Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
       10. Yleissivistävä koulutus
       20. Ammatillinen koulutus
       30. Aikuiskoulutus
       40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2015 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.

Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien, ja vuonna 2011 noin 63 prosenttia 1—6-vuotiaista oli päivähoidon piirissä. Hoitojärjestelmän muutosten myötä vanhempien työssäkäynnin ennustetaan lisääntyvän, jolloin myös päivähoidon kysyntä saattaa kasvaa.

Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.

Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Tavoitteena on, että

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
  • — Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

 
2011
20122013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
      
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,344,644,745,545,5
— perustutkintoon johtava koulutus1)41,241,541,842,542,5
— valmistavat koulutukset2)3,13,12,93,03,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1)49,650,052,052,052,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3)2,52,42,52,52,5
— peruskouluissa2,01,92,02,02,0
— kansanopistoissa0,50,50,50,50,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä90,891,593,894,594,5
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä5,65,55,45,55,5
Yhteensä96,497,099,2100,0100,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2013 luku on toteutumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

 20102011
2012
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
       
Ammattikorkeakoulututkinto25,225,225,225,224,924,9
Ylempi korkeakoulututkinto27,927,627,727,627,427,4

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

 20092010
2011
20122013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
        
Lukiokoulutus (3 vuotta)79,479,280,381,082,083,084,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)59,760,661,062,063,064,065,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 64,060,561,063,063,063,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 49,446,948,449,052,052,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2011 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

 2010201120122013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
       
Päivähoito      
— lapset 204 750206 350208 300 209 700211 000214 400
Esiopetus      
— oppilasmäärä58 77058 91059 70060 00061 00062 500
Perusopetus      
— uudet oppilaat57 88059 10059 20060 50060 50060 500
— päättötodistuksen saaneet64 96063 44061 20061 00060 00061 000
— oppilasmäärä530 680526 930522 000522 000519 000531 000
Lukiokoulutus      
— uudet opiskelijat37 87036 79038 00038 00038 00038 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2)32 70032 81033 00033 00033 00033 000
— opiskelijamäärä 107 400106 320110 000110 000110 000108 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)      
— uudet opiskelijat60 00061 00061 43063 00063 50062 000
— suoritetut tutkinnot36 75040 16041 81042 90044 10045 000
— opiskelijamäärä3)149 200150 560150 300150 470150 700149 200
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)4)      
— uudet opiskelijat6 8358 4387 9008 5008 900 
— suoritetut tutkinnot5 9225 9856 0006 2006 400 
— opiskelijamäärä3)23 09923 37823 20023 90024 600 
Ammatillinen lisäkoulutus5)      
— uudet opiskelijat32 63431 80132 80026 00027 000 
— suoritetut tutkinnot16 00616 15316 70015 40015 600 
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa33 58635 19036 20035 70035 100 
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa36 47033 35633 40027 00028 500 
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot      
— aloittaneet6)31 49231 03831 00429 90030 60030 600
— suoritetut tutkinnot20 58121 31222 12122 80022 80022 800
— opiskelijamäärä 131 595131 838131 369129 634128 600128 600
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot      
— aloittaneet2 7222 7392 8262 9002 9002 900
— suoritetut tutkinnot1 2531 5211 7081 9482 0002 018
— opiskelijamäärä 6 5807 3217 8348 5668 6008 600
Yliopiston perustutkinnot7)      
— uudet opiskelijat19 98820 11919 85320 23320 90020 900
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot12 30013 27513 01413 01714 20014 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot14 38412 51513 82914 44415 02315 023
— opiskelijamäärä144 321144 441143 505141 756142 400143 100
Yliopiston tohtorintutkinnot1 5181 6531 6491 7241 6351 635

1) Opetushallinnon alainen koulutus. Päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2013 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneeet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa käyminen on eurooppalaisesti vertaillen erityisen aktiivista mutta lukemisaktiivisuus on vähenemässä. Kiinnostus kulttuuriperintöön on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa, vaikka kokonaisuutena elokuvissa käyminen on hieman vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Taide- ja kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana. Kulttuurin toimialan osuus työllisistä (n. 4 %) on suurempi kuin BKT-osuus (n. 3 %). Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kuitenkin suurempaa kuin koulutetun työvoiman työttömyys keskimäärin.

Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen. Kulttuurin talous nähdään osana luovaa taloutta.

Taiteen ja kulttuurin toimialalla kohdistuu säästöjä sekä virastoihin ja laitoksiin ja muuhun budjettirahoitteiseen toimintaan, valtionosuuksiin että veikkausvoittovaroin rahoitettaviin toimintoihin.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta säilyy elinvoimaisena

Pyritään vahvistamaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet sekä toimialalle kohdistuvat säästöt.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset turvataan

Turvataan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Turvataan kaikkien väestöryhmien ja parannetaan vähän osallistuvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin

Turvataan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia huolehtimalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuudesta ja saavutettavuudesta, lisätään osallistumista edistäviä toimia vähän osallistuvissa ryhmissä sekä edistetään kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja koskevia kärkihankkeita.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen   
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden   
— laskennalliset henkilötyövuodet2 4692 4692 469
— esitysten määrä13 46713 04713 000
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden   
— laskennalliset henkilötyövuodet1 0331 0331 037
— konserttien määrä1 9072 1382 100
Suomen Kansallisoopperan   
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä532526523
— esitysten määrä429444327
Suomen Kansallisteatterin   
— henkilöstön määrä326326325
— esitysten määrä698641700
Kansallisgallerian   
— henkilöstön määrä228230230
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä191818
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 1831 1831 183
2. Luovan työn tekijät   
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä303/2 131288/2 298300/2 100
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, %575350
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)1 0441 0561 049
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %11,9612,3212,32
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus)81 72583 46385 000
3. Kulttuuri ja kansalaiset   
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk.2 3932 2272 300
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk.185176175
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk.777772775
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk.278267290
Kansallisgallerian kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk.607472450
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk.5 2545 4825 300
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat323528
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.2 3621 8351 900
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl787778778
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl94 90892 77993 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl52 83851 29352 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl58 16153 13054 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.650756760
4. Kulttuuri ja talous   
Audiovisuaalisen alan kansainvälinen rahoitus ja myyntitulot (1 000 euroa)27-38
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa)837-862
Kulttuurialan yritysten toimipaikat21 577..22 000
Liikuntapolitiikka

Liikunta tuottaa elämyksiä ja iloa, lisää yhteisöllisyyttä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja kehittää liikuntapolitiikkaa, jonka päämääränä on liikunnan edistäminen. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa alan järjestöt ja liikunta- ja urheiluseurat. Kunnat tarjoavat liikuntapaikkoja sekä liikuntapalveluja yhdenvertaisesti kansalaisille. EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alan Erasmus+-ohjelman puitteissa eurooppalainen yhteistyö urheilun alalla lisääntyy.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa

Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Liikuntapalveluiden tarjoamisen edellytyksiin vaikuttavat julkisen talouden kiristyminen, kuntaliitokset ja muuttovirrat sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkapalveluiden saavutettavuus koko maassa ja varmistaa, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.

2. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta

Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Tarve liikuntajärjestöjen toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamiselle kasvaa, kun sitoutuminen liikunnan järjestö- ja seuratoimintaan vähenee ja tilalle tulee vapaita toimintaryhmiä ja muita uusia osallistumisen tapoja. Lisäksi liikunnan ja huippu-urheilun eettisten periaatteiden toteutus järjestöjen toiminnassa on entistä tärkeämpää. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria ja sen arvo elämysten tuottajana ja myönteisten esikuvien tarjoajana kasvaa. Lisäksi huippu-urheilutoiminta vahvistaa etenkin suurtapahtumien järjestämisen myötä liikunnan ja urheilun merkitystä kansantaloudessa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan vahvistamista.

3. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Aktiivisella liikunnan harrastamisella on myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia työurien pidentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös muut riittämättömästi liikkuvat ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat.

4. Tiedolla johtaminen vahvistuu liikuntapolitiikassa ja -hallinnossa

Liikunta-alan ohjauksessa ja liikuntapoliittisessa päätöksenteossa korostuu strategisen tason ohjaus ja koordinaatio sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. Haasteet liikuntakulttuurissa edellyttävät aiempaa laaja-alaisempaa liikunta-alaan liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Tavoitteena on, että liikuntakulttuurissa toimitaan tiedolla johtamisen periaatteen mukaisesti ja että toimenpiteiden kehittäminen ja uudistaminen perustuu riittävän laadukkaaseen ja relevanttiin tietotuotantoon.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
Liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 4 krt/vko vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavat1)   
8—9-luokkalaiset yhteensä596163
— Pojat616365
— Tytöt586062
Lukion 1—2-luokkalaiset yhteensä565962
— Pojat586062
— Tytöt545760
Ammattiin opiskelevat 1—2-luokkalaiset yhteensä424446
— Pojat444546
— Tytöt414345
    
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64 -vuotiaat %2)   
— miehet303334
— naiset333435
    
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)3)2 4472 4402 395
    
Liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseuroissa4)   
7—14-vuotiaat556363
15—18-vuotiaat353737
19—151212
    
Arvokisamitalit olympialajeissa   
— Olympiakisat, lkm3--
— MM-kisat, lkm4715
— EM-kisat, lkm316

1) Kouluterveyskysely. Tutkimusta ei tehty vuonna 2012. Luku perustuu vuosien 2010 ja 2011 yhdistelmäaineistoihin.

2) Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely, AVTK

3) Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot

4) Perustuu julkaisun Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja (Lehtonen & Hakonen) 2013 -raportin keskiarvoihin. Vuoden 2013 luvut perustuvat Nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2013 (Myllyniemi & Berg) ja Eurobarometriin 2013.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia, kuten myös nuorisoryhmien väliset erot. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
Nuorten aktiivinen kansalaisuus   
— Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista44 %37 %65 %
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista70 %73 %75 %
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen   
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista77 %69 1)%83 %
— Työpajojen kattavuus kunnista82 %86 %86 %
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa14 40014 28814 200
— Alle 29 v. työttömät (TEM:n työllisyyskatsaus)32 83644 22945 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/joista pitempiaikaista etsivän nuorisotyön tukea tarvitsevat20 408/14 61427 117/16 62730 000/17 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista87 %93 %100 %
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen   
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista81 %93 %100 %
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely THL)9 %8 %7 %
Terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevat peruskouluikäiset (Kouluterveyskysely THL)84 %84 %85 %

1) kuntaliitosten vaikutus

Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.Toimintamuoto2013201420152014/2015
muutos
      
29.10.30Yleissivistävä koulutus1)851 818844 023712 770-131 253
29.10.34Koulurakentaminen2)58 00046 4000-46 400
29.20.30Ammatillinen koulutus1)723 774722 067501 775-220 292
29.30.30Vapaa sivistystyö164 818164 818156 490-8 328
29.30.31Ammatillinen lisäkoulutus142 175138 075133 136-4 939
29.30.32Oppisopimuskoulutus1)116 494124 843102 578-22 265
29.30.33Nuorten aikuisten osaamisohjelma27 00052 00057 4805 480
29.30.51Ammatilliset erikoisoppilaitokset19 27915 87916 070191
29.80.30Kirjastot4 5134 7134 73320
29.80.31 ja 52Teatterit ja orkesterit81 16380 85181 834983
29.80.32 ja 52Museot36 81136 81137 313502
29.80.33Kuntien kulttuuritoiminta1061061060
29.80.34Kirjastorakentaminen3)5 0004 5000-4 500
29.90.50 ja 52Liikunnan koulutuskeskukset18 67318 67319 182509
29.90.50Kuntien liikuntatoimi19 14719 20019 2000
29.91.50Kuntien nuorisotyö8 0998 0998 086-13
Yhteensä 2 276 8702 281 0581 850 753-430 305
      
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta    
Kunnat ja kuntayhtymät 915 302916 985777 474-139 512
— Kunnat -380 766-381 466-323 42958 037
— Kuntayhtymät1 296 0671 298 4511 100 903-197 549
Yksityiset 1 361 5681 364 0731 156 540-207 532

1) Momenttien 29.10.30, 29.20.30 ja 29.30.32 vuoden 2015 mitoituksessa on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin, yhteensä -291 milj. euroa.

2) Avustukset oppilaitosten perustamishankkeisiin on siirretty momentille 28.90.30 vuodesta 2015 lukien. Uusia hankkeita ei rahoiteta.

3) Avustukset yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin on siirretty momentille 28.90.30 vuodesta 2015 lukien.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2015 on 515,6 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 27,6 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2015 yhteensä 534,119 milj. euroa eli noin 1 % enemmän vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 10,0 milj. euroa edunsaajille työllisyyden lisäämiseksi, kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi, kansanterveyden parantamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 104,2 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 237,3 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 148,9 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,6 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2015 ehdotetaan 1 003,0 milj. euroa, josta 544,119 milj. euroa eli 54,2 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

 2007
TP
2008
TP
2009
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TA
2015
TAE
          
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus110,6115,2119,5----  
— veikk.varat36,524,713,1----  
— budj.varat74,190,5106,41)---  
          
Tiede270,6283,7332,1355,1388,3409,9398,8308,6297,8
— veikk.varat76,677,186,995,8100,3101,2102,2103,2104,2
— budj.varat194,0206,6245,2259,3288,0308,7296,6205,4193,6
          
Taide281,6311,2363,9400,6425,1432,6451,8455,2447,7
— veikk.varat152,3164,5191,3209,3220,3222,4224,6237,1237,3
— budj.varat129,3146,7172,6191,3204,8210,2227,2218,1210,4
          
Liikunta101,4106,7127,6137,6142,5153,6151,7147,6189,4
— veikk.varat100,1104,0124,3135,8141,9150,9151,6147,4148,9
— budj.varat1,32,73,31,80,62,70,10,140,5
          
Nuoriso42,747,055,669,365,271,873,974,775,0
— veikk.varat36,037,444,751,351,551,952,453,153,6
— budj.varat6,79,610,918,013,719,921,521,621,4
          
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa365,0383,0447,2492,2514,0526,4530,8540,8544,1
Veikkausvoittovarat yhteensä401,5407,7460,3492,2514,0526,4530,8540,8544,1

1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

 Veikkaus-
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
    
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot3 547 0001 479 0005 026 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat74 673 000135 096 000209 769 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille43 201 00037 942 00081 143 000
Valtionosuudet museoille20 860 00016 202 00037 062 000
Liikunnan koulutuskeskukset18 608 000471 00019 079 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö6 000 00021 000 00027 000 000
Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuutta parannetaan muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

 2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
29.10.34Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)  
 — yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus15,0-
29.40Korkeakouluopetus ja tutkimus  
 — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus280,0318,8
29.40.02Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — vuokrasopimusvaltuus0,25-
29.40.54Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)  
 — tutkimushankevaltuus-55,6
29.80.34Valtionosuus ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)  
 — perustamishankevaltuus4,50-
29.80.75Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus1,301,30

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

  v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
  1000 €%
 
01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot123 066123 763116 821-6 942-6
01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)27 62427 77626 446-1 330-5
02.Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)22 65622 66819 976-2 692-12
03.Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 7898 6558 408-247-3
04.Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 5393 5753 8883139
21.Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)3 7903 7263 526-200-5
22.Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)18 08818 33818 4881501
(23.)Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)1 994-1 994-100
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)33 62830 80330 111-692-2
50.Eräät avustukset (kiinteä määräraha)685748648-100-13
51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)3 1953 2983 132-166-5
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)2 0722 1822 198161
10.Yleissivistävä koulutus975 876957 316775 120-182 196-19
01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)49 44350 92448 655-2 269-4
02.Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 9051 9491 870-79-4
20.Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)12 81812 71710 697-2 020-16
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)817 307844 023712 770-131 253-16
(34.)Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)58 00046 400-46 400-100
(35.)Avustus yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)35 0000
51.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)1 4031 3031 128-175-13
20.Ammatillinen koulutus733 975734 926510 349-224 577-31
01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 5538 4948 309-185-2
20.Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)3 0263 0261 026-2 000-66
21.Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)1 3391 3391 239-100-7
30.Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)721 057722 067499 775-222 292-31
30.Aikuiskoulutus502 982529 138501 107-28 031-5
20.Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)25 34723 14721 647-1 500-6
21.Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)4 0103 0106 4403 430114
30.Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)164 827164 818156 490-8 328-5
31.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)141 853138 075133 136-4 939-4
32.Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)117 856124 843102 578-22 265-18
33.Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (arviomääräraha)22 41952 00057 4805 48011
51.Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)19 25515 87916 0701911
53.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)7 4167 3667 266-100-1
40.Korkeakouluopetus ja tutkimus2 748 8352 661 5903 196 192534 60220
01.Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)12 42912 33213 4051 0739
02.Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)19 55419 10218 658-444-2
03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 0421 9991 462-537-27
04.Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 6181 8691 861-80
20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)35 63131 96443 16011 19635
22.Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)5 0008 5008 5000
(30.)Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)0
50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)1 862 9221 887 5931 895 6738 0800
51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)238 565143 809135 096-8 713-6
52.Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)30 15929 14430 2991 1554
53.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)102 186103 213104 2451 0321
54.Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)14 63114 6310
55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)421 106404 277861 787457 510113
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)17 43517 78817 415-373-2
86.Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha)50 00050 0000
(89.)Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (siirtomääräraha 2 v)1880
70.Opintotuki842 482899 488913 62914 1412
01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)701705699-6-1
52.Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)28 83130 20030 2000
55.Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)727 064781 256798 48817 2322
57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)29 63630 75031 3626122
(58.)Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v)5 5495 877-5 877-100
59.Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)50 70150 70052 8802 1804
80.Taide ja kulttuuri451 774455 207447 123-8 084-2
01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 9084 5114 375-136-3
(02.)Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)19 4440
03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 9372 7232 338-385-14
04.Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)24 51319 54319 383-160-1
05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)6 3775 8125 644-168-3
06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)7 6507 4516 926-525-7
16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)17 91218 57518 8482731
20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)16 65016 9452952
30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)4 5124 7134 733200
31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)40 80041 04037 942-3 098-8
32.Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)17 43117 43116 202-1 229-7
33.Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha)1061061060
(34.)Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)5 0004 500-4 500-100
35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)1 0005 0004 000400
40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)1422522520
50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)14 4201 1601 072-88-8
51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)13 70414 24614 4702242
52.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)224 634237 069237 3402710
53.Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)19 82429 15629 8376812
54.Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha)7 3367 2108 17796713
55.Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v)3 1002 2002 2000
59.Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)14 67011 245-3 425-23
70.Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)2 250500150-350-70
72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)7397397390
75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)4 0003 8003 149-651-17
95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)3615050-100-67
(96.)Lahjoitus valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahastoon (siirtomääräraha 2 v)10 0000
90.Liikuntatoimi151 722147 558189 39341 83528
50.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)145 313147 448148 9221 4741
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)109110471361328
(53.)Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (arviomääräraha)6 3000
54.Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v)40 00040 0000
91.Nuorisotyö73 91974 63175 0123811
50.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)52 41953 08153 6125311
51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)21 00021 00021 0000
52.Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v)500550400-150-27
Yhteensä6 604 6316 583 6176 724 746141 1292
 Henkilöstön kokonaismäärä3 4723 4303 384