Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
       01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
       10. Sotilaallinen maanpuolustus
       30. Sotilaallinen kriisinhallinta
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen puolustukseen vaikuttavat lähialueen kehityksen ohella globaalin toimintaympäristön muutos, talous ja kansainvälisen yhteistyön tarve. Suomen asema on yhdistelmä perinteistä geopolitiikkaa ja lisääntyvän keskinäisriippuvuuden mukanaan tuomaa yhteistyö- ja kilpailuasetelmaa.

Turvallisuustilanteemme on vakaa, vaikka globaalia toimintaympäristöä leimaavat ennakoimattomuus, keskinäisriippuvuus ja muutosnopeus. Sodankäynti kattaa sotilaallisen voimankäytön ja painostustoimien lisäksi erilaisia epäsymmetrisiä keinoja ja voimankäytön eri keinojen yhdistelmiä. Tulevaisuuden vaikutuskeinoina korostuvat myös informaatio- ja kybersodankäynti, CBRN- ja kyberuhkat sekä terrorismi. Teknologian kehittymisen ja yhteiskunnan lisääntyvän haavoittuvuuden myötä myös ei-valtiollisten toimijoiden vaikuttamismahdollisuudet kasvavat. Yhteisten toimintaympäristöjen (meri, ilma, avaruus, kyber) käytön turvaaminen korostuu. Ilmasto-, raaka-aine- ja energiakysymykset kasvattavat etenkin arktisen alueen merkitystä.

Uhkakuvien kirjon laajentuessa sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus säilyy. Lähialueen turvallisuuspoliittinen merkitys korostuu. Monet valtiot varautuvat edelleen konventionaaliseen sodankäyntiin samalla kun ne kehittävät uudenlaista keinovalikoimaa. Suomikin voi joutua painostuksen tai voimankäytön kohteeksi yleiseurooppalaisessa tai alueellisessa kriisissä. Puolustuskyvyn tarve säilyy ja samalla sille asetetut vaatimukset monipuolistuvat.

Julkisen sektorin resurssien niukkuus on lähitulevaisuudessa vallitseva trendi. Enemmistö Euroopan valtioista hakee tasapainoa tehtävien sekä rajallisten resurssien välillä. Suomen valtiontalous uhkaa pysyä ennustetulla kasvulla jatkossakin alijäämäisenä, ja julkisen talouden rahoitustilanteen arvioidaan jatkuvan haasteellisena myös pitkällä aikavälillä. Taloudelliset suhdanteet, yhteiskunnan rakennemuutos ja kestävyysvaje vaikuttavat kaikkien hallinnonalojen toimintaan.

Tulevaisuuden uhkat kohdistuvat yhteiskuntiin kokonaisuudessaan. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kriisinsietokyky ja huol­tovarmuus ovat keskeisiä puolustuk­seenkin vaikuttavia tekijöitä. Yhteiskunnan voimavarojen suuntaaminen pitkäkestoisiin ja laajamittaisiin puolustustoimiin on tulevaisuudessa entistä haastavampaa. Huoltovarmuuden ylläpitäminen pelkästään kansallisin toimenpitein ja voimavaroin on käytännössä mahdotonta. Kriisitilanteessa muualta yhteiskunnasta sekä strategisilta kumppaneilta tai puolustusyhteistyön kautta saatava tuki on ratkaisevaa sotilaallisen puolustuksen toteuttamiseksi.

Puolustus edellyttää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitoa sekä sitä tukevan kansainvälisen yhteistyön laajentamista ja syventämistä. Puolustuskykyä on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa on toisiaan tukeva sisäinen (kansallinen) ja ulkoinen (kansainvälinen) ulottuvuus. Tavoitteena on turvallisuusympäristöön ja voimavaroihin suhteutetun puolustuskyvyn ylläpitäminen, puolustuksen kehittäminen osana kokonaisturvallisuutta sekä kansainvälisen yhteistyön syventäminen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka

Puolustuspolitiikan tavoitteena on puolustuskyky, joka muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle.

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä

Puolustuskyky perustuu puolustusjärjestelmän suorituskykyihin, ja niille kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä saatavaan tukeen. Puolustusjärjestelmä on kokonaisuus, jonka tärkeimmät osat ovat johtamisjärjestelmä, tiedustelu- ja valvontajärjestelmä, logistiikkajärjestelmä sekä maa-, meri- ja ilmavoimien joukoista ja järjestelmistä koostuva taistelujärjestelmä. Joukkotuotantojärjestelmällä sekä toiminnanohjausjärjestelmällä tuetaan puolustusjärjestelmän suorituskykyjen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa sekä käyttöä. Puolustusjärjestelmän suorituskykyjä käytetään puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien mukaisesti.Tavoitetilassa suorituskykyinen puolustusjärjestelmä ennaltaehkäisee ja tarvittaessa torjuu maahamme kohdistuvat sotilaalliset uhkat turvaten valtiollisen itsenäisyyden ja valtionjohdon toimintavapauden. 

Turvallinen yhteiskunta

Suorituskykyisen puolustusjärjestelmän tuottamisen ohella puolustushallinto tukee muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan ja osaamisellaan. Puolustushallinto edistää toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Puolustusministeriössä sijaitseva Turvallisuuskomitea sovittaa yhteen kokonaisturvallisuutta, jonka tavoitteena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen päämääränä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa. Yhteensovittamisessa noudatetaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteita.

Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen

Kriisinhallinta on Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Sotilaallinen kriisinhallinta on osa Suomen puolustusta. Kansainvälisellä kriisinhallinnalla ennaltaehkäistään ja rajoitetaan kriisejä ja niiden vaikutusten ulottumista Suomeen. Osallistuminen operaatioihin kehittää Suomen puolustuksessa ja Suomeen vaikuttavissa kriiseissä tarvittavia valmiuksia ja kykyjä. Suomi pyrkii vahvistamaan kriisinhallintatoimintansa vaikuttavuutta sekä kykyjään osallistua myös vaativaan kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan kokonaisvaltaisella ja Suomen vahvuudet huomioon ottavalla tavalla.

Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät puolustusministeriön hallinnonalan menot (milj. euroa)1)

 2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
arvio
    
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka101616
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä2 4122 3282 295
Turvallinen yhteiskunta2144
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen556441
Yhteensä2 4982 4122 356

1) Vuoden 2013 osalta kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä arvonlisäveromenoja eikä UM:n pääluokkaan budjetoituja kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet.

Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, jotka on suunnattu hallinnonalan palkatulle henkilöstölle sekä puolustusvoimissa myös kriisinhallintahenkilöstölle ja asevelvollisille. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä mm. puuttumalla ja poistamalla toimintatapoja, jotka voivat johtaa epätasa-arvoon. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä eri muodoissa. Puolustushallinnon palkatun henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan säännönmukaisesti toteutettavilla työilmapiirikyselyillä ja varusmiesten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta varusmiesten loppukyselyllä.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Päätöslauselmassa 1325 ja sitä tukevassa kansallisessa toimintaohjelmassa korostetaan sitä, että kriisinhallinnassa ja muussa yhteiskunnan jälleenrakentamisessa tulisi huomioida aikaisempaa paremmin naisten asema ja erityisongelmat, taata heidän turvallisuutensa ja tukea heidän osallisuuttaan erilaisissa poliittisissa prosesseissa. Puolustushallinnon tavoitteena on sulauttaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat entistä kokonaisvaltaisemmin kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Sekä naisten osuutta kriisinhallintahenkilöstöstä että Gender -neuvonantajien ja -yhdyshenkilöiden määrää pyritään lisäämään kriisinhallintatehtävissä. Lisäksi puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa.

Puolustusvoimauudistus vaikuttaa hallinnonalan henkilöstöön sekä henkilöstön vähentämisenä että uudelleensijoittamisina. Henkilöstön yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen on kiinnitetty huomiota suunnittelun ja toimeenpanon kaikissa vaiheissa. Henkilöstövaikutukset ja -vähennykset kohdentuvat kaikkiin ikä -ja henkilöstöryhmiin. Uudistukseen liittyvien organisaatiomuutosten perusteella arvioidaan 2 000 puolustusvoimien tehtävän siirtyvän paikkakunnalta toiselle. Puolustusvoimien henkilöstön kokonaismäärä tulee vähenemään n. 2 100 henkilöllä vuoteen 2015 mennessä. Sotilaiden määrän arvioidaan vähenevän 670 henkilöllä ja siviilien määrän 1 430 henkilöllä. Suurin osa vähennyksestä toteutuu eläkepoistuman avulla. Irtisanomisuhan alaisia on puolustusvoimissa alle 500 henkeä. Heistä naisia on noin 56 % ja miehiä 44 %. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan volyymi pienenee puolustusvoimauudistuksen seurauksena siten, että henkilöstöön kohdistuu noin 12 prosentin htv-vähennys. Muutoksen kohteena olevista noin 71 % on miehiä ja 29 % naisia.

Maa- ja merivoimien materiaalin tason 2 kunnossapito siirtyy strategisena kumppanuutena Millog Oy:n vastuulle. Uudelleenjärjestelyn myötä materiaalin kunnossapitotehtävissä oleva henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan Millog Oy:n palvelukseen, yhteensä 354 henkilöä. Lisäksi Hallinnon turvallisuusverkkohankkeen liikkeenluovutuksen yhteydessä siirtyy puolustusvoimista Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle 154 tehtävää. Molemmissa hankkeissa siirtyvistä henkilöistä enemmistö on miehiä.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Puolustusministeriön hallinnonalan osalta hallitusohjelman mukaisen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman muodostaa puolustusvoimauudistuksen toimeenpanokokonaisuus, jonka taloudelliset vaikutukset sisältyvät voimassa olevaan valtioneuvoston kehyspäätökseen.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
27.10.01Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — tilausvaltuus113,3662,7
27.10.18Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)  
 — tilausvaltuus452,9200,6

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

  v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
  1000 €%
 
01.Puolustuspolitiikka ja hallinto347 315360 174358 429-1 7450
01.Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)20 14520 18319 817-366-2
21.Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)1 7552 3152 87556024
29.Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)324 265337 676335 737-1 939-1
(40.)Avustus Leijona Catering Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)1 1500
10.Sotilaallinen maanpuolustus2 443 1422 329 8612 289 504-40 357-2
01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 784 1931 857 4261 834 816-22 610-1
18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)656 871470 357452 810-17 547-4
50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)2 0782 0781 878-200-10
30.Sotilaallinen kriisinhallinta61 48660 07637 528-22 548-38
20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)61 47860 06637 518-22 548-38
95.Kurssivaihtelut (arviomääräraha)810100
Yhteensä2 851 9432 750 1112 685 461-64 650-2
 Henkilöstön kokonaismäärä14 57014 44012 680