Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus
         10. (30.10, 20, osa ja 40, osa) Maaseudun kehittäminen
              40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
              41. (30.20.49) Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
              42. (30.20.45) Luopumistuet ja -eläkkeet
              43. (30.20.43, osa) Eläinten hyvinvointikorvaukset
              50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
              51. (30.40.43) Porotalouden edistäminen
              54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla
              55. Valtionapu 4H-toimintaan
              61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
              62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
              64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
         20. (30.20, osa, 01, osa ja 30) Maa- ja elintarviketalous
            (30.) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
         40. (30.40, osa, 20, osa, 50 ja 60) Luonnonvaratalous
            (50.) Vesitalous
         (60.) Metsätalous
         63. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. (30.10, 20, osa ja 40, osa) Maaseudun kehittäminenPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on edelleen vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan.

Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen nopeana. Tilamäärä alenee ja tuotanto keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin. Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa.

Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Suomessa on hyödynnettävä aikaisempaa tehokkaammin koko tiedonsiirtoketjua biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Lisäksi maatalouden harjoittajan toimintaympäristön nopea muutos edellyttää uusinta tietoa ja sen nopeaa välittymistä viljelijöille mm. laajenevien tilojen tuotannon järjestämisestä, johtamisesta ja riskienhallinnasta.

Keskeiset toimenpiteet ja keinot yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi

Maaseudun kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä.

Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (jäljempänä maaseutuohjelma). Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Osa maaseudun kehittämisestä (mm. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) työ ja valtakunnalliset kehittämishankkeet) kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.

Kauden 2014—2020 maaseutuohjelman avulla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä maatalouden kilpailukykyä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, biotalouden kehitykseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan tukemalla palveluita ja saavutettavuutta. Ohjelman varat maaseutuyrityksille, koulutuksiin, palveluihin sekä yhteistyöhön ja innovaatioihin jaetaan ELY-keskusten ja vastaavasti paikallisten Leader-ryhmien käyttöön suhteessa alueiden haasteisiin, mahdollisuuksiin, strategioihin ja suunnitelmiin. Tuki on avoimesti haettavissa ja sen tuloksiin tähtäävää käyttöä ohjaavat säädökset, ohjeistus sekä asetettavat valintakriteerit. Käyttöön otettava sähköinen asianhallinta ja yksinkertaistetut menettelyt helpottavat ja vähentävät sekä asiakkaan että hallinnon työtä.

Maaseutuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ohjelmakauden 2014—2020 aikana luodaan yhteensä vähintään 5 000 uutta työpaikkaa, tuetaan 6 000 yrityksen aloittamista, kehittämistä ja investointeja sekä koulutetaan vähintään 20 000 henkilöä. Maatalouden rakennetuen tavoitteena on 9 000 tuettua investointia ja 2 700 tuettua sukupolvenvaihdosta. Ohjelman tuloksia seurataan vuosittain.

Kauden 2014—2020 maaseutuohjelman toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan sekä tämän luvun määrärahoin (mom. 30.10.40, 30.10.41, 30.10.43 ja 30.10.64) että luvun 30.20 määrärahoin (mom. 30.20.43 ja 30.20.44). Esitys ohjelman rahoitukseksi sisältyy valtioneuvostossa 24.4.2014 käsiteltyyn ohjelmaehdotukseen. Euroopan komission hyväksyntä maaseutuohjelmalle saataneen loppuvuodesta 2014.

Kauden 2007—2013 ohjelman toteutus jatkuu vuonna 2015 ja siihen liittyvät maksatukset tehdään hakijoille vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on ohjelman mahdollisimman täysimääräinen ja tuloksekas toteuttaminen.

Tunnusluvut

Maaseutualueiden työllisyysaste, %1)

 200920102011Arvioitu kehitys
2012—2015
     
Harvaan asuttu maaseutu47,648,749,1pysyy samana
Ydinmaaseutu55,156,256,8pysyy samana
Kaupunkien läheinen maaseutu60,360,961,5pysyy samana
Manner-Suomi56,757,457,8 

1) Lähde: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattoripalvelu.

Maaseutualueiden työpaikat toimialoittain, %1)

 20072010
 Alku-
tuotanto
JalostusPalvelutAlku-
tuotanto
JalostusPalvelut
       
Harvaan asuttu maaseutu16,323,258,815,421,461,1
Ydinmaaseutu12,930,755,112,328,557,6
Kaupunkien läheinen maaseutu5,333,260,04,929,364,1
Manner-Suomi3,924,770,33,722,272,8
Toimialan työpaikkojen osuus maaseutualueilla75,631,821,885,631,721,8

1) Ei sisällä ryhmää toimiala tuntematon. Lähde: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattoripalvelu.

Maatalouden rakennekehitys

 2010201120122013Arvioitu kehitys
2014—2015
      
Tukea saaneiden tilojen määrä (kpl)62 00360 82458 52757 220laskee
Keskipeltoala (ha)37,738,539,940,9kasvaa
Viljelijöiden keski-ikä1)50,650,950,750,6ennallaan

1) Lähde: Tike. Vuoden 2013 laskentaperuste poikkeaa aikaisemmista vuosista.

Yhteiskunnan taloustilanteen ja työllisyyden kehityksen perusteella uhkana on, että maaseutualueidenkin työllisyysaste ja työpaikkojen lukumäärä tulevat lähivuosina laskemaan. Ohjelman toimenpiteillä pyritään osaltaan hidastamaan laskua ja jopa säilyttämään työllisyysaste vuosien 2009—2011 tasolla. Työpaikkojen arvioidaan vähenevän edelleen alkutuotannossa, mutta tulevaisuudessa tilojen koon kasvaessa ulkopuolisen työvoiman palkkaaminen yleistynee. Ohjelmakauden 2014—2020 aikana arvioidaan, että työpaikkojen määrä jalostuksessa kasvaa ohjelman toimenpiteiden vaikutuksesta. Palvelusektorin odotetaan kehittyvän kauden 2014—2020 aikana. Palveluiden tuottamisen uudet tavat ja menetelmät on yksi maaseutuohjelman tavoitteista.

Maataloustukea saaneiden tilojen määrä on 2000-luvulla vähentynyt keskimäärin 2,1 % vuodessa (57 220 tilaa vuonna 2013). Keskimääräinen peltoala on kasvanut (28,0 ha vuonna 2000, 40,9 ha vuonna 2013). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa. Tilamäärän laskun ja keskipeltoalan kasvun arvioidaan jatkuvan viime vuosien tasoisena. Maataloudessa työskentelevien määrä on alentunut. Vuoden 2013 lopussa MYEL-vakuutettuja maatalousyrittäjiä oli 70 448, mikä on noin kolmannes vuotta 2000 vähemmän.

Rakennetuet edistävät rakenne- ja tuottavuuskehitystä sekä parantavat maatalouden kilpailukykyä. Aloitustukien tavoitteena on parantaa maatalousyrittäjien ikärakennetta ja turvata tuotannon jatkuvuutta. Rakennetuki suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Tukea myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusinvestointeihin sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Lisäksi tuetaan esimerkiksi salaojitusta sekä työympäristön parantamiseen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön tilan edistämiseen liittyviä investointeja.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennetuet on tarkoitus ottaa käyttöön heti vuoden 2015 alussa. Samalla Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) aiemmin rahoitetut EU-osarahoitteiset investointi- ja aloitusavustukset siirretään rahoitettavaksi valtion talousarviosta (mom. 30.10.40). Kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset myönnetään ja maksetaan edelleen Makeran varoista. Maatalouden investointeja ja tilanpidon aloittamista rahoitetaan myös korkotukena (mom. 30.10.41).

Luopumistukijärjestelmän (mom. 30.10.42) avulla edistetään yksikkökoon kasvua sekä maatalouden ja porotalouden sukupolvenvaihdoksia. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Vuonna 2014 käytössä ollutta luopumistukijärjestelmää jatketaan vuosina 2015—2018. Varhaiseläkettä arvioidaan vuoden 2015 lopussa nostavan noin 15 200 henkilöä.

Eläinten hyvinvointikorvauksien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen ja tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen sekä viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kaudella 2014—2020 toimenpiteen toteutus laajenee koskemaan sika- ja nautatilojen lisäksi siipikarja- ja lammastiloja. Tavoitteena on, että järjestelmään sitoutuneiden tilojen osuus kasvaa. Kaudella 2007—2013 nautatiloista 40 %:lla ja sikatiloista 48 %:lla oli eläinten hyvinvointia edistävä sitoumus.

Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, edistämällä tuottavuutta ja sukupolvenvaihdoksia ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvontajärjestöt osallistuvat myös momentin 30.20.43 varoin maaseutuohjelman 2014—2020 uuden neuvontajärjestelmän toteutukseen. Valtionavustuksella turvataan osaltaan neuvonnan alueellinen ja sisällöllinen tarjonta sekä sen kattavuus.

4H-toiminnalla lisätään nuorten käytännön taitoja ja omatoimisuutta muun muassa kurssien, harjoittelun, työllistämisen, työelämävalmiuksien ja yrittäjyyden avulla. Järjestö toteuttaa omalta osaltaan nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteita työllistämällä itse markkinaehtoisesti suuren joukon nuoria. Lisäksi 4H-toiminnalla vahvistetaan maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta.

Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta.

MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävän maatalouden rakennetuen kehittyminen tukimuodoittain vuosina 2013—2015 (milj. euroa)

 2013
tilinpäätös
2014
arvio
2015
arvio
    
MAKERA   
Käytettävissä olevat varat yhteensä196,76156,6597,00
— omat tulot (mm. lainojen lyhennykset ja korot)40,6336,4034,10
— lainojen ja avustusten peruutukset0,131,000,50
— tulot EU:lta + sekalaiset tulot27,2828,9015,60
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä128,1690,1546,70
— muut tulot0,560,200,10
— siirto talousarviosta---
    
LAINAT, yhteensä   
MAKERAsta (valtionlainat)2,092,502,50
Korkotukilainat yhteensä (mom. 30.10.41)1)209,182)250,00250,00
    
AVUSTUKSET (MAKERAsta)95,1095,5025,50
    
KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.10.41)11,2531,4032,80

1) Vuosien 2013 ja 2014 talousarvioissa momentti oli tunnuksella 30.20.49.

2) Vuoden 2013 osalta sidottu määrä.

Maatilatalouden kehittämisrahastoon ei esitetä tehtäväksi määrärahan siirtoa vuoden 2015 talousarviosta. Vuodelle 2015 ehdotettujen avustusten, korkotukilainojen myöntövaltuuden ja Makerassa käytettävissä olevien varojen arvioidaan riittävän maatalouden rakennetukeen.

40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 22 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitusavustusten ja maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Ohjelmakauteen 2014—2020 liittyviä nuorten viljelijöiden aloittamisavustuksia ja maatalouden investointiavustuksia saa vuonna 2015 myöntää siten, että niistä aiheutuu vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja yhteensä enintään 66 000 000 euroa.

Selvitysosa: EU:n ohjelmakauden 2014—2020 mukaiset nuoren viljelijän aloitustuet ja maatalouden investointituet otetaan käyttöön vuonna 2015. Tukea maksetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi Maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävinä kansallisina avustuksina ja valtiontakauksina sekä korkotukena (mom. 30.10.41). Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista.

Avustuspäätösten kokonaismäärä on 88 000 000 euroa. Tästä määrästä aloitusavustuksia arvioidaan olevan noin 16 000 000 euroa ja investointiavustuksia 72 000 000 euroa. Avustusten maksatus ajoittuu neljälle vuodelle. Vuonna 2015 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 22 000 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 9 240 000 euroa (42 %) ja kansallista osuutta 12 760 000 euroa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20152016201720182019—Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
       
Vuoden 2015 sitoumukset22,035,222,08,8-88,0

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.10.40 (milj. euroa)

 Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehysMäärärahat 2014—2015
ToimenpideEUvaltioJulkinen
yhteensä
budjetoitu
2014
esitys
2015
      
Aloitus- ja investointiavustukset170,9236,1407,0-22,0

Ohjelmakaudella 2007—2013 nuoren viljelijän aloitustuet ja maatalouden investointituet on rahoitettu Maatilatalouden kehittämisrahastosta.


2015 talousarvio22 000 000

41. (30.20.49) Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 32 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2015 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015.

Selvitysosa: Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään 3 prosenttiyksikköä lainan korkoprosentista ja aiemmin myönnetyissä enintään 4 prosenttiyksikköä. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Myönnettyjen korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2013 lopussa yhteensä noin 1,50 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2015 keskimääräiseksi korkotueksi 2,6 prosenttiyksikköä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20152016201720182019—Yhteensä vuodesta
2015
lähtien
       
Ennen vuotta 2015 myönnetyt korkotukilainat31,349,136,931,4162,9311,6
Vuonna 2015 myönnettävät korkotukilainat1,55,16,45,948,767,6
Menot yhteensä32,854,243,337,3211,6379,2

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästöpäätös-4 000
Tasomuutos5 400
Yhteensä1 400

2015 talousarvio32 800 000
2014 talousarvio31 400 000
2013 tilinpäätös11 251 114

42. (30.20.45) Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 76 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994), maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen

3) vuosien 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta siten, että vuonna 2014 voimassa olevaa luopumistukijärjestelmää voidaan jatkaa vuoden 2018 loppuun saakka.

Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää.

Vuonna 2015 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista viidestä maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2000—2002, 2003—2006, 2007—2010, 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja. Luopumistukijärjestelmän tuen piiriin arvioidaan vuonna 2015 tulevan noin 230 luopujaa.

Momentilta voidaan maksaa myös vuosien 1995—1999 luopumistukijärjestelmästä ja maatalouden metsätoimenpideohjelmasta aiheutuneita kokonaan kansallisesti rahoitettavia yhteisön oikeuden mukaisia velvoitteita, joita arvioidaan tulevan maksettavaksi vain vähäisiä määriä. Näiden tukijärjestelmien menot on maksettu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007—2013.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2015

 Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikanaEläkkeitä maksussa v. 2015 lopussa, arvioKeskimääräinen korvaus v. 2015, arvio
TukimuotoTilojaLuopujiakpleuroa/kk
     
Luopumiseläke  11 281240
Luopumistuki 1995—19996 1679 132--
Luopumistuki 2000—20021 8442 94744914
Luopumistuki 2003—20063 3895 794371952
Luopumistuki 2007—20102 4844 3231 247842
Luopumistuki 2011—20141 7332 4382 0191 039
Luopumistuki 2015—20181)1522282241 090
Yhteensä15 76924 86215 186 

1) Arvio vuoden 2015 lopun tilanteesta.

Vuosina 2014 ja 2015 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)

 2014
arvio
2015
arvio
   
Luopumiseläkkeet37,4934,95
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 1995—19991)0,23-
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2000—20021,370,74
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2003—200611,236,32
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—201017,9614,55
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—201418,3325,29
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—2018-1,47
Hoitokulu2)2,111,80
Yhteensä88,7285,123)

1) Sisältää EU:n osuutta 0,08 milj. euroa vuonna 2014.

2) Hoitokulun perusteet ovat voimassa vuosille 2011—2014. Hoitokulun taso riippuu jatkossa uudesta ohjelmasta.

3) Vuonna 2015 menoista arvioidaan rahoitettavan 8,49 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna 2015 budjetoidaan 76,63 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästöpäätös-3 000
Tasomuutos-4 760
Yhteensä-7 760

2015 talousarvio76 630 000
2014 talousarvio84 390 000
2013 tilinpäätös97 084 000

43. (30.20.43, osa) Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 64 933 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ohjelmaperusteisista viljelijätuista. Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 64 933 000 euroa.

Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta.

Eläinten hyvinvointikorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Eläinten hyvinvointikorvauksilla edistetään ensisijaisesti prioriteettia 3 (elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta).

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP2020) viivästymisestä johtuen vuonna 2014 jatkettiin vuodella vuoden 2013 lopussa voimassa olleita kauden 2007—2013 mukaisia sitoumuksia. Eläinten hyvinvointia edistävään järjestelmään oli vuonna 2013 sitoutunut noin 6 200 kotieläintuotannon harjoittajaa (nautatiloista 40 % ja sikatiloista 48 %).

Vuodesta 2015 lukien kaikki voimassa olevat sitoumukset päättyvät ja tukijärjestelmä sopeutetaan ohjelmakauden 2014—2020 sääntöihin. Sitoumus on 1-vuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Eläinten hyvinvointikorvausten vuoden 2015 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

  
Yhteensä, josta64 933 000
— EU-osuus27 272 000
— valtion osuus37 661 000

EU:n ohjelmakauden 2007—2013 ohjelman momentilta 30.20.43 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.10.43 (milj. euroa)

 Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehysMääräraha
ToimenpideEUvaltioJulkinen
yhteensä
budjetoitu
2014
esitys
2015
      
Eläinten hyvinvointikorvaukset192,360265,640458,00052,30064,933

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos12 633
Yhteensä12 633

2015 talousarvio64 933 000
2014 talousarvio52 300 000
2013 tilinpäätös56 286 000

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Järjestöjen palveluja käyttää vuosittain noin 40 % maatiloista.

Valtionavun käytön alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:

1. Maataloustuotannon kannattavuus ja kilpailukyky

  • — Kannattavan maatalouden edellytyksiä parannetaan kohdentamalla neuvonnan resursseja liiketalous- ja yrittäjäosaamiseen sekä yksikkökustannusten alentamiseen. Tällöin kiinnitetään huomiota yrityksen johtamiseen sekä toiminnan jatkuvuuteen (omistajanvaihdokset ja investoinnit). Neuvonnan erityisenä painopisteenä on lisätä maatilayritysten markkinaosaamista, jotta maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa myös markkinaehtoisesti.

2. Ympäristö

  • — Maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

3. Ruokapolitiikka

  • — Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen ja tuotantojärjestelmien varmistaminen.
  • — Luomu- ja lähiruuan osuuden kasvattaminen.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2015 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-900
Yhteensä-900

2015 talousarvio6 168 000
2014 talousarvio7 068 000
2013 tilinpäätös6 978 000

51. (30.40.43) Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 764 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito840 000
Neuvontatyön tukeminen871 000
Porotalouden koetoiminta53 000
Yhteensä1 764 000

2015 talousarvio1 764 000
2014 talousarvio1 764 000
2013 tilinpäätös1 764 000

54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 912 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän 1 080 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla 30.01.05 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Luonnonvarakeskuksen hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 912 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-40
Yhteensä-40

2015 talousarvio912 000
2014 talousarvio952 000
2013 tilinpäätös952 000

55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 820 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa: 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erityisenä haasteena on nuorten kasvava työttömyys, johon 4H-yhdistysten painopisteet (työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset) osaltaan vastaavat.

4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä 270 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on n. 70 000.

4H-yhdistykset toimivat työnantajina tuhansille nuorille turvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H-toiminnan kautta. Toiminnan keskeisiä teemoja ovat ruoka, metsä, luonto, ympäristö, kotieläimet, kädentaidot sekä kansainvälisyys.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2015 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-400
Yhteensä-400

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2015 talousarvio3 820 000
2014 talousarvio4 220 000
2013 tilinpäätös4 610 000

61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 70 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen

2) yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.10.62 määrärahojen kanssa ohjelmakauden 2007—2013 rahoituksen maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään 65 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus on enintään 55 henkilötyövuotta

3) ohjelmakauden 2007—2013 rahoituksen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa vuonna 2014 käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015.

Selvitysosa: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan Suomen maaseudun kehittämisstrategian 2007—2013 mukaisesti. Strategiassa on määritelty maaseudun kehittämiselle seuraavat kolme painopistealuetta:

1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa.

2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.

3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi.

Painopistealueita edistetään tämän momentin varoin yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja myös Leader-toimintaryhmien välisinä kansainvälisinä hankkeina.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20152016—Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
    
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset70,500-70,500

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa)

OhjelmaOhjelmakauden rahoituskehys valtuutena Myöntämis-valtuus
v. 2015
Käytetty
määrärahaa v. 2007—2013
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2014
Määräraha
v. 2015
      
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2007—2013)1) yhteensä 436,320-257,32886,20070,500
— josta laajakaistahankkeet24,570-3,47010,00010,000
— josta tekninen apu22,455-13,7894,3004,300

1) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun.

Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien 30.20.43 ja 30.20.44 sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun maaseuturahaston rahoitusosuuden maksamiseen ohjelmakaudella 2007—2013.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02 sekä valtion rahoitusosuus momentille 30.10.62. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007—2013 viimeiset maksut tuensaajille on toteutettava vuoden 2015 aikana.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Vastaavat ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvät määrärahat ja valtuudet ovat momentilla 30.10.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-15 700
Yhteensä-15 700

2015 talousarvio70 500 000
2014 talousarvio86 200 000
2013 tilinpäätös69 216 978

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 73 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) yhdessä momentilla 30.10.61 olevan ohjelmakauden 2007—2013 maaseuturahaston rahoitusosuuden kanssa valtion rahoitusosuutena henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa vuonna 2014 käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015.

Selvitysosa: Momentin määrärahan käytön tavoitteet on esitetty momentin 30.10.61 selvitysosassa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20152016—Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
    
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset73,400-73,400

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa)

OhjelmaOhjelmakauden
rahoituskehys
valtuutena
Myöntämisvaltuus
v. 2015
Käytetty
määrärahaa v. 2007—2013
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2014
Määräraha
v. 2015
      
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2007—2013)1) yhteensä 422,125-261,14380,90073,400
— josta tekninen apu27,445-16,8515,3005,300
Ohjelmien korjaukset--1,725--
Kaikki yhteensä422,125-262,86880,90073,400

1) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun.

Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien 30.20.43 ja 30.20.44 sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen ohjelmakaudella 2007—2013.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Vastaavat ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvät määrärahat ja valtuudet ovat momentilla 30.10.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-7 500
Yhteensä-7 500

2015 talousarvio73 400 000
2014 talousarvio80 900 000
2013 tilinpäätös66 514 711

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 55 120 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 164 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 176 900 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2014 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015.

Selvitysosa: Momentin varoin rahoitetaan ohjelmakaudella 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisia maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia. Näillä toimilla edistetään kaikkia pääluokkaperusteluissa todettuja maaseudun kehittämistä koskevia prioriteetteja.

Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. Tekninen apu tukee koko ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat henkilötyövuodet vastaavat teknisen avun lisäksi nk. valtion hallinnon oman tuotannon hankkeissa vuosittain palkattavan henkilöstön enimmäismäärää. Teknistä apua käytetään 879 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuosina 2014—2023 ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa varten.

Määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien arvioitu jakautuminen (euroa)

 MäärärahaValtuus
   
Yhteensä, josta55 120 000176 900 000
— EU-osuus24 973 00076 617 000
— valtion osuus30 147 000100 283 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20152016201720182019—Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
       
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset37,10631,81121,28012,532-102,729
Vuoden 2015 sitoumukset18,01437,939 44,22544,22532,497176,900
Yhteensä55,12069,75065,50556,75732,497279,629

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa)

OhjelmaOhjelmakauden
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
ohjelmakautena
Myöntämisvaltuus
v. 2015
Käytetty
määrärahaa v. 2014—2020
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2014
Määräraha
v. 2015
       
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2014—2020) yhteensä 917,000105,900176,900-17,70055,020
— josta Leader-30,000--1,500-
— josta tekninen apu70,00010,00020,000-3,2004,200
Ohjelmien korjaukset----0,1000,100
Kaikki yhteensä917,000105,900176,900-17,80055,120

Momentit 30.10.40, 30.10.43, 30.20.43 ja 30.20.44 ovat myös osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014—2020, jonka toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun valtuus ja määräraha ovat tällä momentilla.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02. Vastaavat ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvät määrärahat ja valtuudet ovat momenteilla 30.10.61 ja 30.10.62.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos37 320
Yhteensä37 320

2015 talousarvio55 120 000
2014 talousarvio17 800 000