Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntokysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien yhteistyöllä lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen. Ikääntyneiden asumisoloja parannetaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteillä.

Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella tavoitellaan mittavia energiasäästöjä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennusten energiamääräyksiä uusittaessa lähes nollaenergiarakentamisen sisällön määrittäminen ja vaikutusten arviointi edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja valmistelua.

Laadukkaan elinympäristön tuottamiseen tarvitaan päteviä suunnittelijoita ja ammattitaitoista rakennustyön toteutusta. Rakenteellinen turvallisuus varmistetaan viranomaisten, rakennusalan toimijoiden ja käyttäjien yhteistyöllä. Rakennusten käyttöturvallisuus ja esteettömyys korostuvat väestön ikääntymisen myötä. Kosteus- ja hometalkoissa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja kosteusvaurioiden vähentämiseksi.

Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuden tarvetta.

Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön huomioonottamiseen päätöksenteossa tarvitaan hallinnon ja sidosryhmien yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamista. Vesien ja Itämeren hyvä tila edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä muun muassa turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet sekä kannustaa eri hallinnonaloja ja hallinnon ulkopuolisia toimijatahoja sitoutumaan toimeenpanoon.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
  • — Rakentamisen ja alueidenkäytön ratkaisut tukevat vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Vihreä kasvu etenee.
  • — Kierrätys lisääntyy.
Hyvä ympäristön tila
  • — Veden ja ilman laatu paranee.
  • — Rakennetun ympäristön kehitys parantaa ihmisen hyvinvointia.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden toimivuus turvataan.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Asuntotarjonta kasvukeskuksissa kasvaa ja asuminen kohtuuhintaistuu.
  • — Kaupunkiseutujen, etenkin metropolialueen kilpailukyky vahvistuu.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpanolla pyritään säilyttämään toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky voimavarojen vähenemisestä huolimatta.

Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden paranemiselle on asetettu uusi vuotuinen 0,5 prosentin tavoite, joka toteutetaan vähentämällä toimintamenoja vastaavasti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
35.10.20Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus4-
35.10.61Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)  
 — sopimusvaltuus4,5-
35.10.63Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)  
 — myöntämisvaltuus1010
35.10.70Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)  
 — sopimusvaltuus-11

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

  v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
  1000 €%
 
01.Ympäristöhallinnon toimintamenot77 09178 91377 020-1 893-2
01.Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)34 29337 00834 605-2 403-6
04.Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)31 14230 65529 513-1 142-4
21.Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)1 8861 4903 8072 317156
29.Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)7 6507 6007 095-505-7
65.Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)2 1202 1602 000-160-7
10.Ympäristön- ja luonnonsuojelu133 450142 451120 860-21 591-15
20.Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)4 9705 2005 4002004
21.Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)2 4402 8402 440-400-14
22.Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)14 46017 16012 660-4 500-26
52.Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)32 48429 55534 0984 54315
60.Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)3 0003 0003 0000
61.Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)14 94212 3427 542-4 800-39
63.Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)53 83053 53048 830-4 700-9
64.EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)4 5003 0003 0000
65.Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)1 0001 0001 0000
66.Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)1 3241 3241 4401169
70.Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)50013 5001 450-12 050-89
20.Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen88 69249 8695 793-44 076-88
01.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 8425 0194 943-76-2
(37.)Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)2 000500-500-100
(55.)Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)50 50043 000-43 000-100
60.Siirto valtion asuntorahastoon000
64.Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)1 3501 350850-500-37
(87.)A-Kruunu Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v)30 0000
Yhteensä299 233271 233203 673-67 560-25
 Henkilöstön kokonaismäärä9971 003990