Talousarvioesitys 2016
40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2016 enintään 8 400 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2016 enintään 34 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen taloudellisen menestyksen kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat osa tätä tavoitetta ja keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansainvälistymisen tukemiseksi on tärkeää, että kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut kehittyvät siten, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään EU:n sisämarkkinoista. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on niin ikään tärkeää yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi.
Yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä puretaan. Osana sääntelynpurkua kauppojen aukioloaikaa vapautetaan. Hallinnonalan lupa- ja ilmoitusmenettelysäännösten karsiminen ja keventäminen toteutetaan. Ensimmäiset hallituksen esitykset tästä annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2016.
Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. EU:n hankintadirektiivit uudistuivat vuonna 2014 tuoden hankintasääntelyyn aiempaa enemmän joustoa, lisäinformaatiota, valvontamekanismeja sekä ympäristö- ja sosiaalipoliittisia tavoitteita. EU-direktiivien voimaansaattaminen vuoden 2016 aikana edellyttää kansallisen hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2015.
Koska EU:n valtiontukisäätely uudistettiin kokonaan vuosien 2013—2014 aikana, on tärkeä varmistaa, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat tuntevat hyvin uudistettujen sääntöjen periaatteet ja velvoitteet. Etenkin tukien vaikuttavuutta koskevat evaluointivelvoitteet, tukien läpinäkyvyys ja avoimuusvelvoitteet sekä tukien ennakkovalvonta on pantava tehokkaasti täytäntöön. Lisäksi tarvitaan tukien seurantajärjestelmä. Näillä toimenpiteillä voidaan parantaa tukien oikeaa kohdentumista sekä ehkäistä kilpailun vääristymistä. EU:n valtiontukiuudistuksen keskeinen lähtökohta on, että tukia ilmoitetaan jatkossa entistä vähemmän ennakolta komissiolle hyväksyttäväksi. Tästä syystä valtiontukien EU-säätelyn mukaisuutta arvioidaan jatkossa siten, että tuen myöntäjän olisi pyydettävä asiasta jo hanketta valmisteltaessa lausunto yritystukineuvottelukunnalta. Menettelyllä varmistetaan kansallisesti tehtävien päätösten EU:n valtiontukisääntöjen mukaisuus sekä oikeusvarmuus.
Kuluttajapolitiikassa toteutetaan uuden hallituskauden myötä valmisteltavan kuluttajapoliittisen ohjelman painotuksia. Kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonta on tarkoitus valtiollistaa kunnista ja aluehallintovirastoista Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon vuonna 2016.
Rajat ylittävän verkkomarkkinoinnin ja -kaupan kasvun vuoksi kuluttajansuojajärjestelmän Euroopan laajuinen toimivuus nousee yhä tärkeämpään asemaan. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus pidetään korkealla tasolla. Keväällä 2016 on saatettava kansallisesti voimaan useita EU:n tuotedirektiivejä koskeva mukautuspaketti. Tässä yhteydessä osa tuoteturvallisuuslainsäädännöstä uudistetaan kokonaan ja annetaan horisontaaliset lait markkinavalvonnasta sekä ilmoitetuista laitoksista.
Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Erityisesti pörssiin listattuja yhtiöitä koskeva luotettava ja ajantasainen tieto on tehokkaasti toimivien pääomamarkkinoiden välttämätön ehto. Tähän pyritään varmistamalla tilintarkastajajärjestelmäuudistuksen tehokas toimeenpano ja valmistellaan uuden EU-lainsäädännön edellyttämät muutokset tilintarkastussääntelyyn. Hallinnollisia kustannuksia kevennetään pienten ja keskisuurten yritysten osalta uudistetun kirjanpitolain toimeenpanolla ja edistämällä sähköisen kirjanpidon käyttöönottoa.
Kaupparekisteriä ja sitä koskevaa sääntelyä uudistetaan vastaamaan paremmin yritysten, muiden viranomaisten ja tietoyhteiskunnan tarpeisiin.
Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti. Tätä tavoitetta edistetään varmistamalla Patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeuksien myöntämiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen saatavuus Suomessa. Tavoitteeseen liittyy myös kansainvälisesti kilpailukykyisen tuomioistuinjärjestelmän kehittäminen. Tuomioistuimen palveluiden saatavuus suomalaisille yrityksille varmistetaan valmistautumalla eurooppalaisen yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaoston perustamiseen markkinaoikeuden yhteyteen.
Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllistämisastetta.Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.
Poikkeusoloihin varautumista linjaa huoltovarmuuden tavoitepäätös (857/2013), jonka toimeenpanossa painotetaan huoltovarmuuden kannalta keskeisten organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnon- ja ympäristöonnettomuudet. Tavoitepäätöksen mukaiset varmuusvarastojen sopeutukset tulee toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:
- — Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailumahdollisuudet parantuvat ja taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla.
- — Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen.
- — Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla.
- — Yritysten sääntelytaakan kasvu pysähtyy ja taakkaa pyritään aktiivisesti vähentämään. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään.
- — Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2016 enintään 8 400 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2016 enintään 34 000 euroa.
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 058 000 euroa.
Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Virasto hoitaa myös kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat valvontatehtävät. Lisäksi virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan ja hoitaa sille kuuluvat kansainväliset tehtävät.
Virasto luo edellytyksiä talouskasvulle sekä uudelle ja terveelle yritystoiminnalle. Taloudellinen kilpailu ohjaa talouden uudistumista ja luo kannusteita innovointiin ja investointeihin. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla luovat edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimin, yhdessä muiden viranomaisten kanssa, torjutaan harmaata taloutta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:
Vaikuttavuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Suomen kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti paranee | |||
— Kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti / Suomen sijoitus suhteessa muihin maihin1) | 108/144 | 80/144 | 70/144 |
Suomalaisten luottamus EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaa kohtaan lisääntyy | |||
— EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaan luottavien suomalaisten osuus2) | 35 % | 50 % | 55 % |
1) World Economic Forum (WEF), The Global Competitiveness Report. WEF:in kyselytutkimus yritysjohtajille.
2) Office of the European Union, Consumer Conditions Scoreboard. Komission kyselytutkimus kuluttajille.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | 3,8 | > 4,0 | > 4,0 |
Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymisestä aiheutuva kilpailuongelma | |||
— Sidosryhmien arvio (asteikko 1—5) | 3,7 | 3,7 | 3,7 |
Kuluttaja-asiamiehen toimenpitein elinkeinoharjoittajat muuttavat toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi | |||
— Tapaukset, joissa yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi (kpl) | 104 | 130 | 130 |
Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Markkinoiden toimivuuden edistäminen | 26,9 | 29,5 | 23,6 |
Kilpailuvalvonta | 55,3 | 59 | 48,5 |
Kuluttajaoikeudellinen valvonta ja taloudelliset hyvitykset | 31,4 | 28 | 27,6 |
Kuluttajainformaatio | 6,0 | 7 | 5,3 |
Alue- ja paikallishallinnon ohjaus | 3,5 | 6 | 3,1 |
Hallintopalvelut | 22,7 | 21,5 | 19,9 |
Yhteensä | 145,8 | 151 | 128 |
---|
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 145,8 | 151 | 128 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,2 | > 3,5 | > 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Bruttomenot | 12 649 | 11 490 | 10 728 |
Bruttotulot | 702 | 670 | 670 |
Nettomenot | 11 947 | 10 820 | 10 058 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 845 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 260 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
HO lisäysten päättyminen 2015 (Harmaa talous) | -500 |
Kuluttajalehti (siirto momentille 32.40.50) | -240 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -4 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -2 |
Palkkaliukumasäästö | -40 |
Palkkausten tarkistukset | 75 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -51 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 10 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -10 |
Yhteensä | -762 |
2016 talousarvio | 10 058 000 |
2015 talousarvio | 10 820 000 |
2014 tilinpäätös | 11 362 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 058 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentilta vähennetään 89 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.
2016 II lisätalousarvio | -89 000 |
2016 talousarvio | 10 058 000 |
2015 tilinpäätös | 10 820 000 |
2014 tilinpäätös | 11 362 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentilta vähennetään 89 000 euroa.
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 841 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tilintarkastajien vuosimaksuista ja laadunvalvonnasta, jonka mukaisesti tilintarkastusvalvonnan kulut on määrä kattaa tilintarkastajilta perittävillä valvontamaksuilla. Eduskunta on hyväksynyt tilintarkastuslain ja lain julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta. Sen mukaisesti siirretään Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT) sekä Valtion tilintarkastuslautakunnan tehtävät Patentti- ja rekisterihallituksessa toimivalle Tilintarkastusvalvonnalle 1.1.2016 lukien. Em. siirrot on otettu huomioon momentin määrärahan mitoituksessa.
Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH käsittelee teollisoikeuksia koskevat hakemukset ja yhteisöjä koskevat ilmoitukset, pitää yllä näitä koskevat rekisterit ja hoitaa näihin tehtäviin liittyviä tietopalveluita. Vuoden 2016 alusta alkaen PRH:n uutena tehtäväkokonaisuutena aloittaa tilintarkastusvalvonta, jonka tehtävät siirtyvät Keskuskauppakamarilta.
Momentilta maksetaan 705 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 260 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.
Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuonna 2016.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:
- — PRH:n rekisterien tiedot ovat tehokkaasti yhteiskunnan käytössä ja viraston palvelut tukevat innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
||
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Työn tuottavuus | Tuottavuuden muutos, % | +0,5 | +2,0 | +2,0 |
Taloudellisuus | Yksikkökustannusten muutos, %1) | - | +2,0 | +2,0 |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
Käsitellyt ilmoitukset ja hakemukset (arvio) | (Yritysten ja yhteisöjen rekisteröinnit sekä teollisoikeudet) | 373 911 | 379 000 | 398 000 |
Asiakastyytyväisyys | Asiakasarvio (1—5) | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Sähköinen asiointi, % | 60 | 70 | 70 | |
Käsittelyaika keskimäärin | Kansalliset patenttihakemukset (v) | 2,7 | 2,4 | 2,3 |
PCT-tutkimukset määräajassa % | 89,6 | 85 | 85 | |
Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) | 3,8 | 4 | 3,5 | |
Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) | 12 | 7 | 6 | |
Yhdistysrekisteri-ilmoitus (pv) | - | 12 | 10 |
1) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen lisää kustannuksia.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 404,7 | 415 | 418 |
Kokonaistyötyytyväisyys | 3,7 | 3,7 | 3,7 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 48 112 | 46 987 | 47 230 |
— muut tuotot | 117 | 495 | - |
Tuotot yhteensä | 48 229 | 47 482 | 47 230 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 39 686 | 40 000 | 43 306 |
— osuus yhteiskustannuksista | 9 567 | 9 498 | 9 500 |
Kustannukset yhteensä | 49 253 | 49 498 | 52 806 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 024 | -2 016 | -5 576 |
Kustannusvastaavuus, % | 98 | 96 | 89 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Bruttomenot | 48 613 | 49 498 | 53 071 |
Bruttotulot | 48 236 | 47 482 | 47 230 |
Nettomenot | 377 | 2 016 | 5 841 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 585 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 348 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantulo (PRH:n tulonmenetysten kompensaatio) | 1 300 |
JHTT-lautakunta (siirto momentilta 28.01.01) | 125 |
Säätiövalvontamaksu ja teollisoikeusasiamiesten valvonta, tarkentunut kustannusarvio | 150 |
Tilintarkastusvalvonta | 2 260 |
Valtion tilintarkastuslautakunnan menot (siirto momentilta 32.01.01) | 20 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -21 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -10 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 4 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -3 |
Yhteensä | 3 825 |
2016 talousarvio | 5 841 000 |
2015 I lisätalousarvio | -116 000 |
2015 talousarvio | 2 016 000 |
2014 tilinpäätös | 1 139 774 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 541 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 1 300 000 euroa talousarvioesityksen 5 841 000 euroon nähden aiheutuu yhtenäispatentin voimaantulon siirtymisestä vuoteen 2017.
2016 talousarvio | 4 541 000 |
2015 I lisätalousarvio | -116 000 |
2015 talousarvio | 2 016 000 |
2014 tilinpäätös | 1 139 774 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 541 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.
05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 381 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta, jonka mukaisesti kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan toimeenpano- ja ohjaustehtäviä esitetään siirrettäväksi vuoden 2016 alusta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) muuttamisesta siten, että kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta valtiollistetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon 1.5.2016 alkaen. Samalla aluehallintovirastojen kuluttajaturvallisuusvalvontaa koskeva ohjaustehtävä poistetaan.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin sekä kaivoksiin ja muihin tuotantolaitoksiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, kuluttajaturvallisuutta, kemikaalien turvallisuutta ja laatua. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa sekä tuottaa pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy sekä vaatimusten mukaisten tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistaminen. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:
Vaikuttavuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus pysyvät vähintään ennallaan ja henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät | |||
— Vakavien kemikaalivuotojen lukumäärä Tukesin valvontakohteissa | 26 | < 17 | < 17 |
— Markkinavalvonnassa vakavasti puutteellisiksi osoittautuneiden sähkölaitteiden prosenttiosuuden viiden vuoden keskiarvo | 12,2 | < 12,5 | < 12,5 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
— Valvontakäynnit ja -tapaukset | 9 495 | 6 900 | 7 000 |
— Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit (arvio) | 45 412 | 53 000 | 52 000 |
— Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus, % | 95 | 89 | 90 |
— Asiakastyytyväisyys (1—5) | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 224 | 250 | 261 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Bruttomenot | 19 856 | 22 446 | 23 186 |
Bruttotulot | 1 546 | 3 833 | 3 805 |
Nettomenot | 18 310 | 18 613 | 19 381 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 726 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 973 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonta (siirto momentilta 30.20.02) (0,5 htv) | 35 |
Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentilta 28.40.01) | 83 |
Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentilta 28.90.30) | 867 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -8 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -104 |
Palkkaliukumasäästö | -105 |
Palkkausten tarkistukset | 93 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -91 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 16 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -18 |
Yhteensä | 768 |
2016 talousarvio | 19 381 000 |
2015 talousarvio | 18 613 000 |
2014 tilinpäätös | 18 557 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 781 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 400 000 euroa talousarvioesityksen 19 381 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 26.30.01 pelastustoiminnan laitteiden valvonnan määrärahan siirtämisestä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.
2016 talousarvio | 19 781 000 |
2015 IV lisätalousarvio | 64 000 |
2015 talousarvio | 18 613 000 |
2014 tilinpäätös | 18 557 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 781 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentilta vähennetään 134 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 7 000 euroa aiheutuu valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja 127 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.
2016 II lisätalousarvio | -134 000 |
2016 talousarvio | 19 781 000 |
2015 tilinpäätös | 18 677 000 |
2014 tilinpäätös | 18 557 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentilta vähennetään 134 000 euroa.
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 4 731 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille
2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon
3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä.
Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Jos kunta ei järjestä neuvontaa, aluehallintoviraston tulee järjestää neuvonta muulla tavoin, esim. ostopalveluna. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto.
Arvio resurssien jakautumisesta
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Talous- ja velkaneuvonnan resurssit | |||
— Talous- ja velkaneuvojat (htv) | 127 | 127 | 127 |
— Avustajat (htv) | 26 | 26 | 26 |
Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisen kuluista, % | 59 | 66 | 55 |
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle 2016:
- — Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (toteutuma 2014: jonotusaikatavoitteen saavutti 80 % yksiköistä).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -1 000 |
Yhteensä | -1 000 |
2016 talousarvio | 4 731 000 |
2015 talousarvio | 5 731 000 |
2014 tilinpäätös | 5 011 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 4 731 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille
2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon
3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 827 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.
- — Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestön myötävaikutuksella.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -200 |
Kuluttajalehti (siirto momentilta 32.40.01) | 240 |
Järjestötukien säästö (HO 2015) | -86 |
Yhteensä | -46 |
2016 talousarvio | 827 000 |
2015 talousarvio | 873 000 |
2014 tilinpäätös | 673 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentille ehdotetaan 827 000 euroa Kuluttajaliiton toiminnan tukemiseen. Järjestötukien säästöt vähentävät Kuluttajaliiton määrärahoja 86 000 eurolla. Valiokunta toteaa, että Kuluttajaliitto tekee arvokasta työtä kuluttajien etujen ja oikeuksien puolustamisessa ja lisää momentille 70 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 897 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla. Myös valtio osallistuu toimiston toiminnan rahoitukseen.
Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Valtion varoista korvataan suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneitä kustannuksia. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista | 1 072 000 |
Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin | 1 500 000 |
Yhteensä | 2 572 000 |
2016 talousarvio | 2 572 000 |
2015 talousarvio | 2 572 000 |
2014 tilinpäätös | 2 079 048 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
52. (32.30.50) Palkkaturva (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 43 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Palkkaturva | 42 865 000 |
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot | 25 000 |
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset | 110 000 |
Yhteensä | 43 000 000 |
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 42 865 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) | 35 429 | 43 000 | 43 000 |
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 7 944 | 6 900 | 6 900 |
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä | 8 188 | 9 600 | 9 600 |
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä | 2 463 | 2 600 | 2 600 |
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 71 | 65 | 65 |
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 62 | 65 | 65 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2016 talousarvio | 43 000 000 |
2015 talousarvio | 43 000 000 |
2014 tilinpäätös | 35 546 196 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 43 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.
Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellytetään kilpailulain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto häviää jutun.
Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön noudattamista. Energiaviraston edellytetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön vastaisesta toiminnasta rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Energiaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Energiavirasto häviää jutun.
2016 talousarvio | 20 000 |
2015 talousarvio | 20 000 |
2014 tilinpäätös | 10 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheuttuu Kilpailu- ja kuluttajaviraston maksettavaksi määrätyistä oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen.
2016 II lisätalousarvio | 300 000 |
2016 talousarvio | 20 000 |
2015 tilinpäätös | 40 000 |
2014 tilinpäätös | 10 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.