Talousarvioesitys 2016
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 84 474 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) junaliikenteen palvelujen ostoihin
3) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
4) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen
8) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu joukkoliikennelain (869/2009) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.
Joukkoliikennelain mukaisesti joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuivat 1.7.2014 alkaen. Muutos tapahtuu asteittain 2.12.2019 mennessä. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos tarkoittaa sitä, että valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti liikenteenharjoittajille suoraan eikä enää avusta kuntia. Kunnat maksavat myös jatkossa osuutensa kustannuksista. Valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Vuoden 2016 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 3 700 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Joukkoliikenteen peruspalvelutaso | |
---|---|
Junien kaukoliikenteen osto | 24 230 |
Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen | 33 654 |
Kilpailukykyinen joukkoliikenne | |
Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki | 9 750 |
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki | 8 000 |
Junien lähiliikenteen palvelujen osto | 5 940 |
Joukkoliikenteen erityispalvelutaso | |
Lentoliikenteen palvelujen osto | 1 000 |
Merenkurkun liikenne | 250 |
Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus | |
Kehittämishankkeet | 750 |
Liikkumisen ohjaus | 900 |
Yhteensä | 84 474 |
Joukkoliikenteen peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelutasoisella liikenteellä tarkoitetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän välttämättömiin liikkumistarpeisiin liittyvää palvelutasoa, joka toteutetaan koko maassa. Peruspalvelutaso määritellään liikennejärjestelmätasolla ja riittää, että se toteutuu yhdellä liikennemuodolla.
Kaukojunaliikenteen tukemisessa tavoitteena on pitää yllä ja nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti.
Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välinen uusi sopimus junien kaukoliikenteen ostoista kattaa vuodet 2016—2019 ja on kokonaisuudessaan 150,9 milj. euroa. Sopimuksella ostettavan liikenteen lisäksi VR-Yhtymä Oy on velvollinen hoitamaan henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen 3.12.2009—31.12.2019 mukaista liikennettä siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä siirtymäajan mukaisia seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksessa joukkoliikenneavustuksista. Joukkoliikenteen tuella kompensoidaan myös seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujen hintavelvoitetta liikenteessä, jota liikennöidään siirtymäajan sopimuksilla. Tähän tarkoitukseen käytettävän rahoituksen edellytyksenä on, että kunta osallistuu julkisen palvelun velvoitteen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella kuin valtio.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Kilpailukykyisen joukkoliikenteen tukemisen tavoitteena on joukkoliikenteen palvelun parantaminen sekä kulkutapaosuuden ja matkamäärien kasvattaminen.
Valtio ostaa junien lähiliikennettä 5,9 milj. eurolla vuosittain Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alueen ulkopuolisilta rataosuuksilta. Lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Ostoilla mahdollistetaan liikennepoliittisesti tarpeelliseksi katsottava rautateiden lähiliikenne siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Valtion ostamassa lähiliikenteessä tehdään vuosittain noin 12 miljoonaa matkaa.
Valtio avustaa 9,75 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä edellyttäen, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus on kytketty MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kehysneuvotteluissa päätettyjen sopeutustoimien kohdistaminen suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen vaikuttaa myös MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimien rahoittamiseen.
Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä yhteensä 8 milj. euron määrärahalla edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta ja että ne osallistuvat vähintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. Kehysneuvotteluissa päätettyjen sopeutustoimien kohdistaminen keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen vaikuttaa myös kaupunkiseutujen kanssa tehdyissä aiesopimuksissa sovittujen kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen. Avustuksen jakoperusteena kaupunkiseutujen kesken käytetään näiden kaupunkiseutujen asukasmääriä ja niiden omaa rahoitusosuutta joukkoliikenteeseen.
Erityispalvelutasolla tarkoitetaan maakuntien tai seutujen elinkeinoelämän ja niiden vetovoimaisuuden kehittämistavoitteiden tukemiseksi tarvittavia joukkoliikenteen palveluja. Erityispalvelutason liikkumistarpeet perustuvat alueiden elinkeinoelämän edellytysten ylläpitämiseen tai kehittämiseen, ja niiden järjestämiseen voi osallistua julkisen sektorin ohella myös paikallisia yksityisiä toimijoita ja yrityksiä.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Vuonna 2014 ostoliikenteessä matkusti tammi—lokakuussa vajaat 7 300 matkustajaa. Helsinki—Varkaus—Savonlinna -reitillä säännöllinen lentoliikenne päättyi vuoden 2013 lopussa. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus on voimassa 2.2.2015—31.12.2015. Uutta kolmiolentosopimusta välille Helsinki—Varkaus—Savonlinna valmistellaan ajalle 1.1.2016—31.12.2017, jos Savonlinnan lisäksi Varkauden kaupunki varaa osaltaan tarvittavan määrärahan. Jos Varkauden kaupunki ei varaa tarkoitukseen määrärahaa, valmistellaan jatkoa Helsinki—Savonlinna -reitin ostoliikenteelle. Helsinki—Pori -reitin osalta valmistellaan julkisen palveluvelvoitteen asettamista. Porin kaupunki valmistelee reitin kilpailuttamista ja on varautunut tekemään ostoliikennesopimuksen sekä vastaamaan reitistä aiheutuvista kustannuksista.
Merenkurkun lauttaliikenteen ostamisen tavoitteena on turvata Merenkurkun matkustajalauttaliikenne. Vuoden 2014 alusta tuli voimaan uusi kolmivuotinen sopimus. Valtion maksuosuus on enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Vuonna 2016 matkustajia arvioidaan olevan noin 170 000.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeisiin kohdistetaan 0,750 milj. euroa. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia joukkoliikenteen kehittämistavoitteita.
Määrärahasta kohdistetaan 0,9 milj. euroa liikkumisen ohjaukseen. Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan joukkoliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Joukkoliikenteen lipputulojen tarkistus | 1 474 |
Säästöpäätös | -15 000 |
Tasomuutos | -5 159 |
Yhteensä | -18 685 |
2016 talousarvio | 84 474 000 |
2015 talousarvio | 103 159 000 |
2014 tilinpäätös | 102 843 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)
Momentille myönnetään 82 774 000 euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimus junaliikenteen ostamisesta vuosina 2016—2019 enintään 120 680 000 euron määräisenä.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.
Vähennys 1 700 000 euroa talousarvioesityksen 84 474 000 euroon nähden johtuu joukkoliikenteen lipputulojen tuloarvion täsmentymisestä 3,7 milj. eurosta 2 milj. euroon.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimus junaliikenteen ostamisesta VR-Yhtymä Oy:n kanssa.
Nykyisen kaukoliikenteen sopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2015. Uusi sopimus tulee voimaan vuoden 2016 alusta alkaen. Sopimus kattaa sekä kaukoliikenteen ostot että Helsingin seudun lähiliikenteen ostot Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alueen ulkopuolisilta rataosilta. Nelivuotisen sopimuksen arvonlisäveroton hinta on noin 110 milj. euroa ja arvonlisäverollinen hinta noin 120,7 milj. euroa. Määrärahan tarve junaliikenteen ostoon alenee vuoden 2015 43,7 milj. euron tasosta vuonna 2016 30,17 milj. euron tasoon.
Uuden sopimuksen mukaiset muutokset ostettavaan liikenteeseen tulevat voimaan 27.3.2016 alkaen. Vähennykset kohdistuvat pääosin reitteihin ja vuoroihin, joiden matkustajamäärät ovat vähäiset. Vuorojen leikkausten piirissä on noin 6 prosenttia ostopalveluliikenteen asiakkaista. Lakkautettavilla vuoroilla tehdään yhteensä 550 000 matkaa vuodessa, kun koko liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteessä matkojen lukumäärä on 9 miljoonaa. Junaliikenne loppuu kokonaan 28 asemalla, kun koko maassa asemia on 200 kappaletta. Monet lakkautettavista asemista ovat hyvin pieniä matkustajamäärältään. Lisäksi VR:lle asetettuun velvoiteliikenteeseen tulee yksittäisiä junavuoroja koskevia muutoksia.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
Junaliikenteen ostot | 30 170 | 30 170 | 30 170 | 30 170 | 120 680 |
Menot yhteensä | 30 170 | 30 170 | 30 170 | 30 170 | 120 680 |
2016 talousarvio | 82 774 000 |
2015 talousarvio | 103 159 000 |
2014 tilinpäätös | 102 843 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentin määräraha alenee kuluvaan vuoteen verrattuna 20,4 milj. eurolla. Leikkauksesta suurin osa aiheutuu hallitusohjelman mukaisesta 15 milj. euron säästöpäätöksestä, minkä lisäksi määrärahan mitoitukseen vaikuttaa myös vuoden 2014 kehyspäätöksen linjaus, joka vähentää joukkoliikenteen tukea 5 milj. eurolla.
Hallitusohjelman mukainen 15 milj. euron vähennys kohdistetaan lähes kokonaan (13,5 milj. euroa) raideliikenteen ostoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nyt tehtävä vähennys merkitsee junien kaukoliikenteen ostomäärärahoihin noin 30 prosentin leikkausta vuoden 2015 junaliikenteen ostoihin, mistä johtuen kokonaisia reittejä lakkautetaan ja myös vuorotarjontaa supistetaan. Vähennykset kohdistuvat pääosin reitteihin ja vuoroihin, joiden matkustajamäärät ovat vähäiset, sillä lakkautettavilla vuoroilla tehdään yhteensä 550 000 matkaa vuodessa, kun koko liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteessä matkojen lukumäärä on 9 miljoonaa.
Henkilöliikenne loppuu reiteillä Joensuu—Nurmes, Joensuu—Varkaus, Jyväskylä—Haapamäki—Seinäjoki sekä Tampere—Haapamäki—Keuruu. Lisäksi esillä on ollut Y-junan lakkauttaminen Helsingin ja Karjaan välillä, mutta käytyjen neuvottelujen pohjalta on päädytty ratkaisuun, jossa HSL vastaa junaliikenteen järjestämisestä Helsingin ja Siuntion välillä. Kyseessä on 31.12.2017 saakka jatkuva kokeilu, jonka rahoitukseen myös Siuntion kunta osallistuu.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kokonaan lakkautettujen junavuorojen tilalle on syntymässä linja-autoliikennettä, minkä arvioidaan toteutuvan markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Tällä ennakoidaan olevan myös alueellisia ja paikallisia työllisyysvaikutuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelujen toimivuutta, kuten matka-aikoja ja vaihtoehtojen riittävyyttä, seurataan, kuten myös junavuorojen lakkautusten ja uusien toimintamallien vaikutuksia esim. työllisyyteen ja aluekehitykseen.
Joukkoliikenteen järjestäminen on erityisen haasteellisella maaseudulla, jossa matkustajamäärät sekä palvelut ovat vähentyneet merkittävästi. Tiukan taloustilanteen johdosta näköpiirissä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia resurssien lisäämiseen. Onkin aivan välttämätöntä tarkastella kaikkia henkilökuljetuksia kokonaisvaltaisesti ja parantaa resurssien kokonaisvaltaista ja aiempaa tehokkaampaa käyttöä. Jatkossa tarvitaan uusia palvelukonsepteja, jotka perustuvat eri hallinnonalojen kuljetusten yhteiseen suunnitteluun, järjestämiseen ja rahoitukseen siten, että samalla turvataan myös joukkoliikenteen peruspalvelutaso ja liikkumisen tasa-arvo. Valiokunta pitää myös tärkeänä, ettei julkista tukea myönnetä samalla alueella toimiviin päällekkäisiin liikennemuotoihin.
Myös taksiliikenteellä voidaan täydentää julkista joukkoliikennettä joustavasti ja kustannustehokkaasti, mikä korostuu etenkin maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Taksiala on ollut mukana myös erilaisissa kehittämishankkeissa, jotka ottavat huomioon digitalisaation ja liikenne palveluna -ajattelun sekä avoimen datan hyödyntämisen. Onkin tärkeää, että eri liikennemuotojen yhteensopivuus varmistetaan uusissa digitaalisissa sovelluksissa.
Valtion joukkoliikennetuki suurille kaupunkiseuduille on ensi vuonna 9,75 milj. euroa, kun kaupunkien oma rahoitus on samanaikaisesti yli 300 milj. euroa, josta pääkaupunkiseudun noin 250 milj. euroa. Pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen valtiontuen osuus on vain 1—3 prosenttia julkisen rahoituksen yhteismäärästä, kun se on keskisuurissa kaupungeissa 21—40 prosenttia ja pienissä kaupungeissa ja maaseudulla 44—48 prosenttia. Kuitenkin lähes 80 prosenttia Suomen joukkoliikennematkoista tehdään suurilla kaupunkiseuduilla, joilla joukkoliikenteen käyttöä on edelleen mahdollista lisätä ja edistää näin liikenne- ja ilmastopoliittisia tavoitteita.
Joukkoliikenteen kehittämiseen osoitettu rahoitus vähenee, sillä osa (1,5 milj. euroa) hallitusohjelman mukaisesta 15 milj. euron säästöstä kohdistetaan joukkoliikenteen strategiseen kehittämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä mm. digitaalisten palvelujen kehittämistä ja painottaa, että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia joukkoliikenteen kehittämistavoitteita.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 82 774 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) junaliikenteen palvelujen ostoihin
3) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
4) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen
8) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimus junaliikenteen ostamisesta vuosina 2016—2019 enintään 120 680 000 euron määräisenä.