Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus
       10. (30.10, 20, osa ja 40, osa) Maaseudun kehittäminen
       20. (30.20, osa, 01, osa ja 30) Maa- ja elintarviketalous
          (30.) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
       40. (30.40, osa, 20, osa, 50 ja 60) Luonnonvaratalous
          (50.) Vesitalous
       (60.) Metsätalous
       63. Metsähallitus
       70. Maanmittaus ja tietovarannot
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimialan toimintaympäristö

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnalla turvataan kotimaisen ruuan tuotanto ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luodaan edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen käyttäjiä. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä, saatavuus ja laatu, energian tuotantotavat ja puhtaan veden riittävyys vaikuttavat olennaisesti myös ministeriön toimialaan. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maataloustuotantoon, tuotantotekniikoihin ja -tapoihin, maankäyttöön ja energian kulutukseen. Aktiivisilla, toteuttamiskelpoisilla ja kustannustehokkailla ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimilla voidaan luoda uusia mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle. Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisesti.

Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja hillitsemisessä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ruokaketjun pidentyminen lisää elintarviketurvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Hyvä ravitsemus edistää terveyttä. Terveellinen ruokavalio sisältää tarvittavat ravintoaineet ja sopivasti energiaa. Ruuan terveysvaikutuksista, maataloustuotannon ympäristövaikutuksista sekä muista vastuullisuusnäkökulmista kiinnostuneiden kuluttajien määrä on jatkuvasti kasvanut. Luomu- ja lähiruoka ovat lisänneet suosiotaan. Ruokaketjun toiminta ja ruuan jatkojalostus perustuvat suurelta osin kotimaisten raaka-aineiden käytölle. Ruuan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin, kun ruuantuotanto säilyy lähellä. Kotimaisen ruuan tuotannon turvaamiseksi maatalouden kannattavuuden, kilpailukyvyn sekä rakenne- ja tuottavuuskehityksen ylläpitäminen on tärkeää. Sektorin kannalta on myös välttämätöntä saada uusia yrittäjiä alalle. Riittävät investoinnit ja osaamisen kehittäminen parantavat tuotannon tehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Ministeriön hallinnonalan toiminnalla luodaan edellytyksiä biotalouden kehittymiselle edistämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kilpailukykyistä elinkeinotoimintaa. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on kehittää hajautettua biotaloutta, jonka ratkaisuilla on mahdollista parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä edistää energia- ja materiaalitehokkuutta. Hajautetuissa ratkaisuissa raaka-aineet hyödynnetään usein lähellä tuotantopaikkaa, jolloin toiminnasta saatavat hyödyt jäävät alueelle. Ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa erilaisilla suljetun kierron toimilla, mikä vähentää riippuvuutta tuontiravinteista ja edistää samalla ympäristö- ja ilmastohyötyjä. Alueellista energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on mahdollista lisätä käyttämällä maaseudun monipuolisia raaka-aineen lähteitä energian tuottamiseen. Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät palvelut luovat maaseudulle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisäävät alueiden elinvoimaisuutta ja monipuolistavat toimeentulomahdollisuuksia. Kustannustehokkaiden hajautettujen ratkaisujen aikaansaaminen vaatii toimivien markkinoiden luomista, lainsäädännöllisten ja muiden esteiden poistamista, raaka-aineiden tuotantopaikkojen selvittämistä, prosessointia markkinoitavaan muotoon sekä logistiikan ja hyödyntämispaikkojen optimointia.

Ympäristöön, luonnonvaroihin ja ruokaketjuun liittyvien hajautettujen prosessien ja tehokkaiden palveluiden kehittäminen edellyttää hyvin toimivaa logistiikkaa ja tietovarantojen hallintaa. Paikkatiedon ja paikantamisen kytkeminen kiinteäksi osaksi tuotanto- ja palveluprosesseja luo merkittäviä kehittämismahdollisuuksia kaikilla toimialoilla.

Toimialan ympäristövaikutukset

Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 prosenttia alemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on kasvanut edelleen. Energian riittävyys on haaste, joka vaatii energiansäästötoimia sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämistä. EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2013 metsähaketta käytettiin energiaksi 8,9 milj. kuutiometriä.

Maataloussektorin päästöt (pl. maankäyttö ja energia) ovat noin 9 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöjä vähennetään useiden erilaisten toimenpiteiden avulla, mutta vähennysten aikaansaaminen on usein vähemmän kustannustehokasta kuin muilla sektoreilla. Merkittävien päästövähennysten aikaansaaminen tarkoittaisi kotimaisen maataloustuotannon vähentämistä, elintarviketuonnin kasvua ja siten tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen siirtymistä muualle. Metsät ja maankäyttösektori on nettonielu, joka sitoo noin 30—50 prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. Kestävän metsätalouden harjoittaminen tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä.

Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ravinne-, kiintoaine- ja maaperän happamuudesta aiheutuvaa kuormitusta on edelleen vähennettävä. Laaja-alaisin vesiensuojeluongelma on ravinnekuormituksesta aiheutuva rehevöityminen. Suomen osuus Itämeren fosfori- ja typpikuormituksesta on noin 15 % luonnonhuuhtouma mukaan lukien. Itämeren koko ravinnekuormituksesta Suomen maatalouden osuus on fosforin ja typen osalta vajaat 8—9 %. Vesien tilaa parannetaan vesien- ja merenhoitosuunnitelmien mukaisin toimenpitein sekä EU:n Itämeristrategian puitteissa.

Uudistuvat tukijärjestelmät

Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Silloin otetaan käyttöön CAP2020-uudistuksen yhteydessä sovittu suorien tukien järjestelmä sekä rahoituskauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja elinkeinokalatalouden toimintaohjelma. Myös EU:n valtiontuen suuntaviivat rahastokaudelle 2014—2020 uudistettiin vuonna 2014, minkä seurauksena kansalliset tukijärjestelmät muutetaan vastaamaan uusia suuntaviivoja.

EU:n rahoituskehyskauden 2014—2020 ohjelmat

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisia Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (jäljempänä ERI-rahastot). ERI-rahastojen varoilla edistetään EU:n älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia tavoitteita Suomen ja EU:n komission välisen kumppanuussopimuksen mukaisesti viiden ohjelman kautta, jotka ovat valtion talousarviossa pääluokassa 30 olevien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman lisäksi pääluokassa 32 oleva Suomen rakennerahasto-ohjelma sekä valtion talousarvion ulkopuolella olevat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma ja rakennerahasto-ohjelma.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (jäljempänä maaseutuohjelma) on myös yksi hallinnonalan päärahoitusvälineistä, jonka varoin ohjelmakaudella 2014—2020 rahoitettavaksi valitut toimenpiteet edistävät seuraavia strategisia painopisteitä:

1) Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

2) Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista.

3) Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.

Maaseutuohjelman rahoitusta on valtion talousarviossa kahdella politiikkasektorilla (maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous). Maaseutuohjelmaa varten on käytettävissä koko ohjelmakauden 2014—2020 aikana noin 5,6 mrd. euroa julkista rahoitusta. Kun yksityisen rahoituksen määrä on noin 1,8 mrd. euroa, maaseutuohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin 7,4 mrd. euroksi. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) rahoitusosuus on koko ohjelmassa 42 prosenttia julkisesta rahoituksesta. Lisäksi maaseutuohjelman yhteydessä ilmoitettava kansallinen lisärahoitus on noin 2,6 mrd. euroa.

Maaseutuohjelmassa rahoitettavat toimenpiteet ja niihin käytettävissä oleva julkinen rahoitus sekä sen yhteydessä ilmoitettava kansallinen lisärahoitus on Suomen ohjelmaesityksen mukaan momenteittain alustavasti seuraava, milj. euroa:

ToimenpiteetOhjelmakausi
2007—20131)
Ohjelmakausi 2014—2020
 Julkinen rahoitus
yhteensä
Käytettävissä oleva julkinen rahoitusKansallinen lisärahoitus
  EUValtioMuu
kansallinen
Yhteensä 
       
Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuki sekä maatalouden investoinnit (30.10.40)291171236-4072422)
Korkotuki tilanpidon aloittamiseen ja maatalouden investointeihin (30.10.41)-----4813)
Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43)126192266-458-
Yritys- ja hanketuet sekä tekninen apu (30.10.64)95441650174991-
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta (uusi) ja ei-tuotannol­liset investoinnit (30.20.43)2 3888201 132-1 952-
Luonnonhaittakorvaukset (30.20.44)2 9487601 050-1 8101 924
Yhteensä6 7072 3593 185745 6182 647

1) Sisältää vain ohjelmakauden 2007—2013 EU-osarahoitteiset toimenpiteet ja niiden julkisen rahoituksen.

2) Rahoitetaan Makerasta.

3) Korkotuesta arvioidaan noin 210 milj. euroa toteutuvan menoina ohjelmakauden 2014—2020 aikana, loppu sen jälkeen.

Valtioneuvosto hyväksyi Suomen ohjelmaesityksen 24.4.2014. Euroopan komission hyväksyntä saataneen syksyn 2014 aikana.

Maaseutuohjelman toimenpiteillä edistetään horisontaalisesti innovointia, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevia tavoitteita sekä niiden lisäksi kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1305/2013 maaseudun kehittämiselle asetettuja prioriteetteja, jotka ovat seuraavat:

  • — Prioriteetti 1: Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla.
  • — Prioriteetti 2: Maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisen maatilateknologian ja kestävän metsänhoidon edistäminen.
  • — Prioriteetti 3: Elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta.
  • — Prioriteetti 4: Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen.
  • — Prioriteetti 5: Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla.
  • — Prioriteetti 6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseudulla.

Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma

Vuoden 2014 aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma vuosille 2014—2020. Toimintaohjelma on jatkoa Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmalle 2007—2013, johon verrattuna uusi ohjelma on laajempi kattaen elinkeinokalatalouden kehittämisen lisäksi myös kaupallisen kalastuksen valvonnan ja kalataloustietojen keruuohjelman sekä yhdennetyn meripolitiikan toimenpiteet. Kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruuohjelman toimenpiteet on käynnistetty jo vuoden 2014 aikana. Muut toimenpiteet käynnistyvät vuonna 2015, kun komissio on päättänyt jäsenmaiden rahoitusosuuksista ja toimintaohjelma on valmistunut.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tärkeimmät painopisteet ovat:

  • — Kestävän ja kilpailukykyisen kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan edistäminen
  • — EU:n yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen
  • — EU:n yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanon edistäminen
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toimialansa politiikkasektoreille seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja poikkihallinnolliset tavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi sekä kehitystä kuvaavia mittareita.

Maaseudun kehittäminen
  • — Vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja monipuolista yrittäjyyttä
  • — edistetään maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä.
Maa- ja elintarviketalous
  • — Parannetaan ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä
  • — turvataan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä edistetään eläinten hyvinvointia
  • — edistetään ruokaketjun vastuullisuutta.
Luonnonvaratalous
  • — Uusiutuvia luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään kestävästi sekä niihin liittyvät riskit hallitaan
  • — metsät ovat tuottavia, vesivarojen käytettävyys on hyvä ja kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
  • — luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle
  • — sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet
  • — luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.
Maanmittaus ja tietovarannot
  • — Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden
  • — ylläpidetään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen korkeaa luotettavuutta ja hyvää palvelutasoa
  • — tietovarantoja on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta yhteiskunnassa hyödynnettäväksi.
Poikkihallinnolliset tavoitteet
  • — Luodaan edellytyksiä kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja taloudelliselle kasvulle
  • — ilmastonmuutosta hillitään ja siihen sopeudutaan
  • — huolehditaan elinympäristöistä ja luonnon monimuotoisuudesta
  • — edistetään kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012—2015 mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Tuottavuuden parantaminen

Hallituksen säästöpäätökset supistavat vuonna 2015 hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoja vuoteen 2014 verrattuna noin 11,9 milj. eurolla, josta julkisen talouden suunnitelman vuosille 2015—2018 (kehyspäätös 3.4.2014) vaikutus on 2,2 milj. euroa. Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan mm., että toimintamenomäärärahoihin tehdään vuosittain niiden nykytasoon nähden 0,5 prosentin tuottavuuden kasvua merkitsevät määrärahavähennykset sekä palkkaliukumarajoite, joka myös lisää määrärahavähennyksiä. Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätös tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi (5.9.2013) vähentää hallinnonalan tutkimuksen nettomäärärahoja 2,3 milj. eurolla. Hallinnonalan toimintamenot alenevat näiden toimenpiteiden johdosta 5,9 prosentilla vuonna 2015, mikä edellyttää toiminnan sopeuttamista niukkeneviin voimavaroihin: tehtävien priorisointia, tuottavuuden kasvua tukevia toimenpiteitä ja aktiivista henkilöstöpolitiikkaa.

Aiempien hallitusten hyväksymät valtionhallinnon tuottavuusohjelmat edellyttävät, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoista ja laitoksista vähennetään vuosina 2005—2015 yhteensä 898 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö ja vastaavat määrärahat sekä 160 henkilötyövuoden vähentämistä metsätalouden valtionapuorganisaatioista. Ministeriö arvioi, että henkilöstön väheneminen vastaa tuottavuusohjelmassa edellytettyä määrää. Vuonna 2015 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilasto- ja tiedonhallintatehtävät siirretään perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Lisäksi vuoden 2015 alusta lukien hallinnonalan tieto- ja paikkatietotehtäviä kootaan Maanmittauslaitokseen, jolloin Geodeettisen laitoksen tehtävät ja pääosa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävistä siirtyvät Maanmittauslaitokseen.

Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö on yhteensä 3,990 milj. euroa).

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
30.10.40Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)  
 — myöntämisvaltuus-66,0
30.10.41Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)  
 — korkotukivaltuus250,01)250,0
30.10.61EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus-2)-2)
30.10.62Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus-2)-2)
30.10.64EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus105,9176,9
30.20.40Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)  
 — myöntämisvaltuus30,030,0
30.20.43Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)  
 — myöntämisvaltuudet20,01 039,0
30.40.44Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus35,03)25,0

1) TA 2014: mom. 30.20.49 korkotukivaltuus.

2) Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia edellisen vuoden myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä ao. vuonna.

3) TA 2014: mom. 30.60.44.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

  v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
  1000 €%
 
01.Hallinto ja tutkimus75 34475 424151 99376 569102
01.Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)30 95130 59628 842-1 754-6
(02.)Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)6 0646 153-6 153-100
(04.)Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)893597-597-100
05.Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)89 08689 0860
21.Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)6696696690
22.Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)3 8532 7951 343-1 452-52
(23.)Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v)0
29.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)28 90030 50028 539-1 961-6
(40.)Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v)5000
66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)3 5144 1143 514-600-15
10.Maaseudun kehittäminen314 657366 994408 04741 05311
40.Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)22 00022 0000
41.Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)11 25131 40032 8001 4004
42.Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)97 08484 39076 630-7 760-9
43.Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)56 28652 30064 93312 63324
50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)6 9787 0686 168-900-13
51.Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)1 7641 7641 7640
54.Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v)952952912-40-4
55.Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)4 6104 2203 820-400-9
61.EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)69 21786 20070 500-15 700-18
62.Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)66 51580 90073 400-7 500-9
64.EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)17 80055 12037 320210
20.Maa- ja elintarviketalous1 897 9681 895 4141 829 547-65 867-3
(01.)Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)31 75432 268-32 268-100
02.Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)41 69041 52141 163-358-1
03.Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)27 44927 02124 660-2 361-9
20.Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)5 3655 3186 27896018
40.Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)511 000498 800322 900-175 900-35
41.EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)523 246530 000531 0001 0000
42.Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v)6 8903 730230-3 500-94
43.Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)322 323316 245338 33422 0897
44.Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)411 673422 673551 888129 21531
46.EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)4 8616 6053 605-3 000-45
47.Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)3 2935 3493 509-1 840-34
(48.)Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v)2 0000
60.Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)1 0003544004613
62.Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)5 4245 5305 580501
(30.)Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu0
40.Luonnonvaratalous240 807209 817192 573-17 244-8
(01.)Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)17 43717 104-17 104-100
20.Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)2 4002 5002 90040016
21.Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)16 74212 79212 752-400
22.Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)2 2892 5009 0106 510260
31.Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)12 07912 87911 879-1 000-8
40.Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)1 0081 2451 2450
41.Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)5 4003 4003 4000
42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)7 5204 3004 3000
44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)64 10059 23051 230-8 000-14
45.Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)7 0776 0776 027-50-1
46.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)45 45843 95842 720-1 238-3
47.Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v)18 00020 0007 000-13 000-65
48.Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)5 379841100-741-88
50.Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)10 18710 24010 213-270
51.Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)8 9819 2919 4771862
53.Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)1 5431 0431 44340038
62.Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)13 4391 65018 07016 420995
77.Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)1 7577577570
83.Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)10105040400
(50.)Vesitalous0
(60.)Metsätalous44 18044 141-44 1410
(01.)Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)44 18044 141-44 141-100
63.Metsähallitus6 3736 3736 250-123-2
50.Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)6 3736 3736 250-123-2
70.Maanmittaus ja tietovarannot61 51160 96257 340-3 622-6
01.Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)50 89750 46352 3401 8774
(02.)Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 6145 499-5 499-100
40.Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)5 0005 0005 0000
Yhteensä2 640 8392 659 1252 645 750-13 375-1
 Henkilöstön kokonaismäärä1)5 1035 0304 904  

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61, 62 ja 64, 30.20.47, 30.40.21, 31, 41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 589 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 900 htv EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä sekä vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: noin 25 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä SYKE:ssä, VM: Aluehallintovirastot: noin 50 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv Tullissa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.