Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
              01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
              03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
              04. Museoviraston toimintamenot
              05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
              06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
              16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
              20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
              30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
              31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin
              32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille
              33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen
              34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin
              35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
              40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
              50. Eräät avustukset
              51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
              52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen
              53. Valtionavustus tilakustannuksiin
              54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin
              55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen
              59. Eräät avustukset Kansallisgallerialle
              70. Kaluston hankinta
              72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
              75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
              95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

80. Taide ja kulttuuriPDF-versio

Selvitysosa: Kulttuuripolitiikan tavoitteena on vahvistaa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä kulttuurin perustaa, parantaa luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, lisätä kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia sekä tukea kulttuurin taloutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa näitä tavoitteita taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeuspolitiikan sekä audiovisuaalisen politiikan keinoin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä on huolehtia erityisesti kulttuurin toimialan lainsäädännöstä, hallintorakenteesta ja -käytännöistä, rahoituksesta, strategisesta ohjauksesta ja muista yleisistä toiminnan edellytyksistä. Valtion ohella kuntien rooli kulttuuripolitiikan toteuttamisessa on merkittävä. Myös kotitaloudet ohjaavat valinnoillaan kulttuuripolitiikkaa sijoittamalla kulttuuriin ja joukkoviestintään yli kuusinkertaisesti valtion ja kuntien yhteenlaskettuun kulttuuritukeen verrattuna.

Kulttuuripolitiikan keinoin edistetään myös eri hallinnonaloja läpäisevien kehittämistehtävien, kuten kestävän kehityksen, perus- ja ihmisoikeuksien, maahanmuuttajien kaksisuuntaisen kotoutumisen, arkkitehtuuri- ja muotoilupolitiikan, luovuus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, alueiden kehittämispolitiikan, lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä terveys- ja hyvinvointipolitiikan toimeenpanoa. Samalla huolehditaan kaikkien väestöryhmien kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta.

Taiteen ja kulttuurin perustan vahvistamisen haasteita ovat taidehallinnon rakenteellisten uudistusten tavoiteltujen vaikutusten varmistaminen, taiteen ja kulttuurin toimialan perustan ja elinvoimaisuuden säilyttäminen rahoituksen vähentyessä sekä rahoitusjärjestelmien kehittäminen. Huolehditaan monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämistarpeista taiteen ja kulttuurin toimialoilla sekä turvallisen mediaympäristön kehittämisestä. Kulttuuripolitiikan tietoperustaa vahvistetaan, ja sitä hyödynnetään päätöksenteossa.

Luovan työn tekijöiden ja taiteilijoiden toiminta- ja toimeentuloedellytyksiä pyritään monipuolistamaan ja esittävän taiteen vapaiden ammattilaisryhmien asemaa parantamaan.

Kansalaisten kulttuuriosallistumisen tavoitealueella haasteena on vahvistaa eri väestöryhmien, erityisesti vähän osallistuvien osallisuutta ja osallistumista kulttuuriin, turvata kirjasto-, kulttuuri- ja tietopalvelujen tasavertainen saatavuus ja saavutettavuus maan eri osissa sekä kulttuuriperintöaineistojen digitaalinen saatavuus ja säilyttäminen. Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja osallistumisen lisäämiseen tarvitaan uusia malleja ja tapoja. Tekijänoikeusratkaisuilla tuetaan opetusta ja tutkimusta sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden toimintaa.

Kulttuurin ja luovan talouden haasteita ovat taiteen ja kulttuurin sekä audiovisuaalisen alan kotimarkkinoiden ja kulttuuriviennin vahvistaminen, kulttuurin ja matkailun toimialojen yhteistyön lisääminen, kulttuurin kansainvälisten suurtapahtumien tukijärjestelyt sekä audiovisuaalisen ja muiden kulttuuri- ja taidealojen tuote- ja palvelukehitysrahoituksen ja yrittäjyyden edellytysten, kuten osaamisen, tuote- ja palvelukehityksen parantaminen sekä tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen.

Taiteen ja kulttuurin toimialalle kohdistuu vuonna 2015 viisi milj. euroa säästöjä budjettirahoitteiseen toimintaan.

Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2015 ovat:

Kulttuuripolitiikan tavoitteetKeskeisimmät toimenpiteet
  
Kulttuurin perustan vahvistaminen: — Tuetaan Taiteen edistämiskeskuksen toiminnan vakiintumista ja tehostumista.
— Edistetään medialukutaitoa, media- ja elokuvakasvatusta ja yleisten kirjastojen mediakasvatustyötä.
 — Tuetaan audiovisuaalisen alan tilastoinnin ja tiedonkeruun menetelmien yhtenäistämistä ja vakiinnuttamista.
 — Parannetaan digitaalisten kulttuuriperintö- ja kirjastoaineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä osana kansallista digitaalista kirjastoa.
 — Toteutetaan Kirjastopolitiikka 2015 -ohjelmaa ja edistetään yleisten kirjastojen laatusuosituksen käyttöönottoa. Valmistellaan kirjastolainsäädännön ajantasaistamista.
— Tuetaan taiteen ja kulttuurin aluetoimijoita sekä viranomais- ja muiden toimijoiden yhteistyötä.
 — Valmistellaan maailmanperintöstrategia ja käynnistetään sen toimeenpano. Osallistutaan kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanoon.
 — Hyödynnetään kulttuuripoliittista sektoritutkimusta.
Luovan työn tekijöiden toimintaedellytysten parantaminen: — Edistetään taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja teosten kansainvälistä liikkuvuutta sekä toimijoiden kansainvälistä verkostoitumista.
— Kehitetään taiteen ja kulttuurin tukirakenteita ottaen huomioon vapaan ammattilaiskentän tarpeet.
— Edistetään julkisen rakentamisen ns. prosentti taiteeseen -periaatetta.
 — Jatketaan resurssien puitteissa DigiDemo-tukiohjelman kehittämistä.
Kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen edellytysten lisääminen: — Museoiden, orkestereiden ja teattereiden valtionosuusjärjestelmän kehittämistä jatketaan.
— Tuetaan kulttuuritilojen työllisyyttä lisääviä peruskorjaushankkeita ja muusta käytöstä vapautuvan rakennuskannan muuntamista kulttuurikäyttöön.
— Tuetaan kuntien kulttuuritoiminnan palvelurakenteen uudistamista ja käyttäjien osallistumismahdollisuuksien parantamista.
— Parannetaan kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta, saavutettavuutta ja moninaisuutta mm. luomalla Kulttuuripassi-järjestelmä.
— Lisätään lasten kulttuurikompetenssia ja mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin.
 — Kehitetään kirjasto- ja tietopalveluja väestön kunnallisina perus- ja lähipalveluina.
— Tuetaan taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaa.
— Edistetään aineettoman kulttuuriperinnön elinvoimaisena säilymistä.
Kulttuurin ja luovan talouden edistäminen: — Tuetaan kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä sekä luovien alojen elinkeinotoiminnan ja kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen mahdollisuuksia.
— Luova talous työssä -hankkeessa kehitetään taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintamalleja ja palvelutuotteita. Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään.
— Toimeenpannaan valtioneuvoston periaatepäätöstä aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta ja perustetaan poikkihallinnollinen luovan talouden koordinaatioryhmä.
— Tuetaan kulttuurin ja luovan talouden asemaa pohjoismaisessa ja Venäjä-yhteistyössä.
 — Tuetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa elokuva- ja audiovisuaalisen alan rahoituspohjan laajentamiseen tähtääviä hankkeita.
 — Jatketaan resurssien puitteissa CreaDemo-tukiohjelman kehittämistä.
 — Edistetään laillista online-tarjontaa ja vähennetään laitonta verkkojakelua.
 — Selkeytetään tekijänoikeuslakia ja toimeenpannaan teollis- ja tekijänoikeuksien strategiaa (IPR-strategia).

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 382 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 10 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa: Taiteen edistämiskeskus kehittää suomalaisen taiteen laatua, monimuotoisuutta, kansainvälistä tasoa ja uudistumista sekä lisää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Taiteen edistämiskeskuksen työ edistää hyvinvointia, kulttuuria ja sen moninaisuutta. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa taiteen ja kulttuurin asemaa ja arvostusta yhteiskuntaa uudistavana monimuotoisena voimavarana ja merkitysten luojana.

Tavoitteen saavuttamiseksi Taiteen edistämiskeskus edistää taidetta ja kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti toteuttamalla kehittämishankkeita, nimittämällä läänintaiteilijoita, myöntämällä rahoitusta ja tukea yhteisöille. Taiteen edistämiskeskus edistää myös taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä tukemalla taiteilijoiden verkottumista, residenssitoimintaa ja toteuttamalla kehittämishankkeita. Virasto osallistuu myös taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksien edistämiseen toimimalla asiantuntijana. Virasto vastaa yhteydessään olevien itsenäistä päätöksentekovaltaa käyttävien luottamuselinten kuten valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta ja niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta.

Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla.

Taidetoimikuntien tehtävänä on myöntää apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategioiden laadintaan. Rahoitus on määräaikaista ja perustuu taiteellisen laadun vertaisarviointiin ja laajaan taidepoliittiseen asiantuntemukseen. Apurahapolitiikassa otetaan huomioon hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja alueellinen jakauma sekä erityisesti nuorten taiteilijoiden asema apurahan hakijoina ja saajina.

Taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä. Taideneuvosto voi tukea kokeilu- ja kehittämishankkeita.

Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 33 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Tuloksellisuuden tunnusluvut

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Taiteen edistämiskeskus ja alueyksiköt   
Yhteisöjen valtionavustushakemukset 2 2902 3002 400
— myönteiset päätökset1 0609901 000
Lausunnot valtionavustushakemuksista825850600
Hankkeet 188010
Kansainväliset residenssit 653
Julkaisut ja vaikuttavuuden arvioinnit 242
Lausunnot, kannanotot ja aloitteet505050
Valtion taidetoimikunnat ja erillislautakunnat   
Apurahahakemukset8 2438 2008 200
— myönteiset päätökset2 4901 7002 500
Lausunnot valtionavustushakemuksista1 8511 0151 600
Alueelliset taidetoimikunnat   
Apurahahakemukset3 4842 8003 400
— myönteiset päätökset669600600
Lausunnot valtionavustushakemuksista1 2646501 200
Toiminnallinen tehokkuus   
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa)202018
Henkisten voimavarojen hallinta   
Henkilötyövuodet 106,3105104

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot 4 9454 531 4 402
Bruttotulot16620 20
Nettomenot4 7794 5114 382
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 290  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle419  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Taitelijaprofessorien virkojen muuttaminen valtion taiteilija-apurahoiksi (siirto momentille 29.80.51)-75
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-24
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)30
Palkkaliukumasäästö-7
Palkkausten tarkistukset21
Toimintamenojen lisäsäästö -52
Toimintamenojen tuottavuussäästö-22
Vuokramenojen indeksikorotus6
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-6
Yhteensä-129

2015 talousarvio4 382 000
2014 talousarvio4 511 000
2013 tilinpäätös4 908 000

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 344 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa: Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansallisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja käyttämisestä sekä kohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on Suomenlinnan maailmanperintökohteen esimerkillinen hoito, ylläpito ja esittely siten, että linnoitusalue säilyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena.

Vuonna 2015 jatketaan viraston strategisen kehittämissuunnitelman toteuttamista, uudistetaan viraston laatu- ja arviointijärjestelmä ja varaudutaan tuleviin julkisen talouden sopeutusten mukaisiin toimenpiteisiin sekä ylläpitokustannusten kohoamiseen.

Käytettävissä olevien resurssien puitteissa toteutetaan Suomenlinnan kunnostusohjelmaa, jonka tavoitteena on pienentää korjausvelkaa saattamalla korjausta odottavat asunnot ja muut tilat vuokrattaviksi. Käynnistetään uuden huoltotunnelin rakentamista koskevat suunnittelutyöt ja lujuuslaskelmat.

Jatketaan Lonnan saaren käyttöönottoa, parannetaan kävijäpalveluita ja kehitetään Suomenlinnan opaskeskusta yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sesongin ulkopuolisen matkailijamäärän tavoitteeksi asetetaan 185 000 matkailijaa. Jatketaan Suomenlinnan avovankilan kanssa tehtävää yhteistyötä. Kunnostus- ja perusparannustöissä käytetään myös ulkopuolisia urakoitsijoita.

Maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemisessä noudatetaan Unescon edellyttämän hallinta- ja hoitosuunnitelman mukaisia toimia ja osallistutaan hallitusohjelman mukaiseen maailmaperintöstrategian toteuttamiseen. Yhteisön elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tavoitteena on tukea monipuolista asukasrakennetta ja säilyttää alueella riittävät palvelut. Toiminnan taloudellisuuden tavoitteena on vuokratuottojen yhden prosentin kasvu vuonna 2015. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat tulevat osaltaan kattamaan kiinteistöjen ylläpidon ja kiinteistökustannusten nousun aiheuttamat kustannukset. Laadullisena tavoitteena ovat suunnittelun ja rakentamisen taso, asukastyytyväisyys, linnoitukselle soveltuvat kulttuuriohjelmat sekä Suomenlinnan saavutettavuushankkeen saattaminen valmiiksi. Toteutetaan asukastyytyväisyyskysely.

Tuloksellisuuden tunnusluvut2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Matkailijamäärät sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka—huhtikuu)180 000184 000185 000
Toiminnallinen tehokkuus   
Hoitokunnan kokous- ja juhlatilojen käyttöaste, %262328
Linnoitusmuureista parhaassa kuntoluokassa koko linnoitusmuurimäärästä (52 800 m2), %505149
Vuokratuotot, kasvu %4,42,971
Henkisten voimavarojen hallinta   
Henkilötyövuodet89,49191

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot8 595 8 1887 918
Bruttotulot5 4185 4655 574
Nettomenot3 1772 7232 344
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 332  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 92  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kosteusvaurioituneiden asuntojen ja muiden toimitilojen korjaamisen kertaluonteisen määrärahan vähennys-200
Tuottavuustoimet-180
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-18
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)50
Palkkaliukumasäästö-7
Palkkausten tarkistukset20
Toimintamenojen lisäsäästö -28
Toimintamenojen tuottavuussäästö-12
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50)-1
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-3
Yhteensä-379

2015 talousarvio2 344 000
2014 I lisätalousarvio250 000
2014 talousarvio2 723 000
2013 tilinpäätös2 937 000

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 416 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kansallismuseon toimintamenot8 979 000
Museoviraston muut toimintamenot10 437 000
Yhteensä19 416 000

Museovirasto vastaa kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä kansallisella tasolla. Se johtaa ja kehittää maan museotointa, suojelee ja hoitaa kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä sekä tuottaa ja välittää alaa koskevaa tutkimustietoa. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti yhteistyössä museoalan kanssa. Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmä- ja hankeyhteistyöhön. Museovirasto toimii asiantuntijana Unescon maailmanperintökomiteassa Suomen jäsenyyskaudella ja huolehtii Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan sopimuksen toimeenpanosta.

Museoviraston toiminnan ja talouden sopeuttamisessa painotetaan keskeisten strategisten tavoitteiden saavuttamista. Toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä, palvelukykyä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta parannetaan ja arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluita kehitetään edelleen. Museovirasto luo aikaisempaa parempia tutkimusedellytyksiä ja kehittää tutkimusyhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin ottaen huomioon kulttuuriympäristöstrategian linjaukset. Toiminnassa keskitytään valtakunnallisiin ja maakunnallisiin kysymyksiin, ohjelmallisen suojelun kehittämiseen sekä toimialan yhteistyöhön ja ohjaukseen. Viranomaistoiminnassa pyritään ennakoivaan ja vuorovaikutteiseen toimintaan sekä asioiden kohtuullisiin käsittelyaikoihin. Kulttuuriympäristörekistereiden laatua ja kattavuutta parannetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Rakennettujen ja arkeologisen kohteiden osalta on kehitetty vuoden 2014 alusta Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle siirrettyjen kiinteistöjen käyttöä, esittelyä, hoitoa ja restaurointia sekä niihin liittyviä yhteistyömenettelyjä.

Suomen Kansallismuseo edistää suomalaisten aineellisen kulttuuriperinnön säilymistä, välittää siihen liittyvää tietoa ja vahvistaa sen merkitystä yhteiskunnassa. Kansallinen kokoelmatyö on osa Kansallismuseon toimintaa. Kansallismuseossa painopisteenä on varsinkin lähimenneisyyden ja nykyajan aineellisen kulttuuriperinnön ja siihen liittyvä tiedon tallentaminen. Kansallismuseossa jatketaan näyttely- ja asiakaspalvelutoimintojen kehittämistä sekä museoiden toiminnan ja avoinna pidon suunnittelua osana Museoviraston sopeuttamistoimia. Käynnistetään konservointi- ja kokoelmakeskuksen toiminta uusissa tiloissa. Selvitetään Kulttuurien museon sijoittamista nykyisen konservointilaitoksen tiloihin Kansallismuseon yhteyteen. Henkilöstön hyvinvointia sekä organisaation osaamista ja tuottavuutta edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, ottamalla käyttöön sähköisiä toiminnan tuen järjestelmiä, kehittämällä palkkausjärjestelmää sekä toteuttamalla työhyvinvointihankkeita.

Tuloksellisuuden tunnusluvut2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Käynnit Museoviraston verkkosivuilla3 935 6385 837 3996 250 000
Lausuntojen käsittelyaika, pv363538
Museoiden ja linnojen kävijämäärä   
— kokonaiskävijämäärä472 418490 980510 000
— näyttelyiden kävijämäärä-360 951370 000
— maksavien kävijöiden osuus, %-6666
Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl957
Esinetietojen digitointiaste, %454547
Toiminnallinen tehokkuus   
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa2,82,62,6
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa3,12,92,9
Henkisten voimavarojen hallinta   
Henkilötyövuodet (htv)293299298

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot26 64322 84322 716
Bruttotulot4 9013 3003 300
Nettomenot21 74219 54319 416
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta3 071  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle5 842  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kokoelma- ja konservointikeskuksen vuokra1 000
Tuottavuustoimet-90
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-116
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)250
Palkkaliukumasäästö-34
Palkkausten tarkistukset136
Säästöpäätös-1 000
Toimintamenojen lisäsäästö -229
Toimintamenojen tuottavuussäästö-93
Vuokramenojen indeksikorotus75
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-26
Yhteensä-127

2015 talousarvio19 416 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio19 543 000
2013 tilinpäätös24 513 000

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 649 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kalusto- ja laitehankintoihin

2) enintään 4 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa: Näkövammaisten kirjasto Celia on asiantuntija saavutettavien kirjastopalveluiden tarjoajana ja saavutettavien aineistojen tuottajana (äänikirjat, yhdistelmäkirjat, pistekirjat, e-kirjat, koskettelukirjat, kohokuvat). Sen toiminnan tavoitteena on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden tasa-arvo kirjallisuuden ja tiedon saannissa. Toiminnan kohderyhmä on 5 % väestöstä.

Oppikirjapalvelujen tulosalueella kirjasto tuottaa lähes kokonaan näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden tarvitsemat oppikirjat sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat. Kirjasto tuottaa noin 600 uutta oppikirjanimikettä. Oppikirjoja myydään maksuperustepäätöksen mukaisesti kaikkien lukemisesteisten käyttöön 9 700 kappaletta.

Kauno- ja tietokirjallisuuspalvelujen tulosalueella kirjasto tuottaa nimikkeitä määrän, joka vastaa noin 25 % Suomessa vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön postitse ja tietoverkon kautta noin miljoona kertaa. Postitse välitettävien kirjojen lainausta vähennetään ja verkkotoimituksia lisätään.

Asiantuntija- ja konsultointitoiminnan tulosalueella painopisteenä on Kirjasto kaikille -projekti, jonka tavoitteena on palvella enemmän lukemisesteisiä henkilöitä yleisistä kirjastoista käsin Näkövammaisten kirjaston verkkopalveluita hyödyntäen.

Tuloksellisuuden tunnusluvut2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
Vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta   
— kirjatuotanto/nimikettä2 4192 2171 900
— lainojen määrä, kauno- ja tietokirjat1 023 9071 018 3001 070 000
— oppikirjatoimitukset/kpl12 27313 10013 500
— verkkotoimitusten osuus kokonaislainauksesta/%710,525
— asiakastyytyväisyys (arvosana 1—5)4,434,424,1
Toiminnallinen tehokkuus   
— kirjalainan keskihinta/euroa5,235,15,0
— oppikirjatoimituksen keskihinta/euroa149137145
Henkisten voimavarojen hallinta   
— Henkilötyövuodet48,250,953

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot6 7825 9775 829
Bruttotulot324165180
Nettomenot6 4585 8125 649
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 575  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 494  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Käyttökorvausten tasomuutos-12
Tuottavuusvähennys-45
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-25
Palkkaliukumasäästö-6
Palkkausten tarkistukset24
Toimintamenojen lisäsäästö -67
Toimintamenojen tuottavuussäästö-29
Vuokramenojen indeksikorotus5
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-8
Yhteensä-163

2015 talousarvio5 649 000
2014 talousarvio5 812 000
2013 tilinpäätös6 377 000

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 935 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kalusto- ja laitehankintoihin

2) enintään 170 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa: Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) tehtävänä on elokuvien, televisio- ja radio-ohjelmien tallettaminen ja säilyttäminen, audiovisuaalisen kulttuuriperinnön edistäminen sekä lasten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen mediaympäristössä valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa ja edistämällä mediakasvatusta. KAVI palvelee väestön kulttuurisia, tiedollisia ja tutkimuksellisia tarpeita sekä luovaa teollisuutta asiakas- ja tietopalvelullaan. KAVI turvaa audiovisuaalisen kulttuuriperinnön näkymisen esittämällä taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittäviä elokuvia ja ohjelmia ja harjoittamalla näyttely- ja julkaisutoimintaa. KAVI valvoo elokuvien, televisio-ohjelmien ja kuvatallenteiden tarjontaa, ylläpitää kuvaohjelmien ikärajojen luokittelujärjestelmää ja vastaa kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutuksesta sekä toimii mediakasvatuksen valtakunnallisena asiantuntijaviranomaisena. KAVI osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmä- ja hankeyhteistyöhön.

Vuonna 2015 käynnistetään kattava strateginen suunnittelu, jossa luodaan Instituutille uudistetut yhteiset strategiset tavoitteet, arvot ja visio.

KAVI osallistuu Kansallisen digitaalisen kirjaston pitkäaikaissäilytysjärjestelmän suunnitteluun ja KAVIn digitoituja kokoelmia tarjotaan yleisön saataville Elonetin ja FINNAn kautta.

Hankitaan kokoelmiin lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisen filmi- ja videotuotannon esityskopiot ja oheismateriaalit vuodelta 2011 sekä originaalimateriaali vuonna 2009 tarkastetuista elokuvista. Video- ja dvd-kokoelma karttunee n. 2 000 tallenteella.

Tallennetaan digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, aineistoa kertyy noin 60 teratavua. Lisäksi otetaan vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina. Uusia katselu- ja kuuntelupisteitä avataan vapaakappalekirjastojen filiaaleissa tarpeen mukaan. Jatketaan YLEn jo digitoitujen radio- ja tv-aineistojen käyttöönottoa RTVA:n yleisöpalvelun kautta ja järjestetään yleisötilaisuuksia radio- ja tv-ohjelmien historiasta ja toimitustyöstä.

Elokuvakulttuuria edistetään elokuvien esitystoiminnalla ja elokuvakasvatuksella Helsingissä ja yhdeksällä muulla paikkakunnalla. Oppilaitosten kautta lapsille ja nuorille suunnattua elokuvakasvatussivustoa (elokuvapolku.kavi.fi) kehitetään. Lisäksi tuetaan ja harjoitetaan elokuvatutkimusta ja julkaistaan filmografista tietoa www.elonet.fi-palvelussa. Museotoiminnassa keskitytään kokoelmien järjestelyyn ja karsimiseen. Osallistutaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston tilasuunnitteluun opetus- ja kulttuuriministeriön valtuutuksella.

KAVI tuottaa ja toteuttaa mediakasvatukseen liittyvää tiedotus- ja oppimateriaalia, asiantuntijatapaamisia ja tiedotuskampanjoita, ylläpitää Mediataitokoulu.fi -sivustoa, kouluttaa lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja edistää alan tutkimusta. KAVI toimii Suomen Safer Internet Centrenä.

KAVI valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä, ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. Tarjotaan ohjausta koulutusta kuvaohjelmaluokittelijioille ja kuvaohjelmien tarjoajille. Kuvaohjelmien ikärajaluokittelujärjestelmää ylläpidetään ja luokittelukriteeristöä kehitetään.

Tuloksellisuuden tunnusluvut2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm156 133159 666171 000
— Kirjasto-, tieto-, laina- ja asiakaspalvelut, lkm35 26037 12036 000
— Maksulliset palvelut/esitystoiminta, katsojamäärät 49 63546 57250 000
— Maksullinen arkistopalvelu/kuva- ja filmipalvelu3 3953 4054 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta, teratavua (RTVA)203266400
— Mediakasvatustutkimukset ja selvitykset, lkm-71
— Mediakasvatuksen tiedotuskampanjat, lkm565
— Luokitellut ja ilmoitetut ohjelmat, lkm15 41422 55721 000
— Tarjoamisen valvontaan liittyvät tapahtumat, lkm543040
— Valvontaan liittyvät uudelleen luokittelut29218200
    
Toiminnallinen tehokkuus   
— Kokoelma- ja arkistyö yht., euroa/elok. lkm21,5022,1318,81
— Kirjasto, euroa/kirjastopalvelu9,029,678,82
— Maksullinen palvelu: esitystoiminnan subventio273 112267 650240 400
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua7 8466 1845 000
— Kuvaohjelmista saadun yleisöpalautteen käsittely, euroa / käsittely-3335
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa / ohjelma-157160
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa / ohjelma-230230
 
Henkisten voimavarojen hallinta   
— Henkilötyövuodet87,587,587

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot9 1458 2417 725
Bruttotulot1 027790790
Nettomenot8 1187 4516 935
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 249  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 781  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinnonalan rakenteen uudistaminen-100
Kertamenon poisto-100
Tuottavuustoimet-135
Virastojen yhdistämisestä aiheutuvan kertamenon poisto-80
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-26
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)15
Palkkaliukumasäästö-10
Palkkausten tarkistukset30
Toimintamenojen lisäsäästö -82
Toimintamenojen tuottavuussäästö-35
Vuokramenojen indeksikorotus17
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-10
Yhteensä-516

2015 talousarvio6 935 000
2014 talousarvio7 451 000
2013 tilinpäätös7 650 000

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 848 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aiemmin myönnettyjen ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

2) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Määräraha on laskettu vuoden 2015 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2546).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Palkkausten tarkistukset273
Yhteensä273

2015 talousarvio18 848 000
2014 talousarvio18 575 000
2013 tilinpäätös17 912 238

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 16 945 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kansallismuseon maanalaisten tilojen vuokrannousu 300
Tasomuutos vuokrasopimusten arvonlisäverotuksesta johtuen-350
Vuokramenojen indeksikorotus247
Tasomuutos98
Yhteensä295

2015 talousarvio16 945 000
2014 I lisätalousarvio300 000
2014 talousarvio16 650 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 4 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen ostoon ja yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustusten maksamiseen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston perustamiseen ja toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Avustukset keskus- ja maakuntakirjastoille3 240 000
Kirjastojen sisältötuotantoon326 000
Yleisten kirjastojen tietokanta ja -aineistopalvelujen tuottaminen ja avustukset muihin erityistehtäviin934 000
Avustukset viittomakielisen kirjaston perustamiseen ja toimintaan250 000
Yhteensä4 750 000

Yleisten kirjastojen tavoitteena on tarjota väestölle yhtäläiset mahdollisuudet sivistyksen, tietojen ja taitojen ja kansalaisvalmiuksien hankkimiseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston tehtävänä on myös tarjota mahdollisuus virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen käyttöön ja opastaa käytössä.

Valtionavustuksilla tuetaan kirjasto- ja tietopalvelujen alueellisesti tasavertaista tuottamista ja kehittämistä. Tavoitteena on turvata palveluverkon toimivuus, kirjasto- ja tietopalvelujen laatu sekä koko väestön kattava tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta309297300
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta585455
Henkilötyövuodet, htv/1 000 asukasta0,80,80,8
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia1 3801 3621 380
Fyysiset käynnit, kpl/asukas9,99,59,6
Verkkokäynnit, kpl/asukas10,69,910
Lainaukset, kpl/asukas17,717,217,3
Toimintakustannukset, euroa/asukas595658

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kustannustason muutos (+1,1 %)37
Yhteensä37

2015 talousarvio4 750 000
2014 talousarvio4 713 000
2013 tilinpäätös4 512 033

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 38 351 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 474 ja orkestereilla enintään 1 037.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta siten, että teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja alennetaan menosäästön toteuttamiseksi, ja että vuonna 2012 voimaan tulleella lailla (1511/2011) teattereille ja orkestereille kohdistetut säästöt muutetaan vuoden 2015 jälkeen pysyviksi.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 54 658 euroa ja orkestereilla 54 178 euroa henkilötyövuotta kohden.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 42 920 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poistuminen-620
Kustannustason muutos (+1,1 %)901
Säästöpäätös-2 970
Yhteensä-2 689

2015 talousarvio38 351 000
2014 talousarvio41 040 000
2013 tilinpäätös40 800 000

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 411 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 183.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta siten, että museoiden yksikköhintoja alennetaan menosäästön toteuttamiseksi, ja että vuonna 2012 voimaan tulleella lailla (1511/2011) museoille kohdistetut säästöt muutetaan vuoden 2015 jälkeen pysyviksi.

Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 67 636 euroa.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 20 400 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kustannustason muutos (+1,1 %)460
Säästöpäätös-1 480
Yhteensä-1 020

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio16 411 000
2014 talousarvio17 431 000
2013 tilinpäätös17 431 000

33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 106 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen sekä kuntien kulttuuritoiminnan palveluiden kehittämiseksi ja palveluiden tuotantorakenteiden monipuolistamiseksi käynnistettävään kokeilutoimintaan ja sen valtakunnalliseen koordinaatioon sekä kuntien kulttuuritoiminnan tutkimus- ja selvitystoimintaan.

Selvitysosa: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaisiin valtionosuuksiin myönnetään rahoitusta momentilta 28.90.30.


2015 talousarvio106 000
2014 talousarvio106 000
2013 tilinpäätös106 000

34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot.

Valtuus

Vuonna 2015 saa myöntää valtionavustusta yleisten kirjastojen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 4 500 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 1 500 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

Selvitysosa: Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan uusia seitsemän kirjastoautoa sekä rakentaa ja peruskorjata neljä kirjastoa (yhteensä 4 000 m2).

Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 2015201620172018—Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
      
Ennen vuotta 2015 tehtyjen rahoituspäätösten vuosierät2 9003 4003 5009 40019 200
Vuosierien korko1002003004001 000
Vuonna 2015 tehtävät rahoituspäätökset1 5002005002 3004 500
Vuosierien korko- -100300400
Yhteensä4 5003 8004 40012 40025 100

2015 talousarvio4 500 000
2014 talousarvio4 500 000
2013 tilinpäätös5 000 000

35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) nojalla Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos4 000
Yhteensä4 000

2015 talousarvio5 000 000
2014 talousarvio1 000 000

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa: Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.


2015 talousarvio252 000
2014 talousarvio252 000
2013 tilinpäätös141 828

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen:

1) kulttuuri-instituuttien tukemiseen

2) rauhantyön edistämiseen

3) Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry:n menoihin

4) eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan

5) Luotsikirjaston toimintaan.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Lontoon instituutin tilakustannuksiin276 000
Luotsikirjaston toimintaan12 000
Rauhantyön edistämiseen540 000
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan102 000
Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry52 000
Ihmisoikeusliiton toiminnan tukeminen90 000
Yhteensä1 072 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aiemmin lästimaksuilla rahoitetun Luotsikirjaston toiminta-avustus (siirto momentilta 31.30.(50))12
Säästöpäätös-100
Yhteensä-88

2015 talousarvio1 072 000
2014 talousarvio1 160 000
2013 tilinpäätös14 420 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 470 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969, muut. 1135/2010) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl)10 929 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl)441 000
Yhteensä14 470 000

Taiteilija-apurahan suuruus on tammikuusta lukien 1 669,77 euroa/kk ja elokuusta lukien 1 674,78 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Taiteilijaprofessorien virkojen muuttaminen valtion taiteilija-apurahoiksi (siirto momentilta 29.80.01)75
Palkkausten tarkistukset149
Yhteensä224

2015 talousarvio14 470 000
2014 talousarvio14 246 000
2013 tilinpäätös13 703 816

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 236 962 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion laitosten kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin

2) taideteosten hankkimiseen valtion ja yliopistojen kiinteistöihin sekä niiden käytössä oleviin rakennuksiin

3) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin sekä enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin

4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille sekä enintään 6 547 000 euroa teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

6) enintään 4 887 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen

7) EU:n kulttuuriohjelmien kansalliseen hallinnointiin

8) maailmanperintösopimuksen ja Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan sopimuksen kansalliseen toimeenpanoon

9) enintään 37 877 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperan säätiölle, enintään 11 391 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle ja enintään 12 573 000 euroa valtionavustuksena käyttökustannuksiin Kansallisgallerialle

10) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

11) enintään 49 henkilön palkkaamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.

Kohdan 2 määräraha sekä kohdasta 3 myönnettävät apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Elokuvien ja lastenelokuvien tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen 24 064 000
Elokuvakulttuurin edistämiseen2 467 000
Kirjallisuuden edistämiseen2 595 000
Kuvataiteen edistämiseen2 106 000
Näyttämötaiteen edistämiseen3 940 000
Rakennustaiteen edistämiseen404 000
Musiikin edistämiseen4 675 000
Muotoilun edistämiseen835 000
Tanssitaiteen edistämiseen2 400 000
Valokuvataiteen edistämiseen755 000
Sirkustaiteen edistämiseen588 000
Mediataiteen edistämiseen209 000
Sarjakuvataiteen ja kuvitustaiteen edistämiseen270 000
Valtion julkisten rakennusten taidehankintoihin ja valtion taidekokoelmien hoitoon1 044 000
Muu taiteenalojen edistäminen1 240 000
Apurahat ja palkinnot1 528 000
Cultura-säätiölle ja kirjastotehtävän hoitamiseen1 160 000
Kansallisgallerialle12 573 000
Suomen elokuvasäätiölle2 007 000
Suomen Kansallisoopperan Säätiölle37 877 000
Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle11 391 000
Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille42 920 000
Kirjastotoimen valtionavustuksiin ja kehittämistoimiin4 887 000
Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin museoille20 400 000
Museot ja kulttuuriperintö8 986 000
Seurantalojen korjausavustuksiin ja valistustyöhön1 889 000
Alueelliseen taiteen edistämiseen14 015 000
Taiteen edistämiskeskuksen valtionavustuksiin ja kehittämistoimiin7 149 000
Saamelaisen taiteen ja kulttuurin edistämiseen369 000
Kulttuuripolitiikan kehittämiseen4 462 000
Kulttuurivientiin ja kansainväliseen yhteistyöhön6 807 000
Kulttuuriin digitaalisessa ympäristössä1 616 000
Kulttuurin kansainvälisiin suurtapahtumiin480 000
Kulttuuri-instituuttien valtionavustuksiin5 559 000
Ystävyysseurojen valtionavustuksiin2 034 000
Eräiden kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon427 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 834 000
Yhteensä236 962 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-107
Yhteensä-107

2015 talousarvio236 962 000
2014 talousarvio237 069 000
2013 tilinpäätös224 633 630

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 29 837 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kansallisgallerian toimitilamuutoksesta johtuva siirto (siirto momentilta 29.80.59)255
Vuokramenojen indeksikorotus426
Yhteensä681

2015 talousarvio29 837 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio29 156 000
2013 tilinpäätös19 824 000

54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 8 177 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Suomen Kansallisteatterin, Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennyksiin ja korkojen maksuun.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Avustus Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksesta aiheutuviin lainanhoitokuluihin1 000
Kansallisteatterin lainanhoitokulujen korkotason muutos-33
Yhteensä967

2015 talousarvio8 177 000
2014 talousarvio7 210 000
2013 tilinpäätös7 335 742

55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten, priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.


2015 talousarvio2 200 000
2014 talousarvio2 200 000
2013 tilinpäätös3 100 000

59. Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 11 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 10 000 000 euroa Kansallisgallerian säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot osallistuvat pääomittamiseen. Valtion osuus pääomittamiseen on suhteessa (5:2) yksityisiltä rahoittajatahoilta kerättävään pääomaan

2) enintään 1 245 000 euroa määräaikaisiin toimitilamuutoksista aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Pääomitukseen kohdennettava määräraha on vuoden 2015 osuus Kansallisgallerian perustamisen rahoituksesta. Julkisoikeudellisen säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2015—2016 siten, että valtion osuus on yhteensä enintään 20 000 000 euroa edellyttäen, että yksityisten rahoittajatahojen osuus on vähintään 8 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kansallisgallerian maksuvalmiuden turvaamisen kertamenon poistuminen-2 500
Kansallisgallerian määräaikaisista toimitilamuutoksista johtuva siirto (siirto momentille 29.80.53)-255
Lisäeläkejärjestelyiden korvauksen kertamenon poistuminen-510
Tehtyjen investointien arvonlisäpalautusten kertamenon poistuminen-1 660
Tulomenetysten kompensaatio1 500
Yhteensä-3 425

2015 talousarvio11 245 000
2014 talousarvio14 670 000

70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toiminta- ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Käyttösuunnitelmassa mainitut virastot voivat käyttää myös toimintamenomäärärahoja kalusto- ja laitehankintoihin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

  
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti25 000
Suomenlinnan hoitokunta20 000
Museovirasto80 000
Näkövammaisten kirjasto25 000
Yhteensä 150 000

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Säästöpäätös-350
Yhteensä-350

2015 talousarvio150 000
2014 talousarvio500 000
2013 tilinpäätös2 250 000

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.


2015 talousarvio739 000
2014 talousarvio739 000
2013 tilinpäätös739 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 149 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Museovirasto799 000
2.Suomenlinnan hoitokunta2 350 000
Yhteensä3 149 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2015 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 300 000 euroa.

2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2015 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poisto-900
Suomenlinnan kaukolämpötunnelin perusparannus250
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50)-1
Yhteensä-651

2015 talousarvio3 149 000
2014 talousarvio3 800 000
2013 tilinpäätös4 000 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Säästöpäätös-100
Yhteensä-100

2015 talousarvio50 000
2014 talousarvio150 000
2013 tilinpäätös35 586