Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 593 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 98 034 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 314 100 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2016 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2019 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää yhteensä 280 826 000 euroa muuttamatta.

3) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 14 175 9 800 19 100     43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 24 107         24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 22 042 15 000       37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 66 782 11 541 6 057 5 000   89 380
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 129 436 66 152       195 588
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 8 160         8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 97 600 71 300 58 000 53 000 22 000 301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 84 462 60 050 8 775 12 700   165 987
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 446 764 233 843 91 932 70 700 22 000 865 239
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 37 100 108 050 76 350 53 200 39 400 314 100
Uusi tilausvaltuus yhteensä 37 100 108 050 76 350 53 200 39 400 314 100
             
Valtuudet yhteensä 483 864 341 893 168 282 123 900 61 400 1 179 339

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — ylläpidetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — luodaan puolustusvoimille yhtenäiset logistiikan rakenteet, toimintatavat ja osaaminen sekä integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä ml. hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — kehitetään alueellisia joukkoja toteuttamalla poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä kokonaisrakenteen uudistus
  • — täydennetään, ylläpidetään ja kehitetään operatiivisia joukkoja
  • — kehitetään suojelukykyä ja uusitaan panssarintorjunta-aseistusta
  • — jatketaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankintoja.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään miina-asetta
  • — kehitetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden hankintoja.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — rakennetaan ilmasta maahan -suorituskyky
  • — saatetaan päätökseen erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnat
  • — saatetaan päätökseen keskikantaman ilmatorjuntaohjus-hanke.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaisia suorituskykyisiä joukkoja sekä luodaan edellytyksiä uusien joukkojen perustamiselle.

  • — aloitetaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön simulaattorihankinnat.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla edistetään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

— tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2016 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2016 -tilausvaltuuteen sisältyvät kehittämisohjelmien suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelmassa saatetaan meritiedustelukomppanioiden suorituskyky tasolle, jossa vähenevien rannikkojoukkojen jättämää operaatioalueen tyhjyyttä kyetään valvomaan ja vaikuttamisen edellyttämä maalinosoitus ja tuhovaikutuksen arviointi tyydyttävästi toteuttamaan.

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa varustetaan operatiivisten ja alueellisten taisteluosastojen siirtymiskykyiset johtamispaikat sekä jatketaan ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän kehittämistä siten, että ITTH-järjestelmästä voidaan luopua.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan puolustusvoimien vaikuttamiskyvyn perusta rakentamalla tärkeimmät vaikuttamisen asejärjestelmät sekä laatimalla ja testaamalla puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen operatiivinen konsepti osana tutkimus- ja operatiivista harjoitustoimintaa. Operatiivisen tulenkäytön hankkeilla hankitaan pitkän kantaman ampumatarvikkeita.

Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa täydennetään Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen osajärjestelmiä, lisätään joukkojen taistelunkestävyyttä hankkimalla naamioverkkoja sekä täydennetään erillisyksiköiden varustusta hankkimalla henkilökohtaista varustusta ja ryhmäaseistusta.

Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa peruskorjataan Jurmo-luokan venekalusto.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään Hornet-kaluston kykyä toimia operatiivisesti toimivana järjestelmänä koko elinkaarensa ajan sekä parannetaan Hawk-kaluston koulutusarvoa ja sen pysymistä toimivana sekä käytettävänä järjestelmänä koko elinkaarensa ajan.

PVKEH 2012 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutoksella ja maksatusaikaa pidentämällä saadaan määrärahat vastaamaan paremmin Hornet-torjuntahävittäjäkalustolle hankittavan pitkän kantaman ilmasta maahan -ohjusten arvioitua toimitusaikataulua.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 483 864 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 837 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 98 034 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin, jotka sisältävät hallitusohjelman mukaisen puolustusbudjetin tasokorotuksen vuoden 2016 osuuden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016) 8 047
Menoajoitusmuutokset 129 226
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA I 2015) 6 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) 50 000
Siirto momentille 27.10.01 -10 620
Toteutunut kustannustasotarkistus (2014) -5 728
Yhteensä 176 925

2016 talousarvio 593 735 000
2015 I lisätalousarvio -2 362 000
2015 talousarvio 416 810 000
2014 tilinpäätös 427 561 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 542 735 000 euroa.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 53 684 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 182 276 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Vähennys 51 000 000 euroa talousarvioesityksen 593 735 000 euroon nähden on siirtoa momentille 27.10.01. Toimintamenoihin on siirretty PVKEH 2016 -tilausvaltuuden vuoden 2016 määrärahasta 2 550 000 euroa, muista puolustusmateriaalihankinnoista 44 350 000 euroa ja indeksi- ja valuuttakurssimäärärahasta 4 100 000 euroa.

PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän pienentäminen 131 824 000 eurolla talousarvioesityksen 314 100 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että suunnitellut hankinnat eivät edellytä valtuutta. Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Muiden puolustusmateriaalihankintojen määrärahaa on vähennetty 44 350 000 euroa talousarvioesityksen 98 034 000 euroon nähden.

Indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen määrärahaa on vähennetty 4 100 000 euroa talousarvioesityksen 11 837 000 euroon nähden.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 481 314 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 737 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 53 684 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Tilausvaltuuden muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 14 175 9 800 19 100     43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 24 107         24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 22 042 15 000       37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 66 782 11 541 6 057 5 000   89 380
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 129 436 66 152       195 588
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 8 160         8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 97 600 71 300 58 000 53 000 22 000 301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 84 462 60 050 8 775 12 700   165 987
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 446 764 233 843 91 932 70 700 22 000 865 239
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 34 550 68 426 56 100 12 000 11 200 182 276
Uusi tilausvaltuus yhteensä 34 550 68 426 56 100 12 000 11 200 182 276
             
Valtuudet yhteensä 481 314 302 269 148 032 82 700 33 200 1 047 515

2016 talousarvio 542 735 000
2015 IV lisätalousarvio 55 115 000
2015 I lisätalousarvio -2 362 000
2015 talousarvio 416 810 000
2014 tilinpäätös 427 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 542 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 53 684 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 182 276 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2019 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää yhteensä 280 826 000 euroa muuttamatta.

3) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 16 882 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 71 766 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 134 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2013 (PVKEH 2013) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 200 000 eurolla 495 240 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 134 000 euroa aiemmin myönnetyn VYV2 -tilausvaltuuden vuoden 2014 maksatusmäärärahan uudelleenbudjetointina muihin puolustusmateriaalihankintoihin sekä 15 998 000 euroa vuoden 2015 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneista menoista ja vähennyksenä 250 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 PVKEH 2013 -tilausvaltuuden vuoden 2016 maksatusmäärärahasta.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

PVKEH 2013 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 200 000 eurolla aiheutuu pääosin erään hankintatilauksen purkamisesta, jonka vuoksi tilausvaltuuden vuoden 2016 maksatusmäärärahasta siirretään 950 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin käytettäväksi vastaavaan hankintaan ja 250 000 euroa siirretään momentille 27.10.01, koska kaikki hankintaan liittyvät menot eivät ole momentin 27.10.18 perustelujen mukaista puolustusmateriaalia.

Tehtyjen muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan käytettävän 445 564 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 34 550 000 euroa vuonna 2016 myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 737 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 71 766 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 14 175 9 800 19 100     43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 24 107         24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 22 042 15 000       37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 89 251 11 541 6 057 5 000   111 849
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 128 236 66 152       194 388
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 8 160         8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 97 600 81 350 49 950 51 000 22 000 301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 61 993 50 000 16 825 14 700   143 518
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 445 564 233 843 91 932 70 700 22 000 864 039
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 34 550 68 426 56 100 12 000 11 200 182 276
Uusi tilausvaltuus yhteensä 34 550 68 426 56 100 12 000 11 200 182 276
             
Valtuudet yhteensä 480 114 302 269 148 032 82 700 33 200 1 046 315

2016 II lisätalousarvio 16 882 000
2016 talousarvio 542 735 000
2015 tilinpäätös 469 563 000
2014 tilinpäätös 427 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 16 882 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 71 766 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 134 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2013 (PVKEH 2013) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 200 000 eurolla 495 240 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 75 766 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 (PVKEH 2016) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 11 000 000 eurolla 171 276 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa:PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 11 000 000 eurolla aiheutuu Jurmo -luokan venekaluston peruskorjauksen hankintavalmistelun viivästymisestä, jonka vuoksi tilausvaltuuden vuoden 2016 maksatusmäärärahasta siirretään 4 000 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin ja tilausvaltuudesta vähennettävät vuosien 2017 ja 2018 maksatusosuudet ehdotetaan budjetoitavaksi määrärahaksi myöhemmin.

Tilausvaltuuden muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tehtyjen muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan käytettävän 445 564 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 30 550 000 euroa vuonna 2016 myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 737 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 75 766 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 14 175 9 800 19 100     43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 24 107         24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 22 042 15 000       37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 89 251 11 541 6 057 5 000   111 849
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 128 236 66 152       194 388
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 8 160         8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 97 600 81 350 49 950 51 000 22 000 301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 61 993 50 000 16 825 14 700   143 518
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 445 564 233 843 91 932 70 700 22 000 864 039
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 30 550 65 426 52 100 12 000 11 200 171 276
Uusi tilausvaltuus yhteensä 30 550 65 426 52 100 12 000 11 200 171 276
             
Valtuudet yhteensä 476 114 299 269 144 032 82 700 33 200 1 035 315

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio 16 882 000
2016 talousarvio 542 735 000
2015 tilinpäätös 469 563 000
2014 tilinpäätös 427 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 75 766 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 (PVKEH 2016) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 11 000 000 eurolla 171 276 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.