Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         63. Metsähallitus
         64. Metsähallitus 2016
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

70. Maanmittaus ja tietovarannotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin niin, että niiden kysyntä seuraa suhdannekehitystä pienellä viiveellä. Maanmittauslaitoksen tuottamien IT-palveluiden kysyntään vaikuttavat erityisesti hallinnonalan asiakasvirastojen tarpeet sekä teknologiakehitykseen vastaaminen.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian käyttö yleistyy erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän tarpeisiin, turvallisuutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa.

Tietotekniikka ja sen hyödyntämiseen liittyvät prosessit ja yhteistyörakenteet ovat entistä näkyvämmin kriittinen menestystekijä. Sähköistä asiointia lisätään, siitä tulee vuorovaikutteista ja vahvaan tunnistamiseen perustuvaa ja näin pyritään kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Tekniikan kehittyminen näkyy käytettävän teknologian jatkuvana uudistamistarpeena.

Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.

Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä sekä tietojen yhteiskäyttö mm. tietojohtamisessa vahvistuu kansallisen palveluarkkitehtuurin (mm. palveluväylän) kehittyessä ja yhtenäistyessä. Kiinteistötietojärjestelmän ylläpidolla ja parantamisella luodaan edellytyksiä mm. toimivalle markkinataloudelle ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Maastotietojärjestelmällä on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana paikkatiedon pohja-aineistona.

Koko julkisen hallinnon kattava kokonaisarkkitehtuurityö edellyttää toimenpiteitä tietovarantojen sekä niihin liittyvien kuvaustietojen (metatietojen) ja tietopalveluiden kehittämisessä. Yhteistyö tietovarantojen tuottamisessa ja ylläpidossa tarvittavien muutos- ja seurantatietojen keruussa ja käytössä lisääntyy. Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen ja INSPIRE-direktiivin toimeenpano etenee, mikä edellyttää aineistojen saatavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä.

Maastotietojärjestelmästä pyritään kehittämään maasto- ja karttatiedon perustietovaranto, jonka ylläpito perustuu viranomaisten yhteistyöhön ja yhteisiin ylläpitoprosesseihin. Tavoitteena on päästä eroon päällekkäisestä työstä, kohottaa työn tuottavuutta ja parantaa maastotietoaineistojen käytettävyyttä lisäämällä niiden yhteentoimivuutta.

Maanmittauslaitoksen organisaatiota ja tehtäviä uudistettiin vuoden 2015 alusta lukien. Maanmittauslaitoksen osaksi siirtyneen hallinnonalan tietotekniikan palvelukeskuksen toiminnan ja teknisen infrastruktuurin kehittämistä jatketaan asiakasvirastojen tarpeet ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Tavoitteena on, että hallinnonalan virastoilla on käytettävissään asiantuntija- ja kehittämispalveluita sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ja käyttöä varten.

Paikkatietokeskuksen toiminta muodostuu paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen edistämisestä sekä koko maanmittausalaa tukevasta tutkimuksesta. Metsähovin tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin ajanmukaistamista jatketaan uudistamalla laitekantaa. Paikantamisjärjestelmien luotettavuuden parantamiseksi Suomen paikannussatelliittien (GNSS) pysyvä tukiasema- ja seurantaverkko FinnRef uusitaan vaiheittain vuoteen 2017 mennessä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittaus ja tietovarannot -politiikkasektorilla toimeenpannaan pääluokkaperusteluissa mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seuraavia tavoitteita:

  • — kiinteistötoimituksilla ja kirjaamistehtävillä turvataan selkeä ja luotettava kiinteistöjärjestelmä kansallisen vakuusjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi
  • — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja tietopalvelua tuotetaan standardoiduilla palveluilla
  • — tietovarannot ovat hyvin hallittuja ja niitä on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta yhteiskunnassa hyödynnettäväksi
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä on käytössään tutkimuksen tukemia palveluita, jotka edistävät paikkatiedon yhteiskäyttöä sekä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämistä ja kehittymistä.

Vaikuttavuuden tunnusluvut

  2014
toteutuma
2015
talousarvio
2016
tavoite
       
Vaikuttavuus      
— maastotietojen vaikuttavuuden muutos, % .. .. 4
— KTJ-2019 perusparannusohjelman kannattavuusindeksi 15 26 40
— tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta, % .. 3 3
— tilusjärjestelytuotanto (Mha) 9 007 9 300 8 500

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen

2) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävinä ovat:

  • — maanmittaustoimitukset, kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja kehittämisestä huolehtiminen, maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpito ja ilmakuvapalvelut
  • — geodeettisten perusedellytyksien luominen maanmittaukselle ja paikkatietojen käytölle koko maassa, paikkatietojen yhteiskäytöstä huolehtiminen, tutkimukseen perustuvan tiedon tuottaminen kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseksi
  • — huolehtia rekisteri- ja tietohallintotehtävistä, tuottaa tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt ja sopimuksissa on sovittu.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.70 selvitysosassa esitettyjen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Maanmittauslaitos osallistuu hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan. Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin ja Virolahden tutkimusasemia, joiden laitteistoilla ylläpidetään valtakunnallisia paikannus- ja referenssijärjestelmiä. Paikantamisen luotettavuuden parantamiseksi Metsähovin tutkimusaseman ja -laitteistojen sekä pysyvän satelliittipaikannusverkon (GNSS) uudistustyötä jatketaan vuosien 2015—2018 aikana.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2015 arvio 2016 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
             
Kiinteistötoimitukset 40 804 40 804 570 40 300 40 300 562
Tilusjärjestelytehtävät 5 587 0 65 5 400 0 64
Kirjaamistehtävät 18 205 18 205 261 17 500 17 500 257
Perustietovarantojen ylläpito 43 749 2 633 619 42 050 1 900 584
Tietopalvelu 10 325 10 869 155 9 900 10 460 152
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut 10 880 3 391 205 9 200 3 000 199
IT-palvelutuotanto 12 632 10 886 113 12 600 10 800 111
Yhteensä 142 182 86 787 1 988 136 950 83 960 1 929

Viraston tunnusluvut

  2014
toteutuma
2015
talousarvio
2016
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— kokonaistuottavuus 105,1 102,0 102,0
— työn tuottavuus 107,7 102,0 102,0
— maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km² 136 146 140
Tuotokset ja laadunhallinta      
— toimitustuotanto, toimituksia, kpl 19 090 18 400 18 400
— tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl 13 6 6
— kirjaamisratkaisujen määrä, kpl 223 233 230 000 220 000
— maastotietotuotanto yhteensä, km² 55 607 54 000 54 000
— korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km² 42 521 40 000 40 000
— lohkomisen kestoaika, kk 5,1 5,5 5,5
— lainhuutojen käsittelyaika, pv 51 34 25
— maastotietojen täydellisyys, % (jatkuva ajantasaistus) 95 95 95
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys 86 85 85
— referoidut tieteelliset julkaisut 115 60 60
— IT-palvelusopimusten ja -suunnitelmien toteutuma, % 102 98 98

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 123 027 128 666 129 998
Bruttotulot 73 286 81 160 83 3681)
Nettomenot 49 741 47 506 46 630
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 36 859    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 37 581    

1) Sisältää tietohallintopalveluihin budjetoituja menoja vastaavia tuloja yhteensä 6 630 000 euroa (sovitaan tarkemmin palvelusopimuksissa: maa- ja metsätalousministeriö 1 100 000 euroa, Maaseutuvirasto 3 600 000 euroa, Elintarviketurvallisuusvirasto 1 480 000 euroa, Luonnonvarakeskus 400 000 euroa ja muut hallinnonalan virastot ja laitokset 50 000 euroa).

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 69 405 68 700 66 600
— muut tuotot 190 200 -
Tuotot yhteensä 69 595 68 900 66 600
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 49 589 46 105 47 585
— osuus yhteiskustannuksista 20 893 22 795 19 015
Kustannukset yhteensä 70 482 68 900 66 600
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -887 - -
Kustannusvastaavuus, % 99 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 780 2 800 2 018
— muut tuotot 10 50 50
Tuotot yhteensä 1 790 2 850 2 068
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 297 1 508 1 310
— osuus yhteiskustannuksista 593 1 220 625
Kustannukset yhteensä 1 890 2 728 1 935
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -100 122 133
Kustannusvastaavuus, % 95 104 107

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinto/ Maa- ja metsätalous (HO 2015) -4 000
Kertaluonteisen säästön poisto 5 000
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto -400
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -157
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -473
Palkkaliukumasäästö -219
Palkkausten tarkistukset 415
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -512
Toimintamenojen tuottavuussäästö -256
Toimintamenosäästö (HO 2015) -170
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -91
Vuokramenojen indeksikorotus 38
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -51
Yhteensä -876

2016 talousarvio 46 630 000
2015 talousarvio 47 506 000
2014 tilinpäätös 50 463 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen

2) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 870 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.22 ja aiheutuu digitaalisuutta edistävän asunto-osakeyhtiörekisterihankkeen (ASREK) suunnittelun ja toteutuksen menoista.

Hankkeesta aiheutuvien ylläpitokustannusten rahoitus ei edellytä lisämäärärahoja vaan se hoidetaan asiakasmaksuin.


2016 I lisätalousarvio 1 870 000
2016 talousarvio 46 630 000
2015 talousarvio 47 506 000
2014 tilinpäätös 50 463 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 870 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 571 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 35 000 euroa aiheutuu valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja 536 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.


2016 II lisätalousarvio -571 000
2016 I lisätalousarvio 1 870 000
2016 talousarvio 46 630 000
2015 tilinpäätös 47 506 000
2014 tilinpäätös 50 463 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 571 000 euroa.

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on noin 1,9 milj. euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 2,1 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinto/ Maa- ja metsätalous (HO 2015) -1 000
Yhteensä -1 000

2016 talousarvio 4 000 000
2015 talousarvio 5 000 000
2014 tilinpäätös 5 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määrärahaa käytetään peltotilusjärjestelyiden edellyttämiin toimiin. Järjestelmään sisältyy maanomistajien maksuosuus, joten määrärahasta palautuu valtiolle lähes puolet. Vuonna 2015 tavoitteena on järjestellä uudelleen 9 300 hehtaaria. Määrärahan pieneneminen 5 milj. eurosta 4 milj. euroon vuonna 2016 vähentää määrän noin 6 200 hehtaariin.

Valiokunta painottaa, että maatilojen erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa niiden kannattavuutta tulee parantaa monenlaisin keinoin, kuten tilusjärjestelyillä. Järjestelyjen avulla nykyaikaistetaan ja tiivistetään tilusten sijoitusta kokoamalla lohkoja yhteen. Kehittämällä maatilojen rakennetta säästetään viljelijän aikaa, vähennetään maatalousliikennettä ja siten viljelykustannuksia.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.