Statsbudgeten 2015
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 507 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä.
Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:
Tavoite | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
Onnettomuuksissa menehtyneiden määrä, henkilöä | 492 | <492 | <492 |
Onnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneiden määrä, henkilöä | 1 098 | <1 098 | <1 098 |
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) | 10 013 | 9 500 | 9 500 |
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1) | 5 314 | 5 300 | 5 300 |
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö) | 71 | <70 | <70 |
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään | 9:56 | 9:56 | 9:20 |
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään2) | - | - | 97 |
1) Sisältää rakennuspalovaarat
2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2017 tutkimuksessa tulos 97 %.
Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.
Onnettomuuksien ehkäisy | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
Tuotokset | |||
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään | 18 147 | 18 200 | <18 200 |
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 93 | 100 | 100 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua ihmisen tai luonnon aiheuttamissa suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa ulkomaille ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen palvelutaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella ja toimintavalmius vastaa palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.
Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian toimeenpano ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.
Pelastustoiminnan varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa paranee.
Pelastustoiminta ja varautuminen | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
Suoritteet | |||
---|---|---|---|
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) | 113 479 | 110 000 | 110 000 |
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät | 10 013 | 9 500 | 9 500 |
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät | 4 252 | 2 300 | 2 300 |
— tarkistus- ja varmistustehtävät | 33 670 | 30 000 | 30 000 |
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) | 25 096 | 21 700 | 21 700 |
— muut tehtävät | 40 448 | 46 500 | 46 500 |
Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta | 55 | 50 | 50 |
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta | 84 | 80 | 80 |
1) Pelastustoimen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.
Varautumisen alueellisen yhteensovittamisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa. Hyvin yhteen sovitettu varautuminen mahdollistaa tehokkaan yhteisen vasteen häiriötilanteiden hallinnassa ja niistä toipumisessa.
Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen toimialueilla sekä pelastustoimen alueilla on toimivat ja aktiiviset rakenteet (valmiustoimikunnat, valmiusryhmät, foorumit), joiden puitteissa yhteensovittamisesta huolehditaan.
Tavoitteena on, että siviilivalmiuden alalla toteutetaan laaja-alaisia valmius- ja häiriötilanneharjoituksia koordinoidusti. Harjoitustoiminta on aluetasolla yhteen sovitettu eri toimijoiden (ml. puolustusvoimat) kanssa siten, että kokonaisuus palvelee mahdollisimman hyvin siviilivalmiuden toimijoiden tarpeita.
Tavoitteena on, että aluetasolla on tunnistettu laaja-alaisessa yhteistyössä sekä toimintaympäristön muutosten vaikutukset turvallisuuteen sekä arvioitu tunnistetut riskit valtakunnallisesti yhtenäisin tavoin.
Siviilivalmius | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
---|---|---|---|
Aluehallintovirastojen järjestämät varautumisen yhteensovittamiseen tähtäävät tilaisuudet, lkm1) |
ei mitattu | 90 | 100 |
Asetetut valmiustoimikunnat, lkm / avi-toimialueet | ei mitattu | 2 | 4 |
Asetetut yhteensovittamisrakenteet, lkm/pelastustoimen alue | ei mitattu | 10/22 | 22/22 |
Aluehallintovirastojen johdolla laaditut alueelliset harjoitussuunnitelmat, lkm2) |
ei laadittu | ei laadittu | 6/6 |
Päivitetyt alueelliset riskiarviot ja avi-alueen raportit, % laaditut arviot / alueiden lukumäärä (22 ja 6)3) |
18/18 | 22/22 | 22/22 |
1) Esim. valmiustoimikunnan kokoukset, valmiusharjoitukset, seminaarit, keskustelutilaisuudet yms.
2) Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen johdolla laaditaan aluekohtaiset suunnitelmat erilaisista harjoituksista (sis. ajankohdat, teemat, osallistujat, keskeiset tavoitteet).
3) Vuonna 2018 alueelliset riskiarviot laadittiin maakuntajaon (18) mukaisesti aluehallintovirastojen ja pelastuslaitosten yhteisellä johdolla. Riskiarviot laaditaan joka kolmas vuosi.
Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta, sopimushenkilöstön koulutusta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka, kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin opiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.
Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan ja päivitetään työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.
Vuoden 2020 suunnittelun tavoitteena on varmistaa pelastusalan ammatillisen koulutuksen riittävä määrä, kun Helsingin pelastuskoululle annettu hyväksyntä ammatillisen koulutuksen antamiseen lakkaa. Hätäkeskuskoulutuksen tutkintomääriä lisätään vuodelle 2020 vastaamaan työelämän tarpeita.
Vuoden 2020 tavoitteena on toteuttaa siviilivalmiuden koulutusta koskeva itsearviointi sekä laatia sisäministeriön ohjauksessa kansallisen varautumiskoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma.
Tavoitteena on pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan periaatteiden valmistelu ja toiminnan käynnistäminen sisäministeriön ohjauksessa.
Koulutus- ja tutkimustoiminta | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
---|---|---|---|
Tuotokset | |||
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 43 812 | 48 960 | 53 640 |
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään | 191 | 188 | 180 |
AMK-tutkintojen määrä, kpl | 30 | 30 | 30 |
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 24 | 31 | 40 |
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 104 | 101 | 105 |
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | 411 | 223 | 220 |
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään | 1 000 | ||
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 1 000 | ||
Panokset | |||
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet | 110,6 | 113 | 113 |
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 11 231 | 12 133 | 12 522 |
Toiminnan tehokkuus | |||
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet | 895 | 936 | 960 |
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja | 1 321 | 1 367 | 1 403 |
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 26 622 | 25 741 | 24 248 |
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään | 148 | 143 | 135 |
Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,38 | 3,08 | 3,08 |
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | 5,84 | 5,0 | 5,0 |
Henkiset voimavarat | |||
Pelastusopiston henkilöstön määrä | 133 | 118 | 118 |
— josta Kriisinhallintakeskuksen osuus | 24 | - | - |
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,43 | 3,47 | 3,47 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 4,6 | 6,5 | 6,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 16 697 | 19 411 | 17 847 |
Bruttotulot | 3 121 | 3 090 | 3 340 |
Nettomenot | 13 576 | 16 321 | 14 507 |
— Koulutuksen varsinaiset toimintamenot | 12 230 | 12 446 | 12 963 |
— Muut pelastustoimen toimintamenot | 875 | 1 425 | 1 094 |
— Kansainvälinen pelastustoiminta | 471 | 450 | 450 |
— Pelastustoimen uudistus/ICT | 2 000 | - | |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 877 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 103 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 1 811 | 1 525 | 1 675 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 494 | 526 | 475 |
— osuus yhteiskustannuksista | 971 | 745 | 925 |
Kustannukset yhteensä | 1 465 | 1 271 | 1 400 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 346 | 254 | 275 |
Kustannusvastaavuus, % | 124 | 120 | 120 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto | -900 |
Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen koulutusmäärän lisääminen | 500 |
Maakuntauudistuksen ict-muutokset | -2 000 |
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija, toimikauden päättyminen (siirto momentilta 24.01.01) | 69 |
Pelastustoimen koulutuksen keskittäminen Kuopioon ja koulutuksen lisäys | 600 |
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) | 72 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -10 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -28 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 84 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -190 |
Palkkausten tarkistukset | -14 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 20 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -17 |
Yhteensä | -1 814 |
2020 talousarvio | 14 507 000 |
2019 talousarvio | 16 321 000 |
2018 tilinpäätös | 17 802 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 907 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 2 400 000 euroa talousarvioesityksen 14 507 000 euroon nähden aiheutuu pelastusopiston toiminnan turvaamisesta.
2020 talousarvio | 16 907 000 |
2019 talousarvio | 16 321 000 |
2018 tilinpäätös | 17 802 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Momentille esitetään 16,907 milj. euroa, joka on 586 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus lisäsi momentille 2,4 milj. euroa pelastusopiston toiminnan turvaamiseen täydentäessään talousarvioesitystä. Näin turvataan pelastaja- ja hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen laadullinen ja määrällinen kehittäminen.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 907 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu pelastuslaitosten koronavirustorjunnan varautumisen valtakunnallisesti yhtenäisten toimien menoista.
2020 I lisätalousarvio | 600 000 |
2020 talousarvio | 16 907 000 |
2019 tilinpäätös | 16 326 000 |
2018 tilinpäätös | 17 802 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentilta vähennetään 88 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 24.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.9.2020 lukien.
2020 IV lisätalousarvio | -88 000 |
2020 I lisätalousarvio | 600 000 |
2020 talousarvio | 16 907 000 |
2019 tilinpäätös | 16 326 000 |
2018 tilinpäätös | 17 802 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentilta vähennetään 88 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 229 000 euroa.
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 950 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 29 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista, 250 000 euroa covid-19 -pandemiasta aiheutuvista nettotulonmenetyksistä Pelastusopistossa ja 1 950 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
2020 VII lisätalousarvio | 2 229 000 |
2020 IV lisätalousarvio | -88 000 |
2020 I lisätalousarvio | 600 000 |
2020 talousarvio | 16 907 000 |
2019 tilinpäätös | 16 326 000 |
2018 tilinpäätös | 17 802 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 229 000 euroa.
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 950 000 euroa.