3 23,4 21,0 20,3 18,1 17 16
— naiset (25—64-v.) 19,9 14,9 14,5 13,9 13,9 13 12
— pojat (8.—9. lk) 25 17 151) 15 141) 13 12
— tytöt (8.—9. lk) 22 14 131) 12 111) 10 9
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,1 9,6 9,7 9,3 9,3 9,3
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %              
— miehet 58,4 65,0 63,3 64,6 64,3 64,1 63,8
— naiset 41,2 48,3 47,9 47,8 47,2 46,9 46,5
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)              
— miehet 1 164 864 798 800 7591) 739 719
— naiset 367 255 279 274 2651) 258 252
Pienituloisten3) osuus, %              
— koko väestö 10,5 13,2 11,9 12,8 12,81) 12,8 12,8
— lapset 8,8 11,1 9,4 10,9 10,91) 10,9 10,9
Toimeentulotukea saaneet, lkm              
— kotitaloudet 271 686 239 212 238 726 245 765 253 4005) 253 400 253 400
— henkilöt 454 353 371 898 371 007 381 851 393 7005) 393 700 393 700
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,2 2,1 2,2 2,21) 2,2 2,2
  — miehet 2,7 2,5 2,4 2,5 2,51) 2,5 2,5
  — naiset 2,0 1,8 1,8 1,9 1,91) 1,9 1,9
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), % 28,4 28,5 27,2 27,6 27,61) 27,6 27,6
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,4 4,8 4,8 4,85) 4,81) 4,8 4,8
— 18—24 v. pojat 5,5 5,9 5,9 6,05) 6,01) 6,0 6,0
— 18—24 v. tytöt 3,2 3,6 3,6 3,55) 3,51) 3,5 3,5
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 83,2 83,1 83,1 83,15) 83,2 83,2
Hoitoon pääsy              
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 751 938 1 390 932 900 900
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) .. 77 81 79 .. .. ..
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm .. 14 000 7 205 5 100 .. .. ..
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm .. 73 64 55 40 40 40
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä .. 2 242 2 130 2 400 2 400 2 400 2 400
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %              
— säännöllinen kotihoito2) 11,8 12,2 11,9 11,9 12,11) 12,2 12,4
  — miehet 8,7 9,3 8,9 9,0 9,21) 9,3 9,5
  — naiset 13,2 13,9 13,5 13,7 13,91) 14,2 14,4
— tehostettu palveluasuminen 1,7 5,9 6,1 6,5 6,91) 7,2 7,6
  — miehet 1,1 3,9 4,1 4,3 4,61) 4,8 5,1
  — naiset 2,0 7,1 7,3 7,8 8,31) 8,7 9,2
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,4 4,4 3,8 3,1 2,51) 2,0 1,4
  — miehet 5,6 3,1 2,8 2,3 1,91) 1,6 1,2
  — naiset 9,6 5,1 4,3 3,6 2,91) 2,3 1,6
— omaishoidontuki 3,0 4,4 4,5 4,6 4,71) 4,9 5,0
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 630 4 844 5 273 5 6481) 6 049 6 479
Terveyskeskusten lääkärivaje, % .. 6,5 6,3 6,1 5,2 5 4,8
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta              
— äitiysneuvolalääkärit .. 62 58 72 721) 72 72
— lastenneuvolalääkärit .. 20 23 26 231) 23 24
— koululääkärit .. 6 10 14 141) 15 16
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat .. 59 60 76 761) 76 76
— lastenneuvolan terveydenhoitajat .. 34 42 42 421) 43 44
— kouluterveydenhoitajat .. 75 84 88 881) 88 88
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 57 200 61 200 73 700 90 504 106 000 119 000
— miehet 47 500 34 100 36 000 43 300 52 673 61 700 69 300
— naiset 39 300 23 100 25 100 30 400 37 831 44 300 49 700
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % 0,9 1,4 1,4 1,4 1,41) 1,4 1,4
— pojat 1,0 1,4 1,4 1,5 1,51) 1,5 1,5
— tytöt 0,9 1,3 1,3 1,4 1,41) 1,4 1,4
Asunnottomat, lkm 10 000 7 570 7 850 7 500 7 100 6 920 6 730
— miehet 8 250 5 990 5 950 5 700 5 460 5 370 5 290
— naiset 1 750 1 580 1 890 1 800 1 650 1 550 1 450

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
               
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 2 256 2 453 2 355 2 2671) 2 2221) 2 111 2 005
— miehet .. 1 610 1 485 1 4431) 1 4141) 1 343 1 276
— naiset .. 843 870 8241) 8081) 768 729
Vesivälitteiset epidemiat              
— epidemioiden lkm 7 5 2 4 6 51) 41)
— sairastuneet henkilöt 6 428 70 53 220 288 2001) 1501)
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 81) 5,6 5,8 5,31) 5,01) 4,81)
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste .. 22,4 26,4 28,6 30,4 .. ..
Työeläkerahastot/bkt, % .. 69,2 74,9 80,3 84,6 .. ..

1) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

  2011 2012 2013 2014 2015 2016
arvio
             
Lapsilisä            
— 1. lapsi 100 104 104 104 96 96
— 2. lapsi 111 115 115 115 106 106
— 3. lapsi 142 147 147 147 135 135
— yksinhuoltajakorotus 47 49 49 49 49 49
Lasten kotihoidon tuki            
— hoitoraha 316 327 337 341 343 343
— seuraavasta alle 3-v. 94 98 101 102 103 103
— muista alle kouluikäisistä 61 63 65 66 66 66
— hoitolisä 169 175 180 183 183 184
Yksityisen hoidon tuki            
— hoitoraha 161 167 171 174 174 175
— hoitolisä 135 140 144 146 147 147
Osittainen hoitoraha 90 94 96 98 98 98
Vanhempainpäiväraha            
— minimi 553 574 594 598 601 602
— keskimäärin, miehet 1 997 2 035 2 099 2 090 2 1201) 2 163
— keskimäärin, naiset 1 427 1 467 1 516 1 545 1 5651) 1 593
Sairauspäiväraha            
— minimi (55 päivän jälkeen) 553 574 594 598 601 602
— keskimäärin, miehet 1 421 1 461 1 515 1 530 1 5551) 1 583
— keskimäärin, naiset 1 249 1 292 1 331 1 356 1 3781) 1 403
Työmarkkinatuki 553 674 698 702 705 706
Työttömän peruspäiväraha 553 674 698 702 705 706
Työttömien ansiopäiväraha            
— keskimäärin, miehet 1 409 1 514 1 565 1 587 .. ..
— keskimäärin, naiset 1 082 1 159 1 184 1 236 .. ..
Kansaneläke, yksinäinen 586 609 626 634 637 638
Takuueläke 688 714 739 743 747 748
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)            
— miehet 1 728 1 809 1 879 1 921 1 9471) 1 982
— naiset 1 133 1 195 1 252 1 290 1 3171) 1 351
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)            
— miehet 1 121 1 149 1 168 1 170 1 1611) 1 157
— naiset 934 962 983 989 9861) 988
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)            
— miehet 2 054 2 099 2 142 2 168 2 1741) 2 178
— naiset 1 478 1 508 1 557 1 581 1 5831) 1 607
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)            
— miehet 1 189 1 205 1 201 1 202 1 1871) 1 169
— naiset 917 950 942 948 9441) 933
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva 419 461 477 480 486 ..

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 92 683 0 -121 150 92 712
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
29 008 -244 28 764
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 592 93 150 2 835
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 063 167 5 230
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
576 576
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 016 1 016
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 659 -137 16 522
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
15 330 0 15 330
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 609 18 609
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
3 830 3 830
02. Valvonta 64 295 0 -295 0 64 000
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 303 -32 13 271
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 758 12 11 770
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 088 -26 4 062
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
25 582 -249 25 333
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
8 564 8 564
87. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 110 570 6 945 5 697 180 123 392
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
56 228 145 -248 180 56 305
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
23 500 6 800 6 000 36 300
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
25 280 25 280
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
5 562 -55 5 507
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 3 036 480 0 27 821 0 3 064 301
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
11 300 11 300
51. Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 383 000 1 610 1 384 610
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
3 300 3 300
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
18 400 18 400
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
1 042 100 26 210 1 068 310
55. Elatustuki
(arviomääräraha)
214 100 214 100
56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
44 800 44 800
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
319 480 1 319 481
20. Työttömyysturva 2 859 784 0 61 000 -600 2 920 184
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
31 784 31 784
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 087 000 31 600 1 118 600
51. Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
214 000 214 000
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 394 000 61 000 -32 200 1 422 800
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
(arviomääräraha)
90 000 90 000
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
43 000 43 000
30. Sairausvakuutus 1 174 650 0 442 0 1 175 092
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 174 650 442 1 175 092
40. Eläkkeet 4 478 300 0 -4 600 1 700 4 475 400
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
59 400 59 400
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
644 600 1 700 646 300
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
122 500 122 500
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
5 500 5 500
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
15 000 15 000
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 631 300 -4 600 3 626 700
50. Veteraanien tukeminen 235 865 0 0 -7 000 228 865
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 450 1 450
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
20 460 20 460
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
117 904 -7 000 110 904
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
60 000 60 000
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 100 3 100
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
55 55
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 500 3 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
17 988 17 988
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
11 408 11 408
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 534 637 0 0 0 534 637
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 200 2 200
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
18 000 18 000
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
92 570 92 570
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 200 15 200
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
(arviomääräraha)
330 847 330 847
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480 480
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 990 28 990
50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
25 000 25 000
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
11 550 0 11 550
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 000 3 000
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 300 6 300
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 25 420 0 0 0 25 420
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
18 790 18 790
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
780 780
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
590 590
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 430 2 430
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
1 900 1 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
930 930
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 186 640 0 0 0 186 640
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
168 600 168 600
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 600 2 600
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
300 300
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(kiinteä määräraha)
15 140 15 140
90. Raha-automaattiavustukset 315 300 0 0 0 315 300
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
315 300 315 300
  Yhteensä 13 114 624 6 945 89 944 -5 570 13 205 943

  Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1) 3 635 3 512 3 489    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2016 maksullisen toiminnan osuus on 1 536 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 383 henkilötyövuotta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan loppusumma on noin 13,1 mrd. euroa, mikä on noin 360 milj. euroa enemmän kuin tänä vuonna. Määrärahan tarvetta kasvattavat mm. hallituksen kärkihankkeet, takuueläkkeen tasokorotus sekä ennakoitu sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarpeen kasvu.

Talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta on myönteistä, että lapsilisiin ei tehdä leikkauksia, samalla kun lapsilisien indeksisidonnaisuus on poistettu. Toimeentulotuen perusosaa nostetaan, jotta se säilyisi samana kansaneläkeindeksin 0,4 prosentin laskusta huolimatta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kohdistuu kuitenkin paljon säästöjä, jotka vaikuttavat eri henkilöryhmiin ja monien kansalaisten elämään. Keskeisimpiä kustannuksia lisääviä muutoksia ovat kunnallisten asiakasmaksujen korotukset, sairausvakuutuksen lääkekorvausten ja matkakorvausten leikkaukset sekä lääkärinpalkkioiden ja tutkimuksen ja hoidon korvausten leikkaukset. Etenkin pienituloisten eläkeläisten kannalta on kuitenkin myönteistä, että eläkkeensaajien asumistukiuudistuksesta on luovuttu ja myös sairausvakuutuksen lääkekorvauksiin kohdistuvat säästötavoitteet on ensi vuoden osalta puolitettu.

Näistä lievennyksistä huolimatta säästövaikutukset voivat muodostua suuriksi tilanteessa, jossa useat leikkaukset kohdistuvat yhtä aikaa samoihin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Säästöistä syntyvä kumulatiivinen vaikutus lisää etenkin pienituloisten lapsiperheiden, ikääntyneiden ja vammaisten köyhyysriskiä. Tämä lisää eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä sosiaalityön palveluiden tarvetta. Myös terveyserot saattavat kasvaa ja hoitoon hakeutuminen viivästyä.

Valiokunnan mielestä on tärkeää arvioida aiempaa kattavammin säästöjen ja talouden sopeuttamispäätösten kokonaistaloudellisia vaikutuksia eri väestöryhmiin, kuten eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

Tällaista uudistusta ehdotettiin jo valtiovarainministeriön helmikuussa 2015 valmistuneessa raportissa (VM:n julkaisuja 18/2015), jossa esitettiin, että julkisen talouden suunnitelmaan ja talousarvioesitykseen valmistellaan yhteenveto mm. lapsiperheisiin ja yksinasuviin vanhuksiin merkittävästi vaikuttavista muutoksista; tähän olisi sisältynyt myös arviointi muutosten yhteisvaikutuksista kyseisten väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin.

Valiokunta pitää päätösten kokonaisvaikutusten arviointia välttämättömänä. Valiokunnan mielestä on tärkeä selvittää myös ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutuksia, sillä säästö- ja leikkauspäätöksillä voi olla kauaskantoisia, jopa yli sukupolvien ulottuvia sosiaalisia vaikutuksia. Määrärahojen vähentyessä on myös huolehdittava siitä, että päätösten vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.