Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka olosuhteet muuttuvat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja uudistetaan peruspalveluita, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, ehkäistään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, vahvistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
  • — Hyvinvoinnille vahva perusta
  • — Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Ministeriössä se toteutetaan vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Valmistelussa on mm. kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, yhteistyö työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi ja poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi, erityisesti poikkihallinnollisessa, syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
        
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista....39..38..40
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)       
— kuntajohdossa....61..72..75
— perusterveydenhuollossa..54..60..69..
— liikuntatoimessa..56..62..65..
— perusopetuksessa....66..682)..69
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote58,860,460,560,960,960,961,0
— miehet58,660,360,460,960,960,961,0
— naiset58,960,460,560,860,860,860,9
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus1) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä8,77,27,26,36,36,26,2
— miehet9,17,27,16,26,06,06,0
— naiset8,37,27,46,56,66,56,5
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), %4,04,54,64,54,74,74,8
— miehet3,64,03,93,84,04,04,1
— naiset4,54,95,25,25,45,45,5
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, %92....91912)9192
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden32,830,231,230,329,53)29,329,0
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat)5 7275 4854 4374 5102)4 5002)4 4004 350
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, %4,27,18,38,78,89,19,4
Sosiaalimenot/bkt, %25,130,630,031,232,52)32,932,9
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin)7 46210 16610 14310 40010 7002)10 80010 900
Sosiaalimenojen rahoitus, %       
— verovaroin43,146,146,046,846,72)46,446,1
— työnantajat37,635,835,434,835,22)35,535,6
— muu19,318,118,618,318,12)18,118,3
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, %50,954,454,855,348,02)48,048,0

1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

2) Arvio

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
        
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %       
— miehet37,636,835,633,435,03433
  — 0—12 vuotta koulutusta42,438,840,238,637,43937
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29,330,127,625,629,42827
— naiset33,732,932,132,833,23433
  — 0—12 vuotta koulutusta38,636,538,637,640,43938
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29,429,427,526,927,82927
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), %161717171)17..16
Vastasyntyneen elinajanodote77,780,080,480,580,81)81,181,3
— miehet74,176,777,277,577,81)78,078,3
— naiset81,083,283,583,483,81)84,084,2
25-vuotiaan elinajanodote       
— miehet49,752,652,91)53,21)53,51)54,054,4
   — perusasteen koulutus47,449,750,01)50,41)50,81)51,251,6
   — keskiasteen koulutus50,152,452,61)52,81)53,01)53,253,4
   — korkea-asteen koulutus54,055,956,11)56,31)56,51)56,756,9
— naiset56,159,059,11)59,21)59,31)60,361,2
   — perusasteen koulutus54,656,656,61)56,61)56,61)58,159,5
   — keskiasteen koulutus57,259,159,21)59,31)59,41)59,559,6
   — korkea-asteen koulutus58,460,360,41)60,61)60,71)60,961,0
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)       
— miehet76841)87861)878687
— naiset72781)79801)757679
Päivittäin tupakoivien osuus, %       
— miehet (25—64-v.)28,324,123,421,020,31918
— naiset (25—64-v.)19,915,314,914,513,91312
— pojat (8.—9. lk)251717151)151413
— tytöt (8.—9. lk)221414131)121110
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as.8,810,010,19,69,79,59,5
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %       
— miehet58,462,765,063,364,66463
— naiset41,248,348,347,947,84847
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)       
— miehet1 1689228678028231)802780
— naiset3682902552812421)236230
Pienituloisten3) osuus, %       
— koko väestö10,513,713,211,912,01)12,012,0
— lapset8,811,811,19,49,51)9,59,5
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm170 352164 154167 364180 665192 274198 570210 480
Toimeentulotukea saaneet, lkm       
— kotitaloudet271 686240 257239 212238 373240 0001)235 000235 000
— henkilöt454 353375 152371 898370 454374 5001)364 500364 500
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, %2,42,22,22,12,11)2,12,1
  — miehet2,72,52,52,42,41)2,42,4
  — naiset2,01,81,81,81,81)1,81,8
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), %24,925,925,925,525,51)25,525,5
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), %4,34,84,74,74,71)4,74,7
— 18—24 v. pojat5,46,05,85,85,81)5,85,8
— 18—24 v. tytöt3,13,63,63,63,61)3,63,6
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, %80,682,883,283,182,95)83,283,4
Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitearvosta)..33..32..36..
Hoitoon pääsy       
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm66 0001 2457519381 3901 1001 200
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä)..727781797055
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm..12 10014 0007 2055 1005 5006 000
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm..1367364555045
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä..2 2122 2352 1132 3872 4002 500
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot6)       
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia/v...284230302523
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v...4 8135 3825 2564 8384 5004 300
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %       
— säännöllinen kotihoito2)11,811,812,211,912,11)12,312,4
  — miehet8,78,99,38,99,11)9,29,4
  — naiset13,213,413,913,513,71)14,014,1
— tehostettu palveluasuminen1,75,65,96,16,31)6,56,8
  — miehet1,13,73,94,14,41)4,54,8
  — naiset2,06,77,17,37,61)8,08,4
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto8,44,74,43,83,51)3,33,1
  — miehet5,63,33,12,82,61)2,52,4
  — naiset9,65,55,14,33,81)3,53,2
— omaishoidontuki3,04,24,44,54,65)4,95,1
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v.1 8944 3104 6304 8445 2745)5 4975 856
Terveyskeskusten lääkärivaje, %..6,06,56,36,16,05,8
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, %..3,6..3,23,21)3,23,2
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta       
— äitiysneuvolalääkärit....6258661)6666
— lastenneuvolalääkärit....2023281)3032
— koululääkärit....610151)1720
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat....5960621)6264
— lastenneuvolan terveydenhoitajat....3442451)4749
— kouluterveydenhoitajat....7584851)8585
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)       
— äitiysneuvolassa....8794951)9595
— lastenneuvolassa....8494951)9595
— kouluterveydenhuollossa....7595951)9595
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm86 80054 00057 20061 20073 70088 00090 000
— miehet47 50032 90034 10036 00043 30052 80054 000
— naiset39 30021 10023 10025 10030 40035 20036 000
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, %0,91,31,41,41,41)1,41,4
— pojat1,01,41,41,41,41)1,41,4
— tytöt0,91,31,31,31,31)1,31,3
Asunnottomat, lkm10 0007 8807 5707 8507 5007 7007 800
— miehet8 2506 4905 9905 9505 7005 9006 000
— naiset1 7501 3901 5801 8901 8001 8001 800
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm37 55435 71542 91940 85338 02638 00038 000
Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, %1,93,63,83,91)4,01)4,04,1

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
        
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet2 2562 5722 4532 3701)2 3462)2 3232 300
— miehet..1 6491 6101 4971)1 4822)1 4671 453
— naiset..9238438731)8642)856847
Vesivälitteiset epidemiat       
— epidemioiden lkm725242)54
— sairastuneet henkilöt6 42838705302202)200100
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä)15,382)82)5,65,02)4,74,5
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste..29,622,426,428,62)....
Työeläkerahastot/bkt, %50,277,772,277,883,885,085,6

1) Ennakkotieto

2) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

 2009201020112012201320142015
arvio
        
Lapsilisä       
— 1. lapsi10010010010410410495
— 2. lapsi111111111115115115105
— 3. lapsi141141142147147147135
— yksinhuoltajakorotus47474749494949
Lasten kotihoidon tuki       
— hoitoraha314314316327337341343
— seuraavasta alle 3-v.94949498101102103
— muista alle kouluikäisistä60606163656666
— hoitolisä168168169175180183183
Yksityisen hoidon tuki       
— hoitoraha160160161167171174174
— hoitolisä135135135140144146147
Osittainen hoitoraha70909094969898
Vanhempainpäiväraha       
— minimi551551553574594598601
— keskimäärin, miehet1 8581 9361 9972 0352 0992 1721)2 244
— keskimäärin, naiset1 3421 3981 4271 4671 5161 5601)1 600
Sairauspäiväraha       
— minimi (55 päivän jälkeen)551551553574594598601
— keskimäärin, miehet1 3681 4291 4211 4611 5151 5561)1 588
— keskimäärin, naiset1 1841 2351 2491 2921 3311 3661)1 395
Työmarkkinatuki551551553674698702705
Työttömän peruspäiväraha551551553674698702705
Työttömien ansiopäiväraha       
— keskimäärin, miehet1 3261 4011 4091 5141 565....
— keskimäärin, naiset1 0171 0711 0821 1591 184....
Kansaneläke, yksinäinen554584586609630634637
Takuueläke  688714739743747
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)       
— miehet1 6591 6871 7281 8091 8791)1 9281)1 960
— naiset1 0711 0971 1331 1951 2521)1 2941)1 325
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)       
— miehet1 1171 1191 1211 1491 1671)1 1721)1 165
— naiset9279299349629831)9911)988
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)       
— miehet1 9221 9741 9472 0252 0831)2 1201)2 151
— naiset1 3261 3651 3701 4411 4931)1 5311)1 565
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)       
— miehet1 0901 1261 1741 1921 2261)1 2481)1 266
— naiset8428849079439771)1 0021)1 024
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva417417419461477480483

1) Arvio

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle kohdentuu merkittävä osa rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteistä, kuten esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuksiin, työelämään osallistumisen tukemiseen sekä kuntien tehtävien vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Valmistelu ja toimeenpano muodostavat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla laaja-alaisen muutosprosessien kokonaisuuden sisältäen lukuisia laki- ja asetusmuutoksia sekä muutoksia kuntien ohjaukseen ja valvontaan. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa varmistetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation että tehokkaan hallinnon toteutuminen. Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeina toteutetaan oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti ja vankien terveydenhuollon valvontaa, järjestämistä ja rahoitusta koskeva hanke. Hallinnonala on nimennyt ydintoimintoanalyysin pohjalta 25 vaikuttavuutta ja tuottavuutta edistävää hanketta. Niiden toimeenpano on meneillään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

  v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
  1000 €%
 
01.Hallinto83 95591 55889 212-2 346-3
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)41 03040 99039 440-1 550-4
02.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 3632 2502 216-34-2
03.Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 5244 5484 479-69-2
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)551600590-10-2
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5485481 03148388
(21.)Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)11 070-1 070-100
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)11 80016 33017 3301 0006
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)19 10620 90020 094-806-4
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)4 0324 3224 032-290-7
02.Valvonta41 54443 85040 909-2 941-7
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)13 84216 27714 173-2 104-13
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)12 16511 77112 1754043
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 5785 5023 661-1 841-33
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)10 45910 30010 9006006
(66.)Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)1 5000
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta117 341114 62697 587-17 039-15
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)70 05167 95359 788-8 165-12
(22.)Sektoritutkimuksen säästö0
50.Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)37 96436 54332 787-3 756-10
63.Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)9 32610 1305 012-5 118-51
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut2 561 4132 634 4002 612 000-22 400-1
50.Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)10 92011 80011 9001001
51.Lapsilisät (arviomääräraha)1 484 4001 486 4001 377 800-108 600-7
52.Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)2 7833 3003 3000
53.Sotilasavustus (arviomääräraha)18 90020 00020 1001001
54.Asumistuki (arviomääräraha)670 000726 000811 60085 60012
55.Elatustuki (arviomääräraha)184 384188 200193 8005 6003
56.Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)35 96639 00041 5002 5006
60.Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha)154 060159 700152 000-7 700-5
20.Työttömyysturva2 645 0482 773 6262 604 154-169 472-6
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)16 27626 48634 0547 56829
50.Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)981 0001 004 550980 600-23 950-2
51.Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)199 850244 480176 900-67 580-28
52.Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)1 340 7801 390 8001 311 900-78 900-6
55.Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)55 40055 16059 3004 1408
56.Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)51 74252 15041 400-10 750-21
30.Sairausvakuutus1 208 4011 289 4721 249 972-39 500-3
28.Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)2671 2721 2720
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)1 208 1341 288 2001 248 700-39 500-3
40.Eläkkeet4 437 8504 524 7004 551 00026 3001
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)56 60362 00061 100-900-1
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)584 000603 000618 60015 6003
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)70 00090 000103 60013 60015
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)1 3503 0003 80080027
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)16 00017 20015 000-2 200-13
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)3 709 8973 749 5003 748 900-6000
50.Veteraanien tukeminen288 945275 334248 503-26 831-10
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)1 4011 4501 4500
50.Rintamalisät (arviomääräraha)36 50831 30025 400-5 900-19
51.Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)139 563135 121122 902-12 219-9
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)68 20766 20762 500-3 707-6
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)3 1003 1003 1000
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)706055-5-8
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)3 5003 5003 5000
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)30 58823 98820 988-3 000-13
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)6 00810 6088 608-2 000-19
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto542 564539 881513 056-26 825-5
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)5005005000
(31.)Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v)17 90011 500-11 500-100
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)31 00031 30020 000-11 300-36
33.Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)109 614110 440103 440-7 000-6
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)7 88913 20014 1009007
35.Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)318 654330 350314 165-16 185-5
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)4804804800
(38.)Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v)5 7570
(39.)Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)15 0000
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)25 97032 81129 071-3 740-11
50.Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)15 00015 0000
52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)8 0008 0000
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)3 5003 0002 000-1 000-33
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)6 3006 3006 3000
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen61 23859 42253 366-6 056-10
01.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)27 60627 84027 284-556-2
20.Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)24 39022 89019 890-3 000-13
21.Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)9309309300
22.Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)6606606600
50.Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)3 7803 1301 930-1 200-38
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)2 9002 9001 900-1 000-34
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)9721 072772-300-28
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta208 355225 040209 640-15 400-7
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)189 615206 000190 600-15 400-7
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)2 6001 7002 60090053
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)3003000
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha)16 14017 04016 140-900-5
90.Raha-automaattiyhdistyksen avustukset301 000308 000309 3001 3000
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)301 000308 000309 3001 3000
Yhteensä12 497 65312 879 90912 578 699-301 210-2
 Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1)3 6463 6343 612  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2015 maksullisen toiminnan osuus on 1 590 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 369 henkilötyövuotta.