Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       10. Verotus ja tulli
       20. Palvelut valtioyhteisölle
       30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
       40. Valtion alue- ja paikallishallinto
       50. Eläkkeet ja korvaukset
       60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
       70. Valtionhallinnon kehittäminen
       80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
       90. Kuntien tukeminen
       91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
       92. EU ja kansainväliset järjestöt
       99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu ja
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen sekä julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.

Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2014—2015 aikana.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain edellyttämien julkisen hallinnon yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä, suunnittelusta ja kuvaamisesta, näiden ylläpidosta ja muiden tietohallintoon liittyvien yhteisten palvelujen, hankkeiden ja toimenpiteiden ohjauksesta. Vuonna 2015 jatketaan Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmaa, jossa luodaan arkkitehtuurin kannalta keskeisiä yhteentoimivuuden komponentteja kuten kansallinen palveluväylä, kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu, kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan, yhteiset palvelunäkymät (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille) sekä ohjaus- ja hallintamallit. Tavoitteena on, että palveluväylän valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus omien keskeisten tietojen tarkasteluun sähköisesti. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.

Hallinnonalan ohjaus

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat, hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma

Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
    
28.90.20Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)  
 — hankesopimusvaltuus5,0-

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

  v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
  1000 €%
 
01.Hallinto172 472162 591171 1098 5185
01.Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)38 82339 97137 426-2 545-6
13.Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v)5 5843 0311 844-1 187-39
20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)415415315-100-24
21.Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)616304003701233
29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)78 63479 144104 12424 98032
69.Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha)40 40035 00027 000-8 000-23
(89.)Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v)8 0005 000-5 000-100
10.Verotus ja tulli617 596627 162599 944-27 218-4
01.Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)431 378431 903409 862-22 041-5
02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)167 475166 359161 182-5 177-3
63.Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)4 1703 2003 2000
95.Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)13 58822 70022 7000
97.Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)9863 0003 0000
20.Palvelut valtioyhteisölle36 34448 19152 1353 9448
01.Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)31 85630 61728 033-2 584-8
02.Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)0110
03.Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 0898911 05616519
06.Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)9152 4543 8041 35055
07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)1 6842 0002 0000
08.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)8002 2284 2412 01390
09.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 0003 000-1 000-25
10.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)6 00010 0004 00067
88.Senaatti-kiinteistöt000
30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto64 49265 46162 580-2 881-4
01.Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)50 45151 45450 234-1 220-2
02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 2224 1914 035-156-4
03.Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)9 8199 8168 311-1 505-15
40.Valtion alue- ja paikallishallinto89 44990 28389 838-4450
01.Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)55 92657 87857 028-850-1
02.Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)32 74932 18131 028-1 153-4
03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)7742241 7821 558696
50.Eläkkeet ja korvaukset4 402 0844 564 0214 692 983128 9623
15.Eläkkeet (arviomääräraha)4 206 2774 342 6204 448 533105 9132
16.Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)2 3952 2002 20550
17.Muut eläkemenot (arviomääräraha)2 6052 7982 720-78-3
50.Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)41 93439 18540 0258402
63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)129 733152 418170 30017 88212
95.Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)19 14024 80029 2004 40018
60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot1 08013 54813 538-100
02.Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)4590900
(03.)Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha)0
10.Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)900900920202
12.Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)12 32812 3280
60.Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha)135230200-30-13
70.Valtionhallinnon kehittäminen82 20554 97090 90535 93565
01.Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)14 30011 6139 600-2 013-17
02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)27 2008 65210 5601 90822
03.Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)13 00032 00019 000146
04.Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v)1 7008 6006 900406
20.Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)40 70520 00530 14510 14051
80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle229 486249 206255 6336 4273
30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)209 392211 206222 63311 4275
31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)9 78325 00020 000-5 000-20
(32.)Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v)0
40.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)10 31113 00013 0000
90.Kuntien tukeminen8 757 9538 665 8088 474 647-191 161-2
20.Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)16 99516 9959 465-7 530-44
22.Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v)6006006000
30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)8 676 0028 612 6658 427 927-184 738-2
31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)64 35635 02836 1351 1073
34.Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)5205200
91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen229 223302 020228 000-74 020-25
41.Energiaverotuki (arviomääräraha)229 223302 020228 000-74 020-25
92.EU ja kansainväliset järjestöt2 170 5522 030 9502 056 37625 4261
03.Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 0003 0000
20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)2 8002 5002 90040016
40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)8 3429 1409 9768369
67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)01701700
68.Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)3 1423 3402 530-810-24
69.Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)2 027 6902 015 0002 037 00022 0001
(87.)Suomen osuus Euroopan investointipankin peruspääoman korottamisesta (siirtomääräraha 3 v)127 8350
95.Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha)7438008000
99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot138 108138 450152 95014 50010
(01.)Kehysvaraus toimintamenosäästöihin0
(02.)Kehysvaraus keskipalkkaliukuman rajoittamiseen0
(20.)Kehysvaraus turvaviestinnän kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)0
(26.)Kehysvaraus yhdenvertaisuusvaltuutetulle (siirtomääräraha 2 v)0
(27.)Kehysvaraus IT-menoihin0
(28.)Kehysvaraus uuden yhteisen asiakaspalvelun investointimenoihin0
87.Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v)133 000133 000137 5004 5003
95.Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)03003000
96.Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)5 0005 0005 0000
97.Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)1081501500
98.Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v)10 00010 0000
Yhteensä16 991 04417 012 66116 940 638-72 0230
 Henkilöstön kokonaismäärä12 39012 36612 768