Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
              01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
              (20.) Työpaikalla tapahtuva oppiminen
              21. (29.20.21 ja 20) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
              30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

20. Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa: Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja kysyntälähtöisyys sekä reagointiherkkyys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta. Koulutustakuun toteuttaminen osana nuorisotakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelman onnistuminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn turvaamista, joustavien koulutuspolkujen rakentamista sekä riittävää ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa myös aikuisväestölle.

Nuorisotakuun toteuttamiseen suunnatulla määrärahalla varmistetaan ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta koko maassa. Lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja ja ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus. Koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä jatketaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti tavoitteena lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillista perus- ja lisäkoulutusta tarjoavia koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja molempia järjestämismuotoja.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää uudistetaan siten, että muodostuu selkeä ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaava ja elinikäistä oppimista tukeva osaamisperusteinen tutkintorakenne ja tutkinnot. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edistetään tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta, kuitenkin siten että jokaiselle vailla ammatillista tutkintoa olevalle ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen. Ammatillisten perustutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään osaamisperusteisesti eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECVET) perustuvina osaamispisteinä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmä uudistetaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti yhtenäisenä kokonaisuutena siten, että se tukee työelämävastaavuudelle, elinikäisen oppimisen edistämiselle, nuorisotakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksen järjestäjien saama rahoitus perustuu jatkossa ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan.

Toiminnan tuloksellisuus

Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa tai koulutuspaikkaa olevien pääsy ammatilliseen peruskoulutukseen paranee uudistettujen ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden sekä koulutukseen hakeutumis- ja valintaprosessien uudistamisen johdosta. Koulutukseen hakeutumis- ja valintaprosesseja tehostetaan edelleen laajentamalla ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä koskemaan myös yhteishaun ulkopuolista nuorille suunnattua koulutusta ja aikuiskoulutusta.

Työelämän ammatilliseen koulutukseen kohdistamat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien opintopolkujen sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten oppimisympäristöjen, opetusmenetelmien ja tukitoimenpiteiden tarvetta.

Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna 2015, kun se oli 8,7 % vuonna 20121). Läpäisyastetta pyritään nostamaan 65 prosenttiin vuonna 2015, kun se oli arviolta 62 % vuonna 20122).

Ammatillisen koulutuksen korkean laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi koulutuksen järjestäjien tulee kehittää johtamis- ja toimintajärjestelmiään. Tavoitteena on, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Laatujärjestelmien tilaa arvioidaan kriteeriperustaisella itsearvioinnilla.

Toiminnan laajuus

Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille, valmistavaa koulutusta tarvitseville ja työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Ammatillisen perustutkinnon jo suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti aikuiskoulutukseen. Nuorisotakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla ammatillista peruskoulutusta lisätään niille alueille, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle ja turvataan samalla tarjonnan säilyminen väestökehityksen ja työvoimatarpeen edellyttämällä tasolla myös muilla alueilla.

Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
       
Perustutkintoon johtava/valmistava koulutus yhteensä60 00261 02261 42963 00063 50062 000
— perustutkintoon johtava koulutus (nuorten koulutus)49 81749 85849 38150 00049 50048 000
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus (aikuiskoulutus)10 18511 16412 04813 00014 00014 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
       
Perustutkinnot yhteensä36 74540 155 41 81342 90044 10045 000
— peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot (nuorten koulutus)32 97634 58135 77336 20036 80037 000
— näyttötutkintona suoritetut tutkinnot (aikuiskoulutus)3 7695 5746 0406 7007 3008 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Peruskoulutus yhteensä149 202150 557150 295150 470150 700149 200
— josta erityisopetus20 91621 26421 90422 66022 50022 200
1. Nuorten peruskoulutus yhteensä131 940132 595131 281129 830129 000127 500
1.1. Tutkintoon johtava koulutus125 451126 055124 881123 553123 000121 300
1.2. Valmistavat ja valmentavat koulutukset yhteensä2)6 4896 5406 4006 2776 0006 200
— josta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) 1 4661 5551 5341 4041 3001 400
— josta vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus2 9032 9062 8392 7802 7002 700
— josta maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus1 5701 5861 5981 7141 7001 800
— josta talouskouluopetus550494429379300300
2. Aikuisten peruskoulutus (näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus)17 26217 96219 01420 64021 70021 700

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

2) 1.8.2015 alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset yhdistetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Nykyisestä neljästä erillisestä valmistavasta/valmentavasta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta muodostetaan yksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, kuitenkin siten että osasta nykyisestä vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta muodostetaan erillinen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus.

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Peruskoulutus yhteensä147 038148 235148 971149 640150 050148 600
1. Kunnallinen ammatillinen koulutus117 367118 446119 134119 289119 660117 350
— josta kuntajärjestäjien24 49523 85123 84330 36230 75030 050
— josta kuntayhtymäjärjestäjien92 87294 59595 29188 92788 91087 300
2. Yksityinen ammatillinen koulutus29 53629 64829 69330 19930 24030 100
3. Valtion järjestämä ammatillinen koulutus135141144152150150

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskeljamäärään.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
       
Kaikki järjestäjät yhteensä144139137134131129
— kuntajärjestäjät151211111110
— kuntayhtymäjärjestäjät393938363534
— yksityiset järjestäjät898787868484
— valtio koulutuksen järjestäjänä111111

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista koulutusta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta. Taulukossa on mainittu talousarvion luku, jolta koulutusta vuonna 2015 rahoitetaan.

Ammatillinen koulutus

PeruskoulutusLisäkoulutus
Oppilaitosmuotoinen
koulutus
OppisopimuskoulutusOppilaitosmuotoinen koulutusOppisopimuskoulutus
       
Perustutkintoon johtava koulutus Peruskoulutukseen
valmistavat ja
valmentavat
koulutukset
Näyttö-
tutkintona
suoritettavaan
perustutkintoon
valmistava koulutus
Perustutkintoon
johtava
koulutus
Näyttö-
tutkintona
suoritettavaan
perus-
tutkintoon
valmistava
koulutus
Ammatti- ja erikois-
ammattitutkintoon
valmistava
koulutus
Ammatti- ja
erikois-
ammattitutkintoon
valmistava
koulutus
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.20
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.20
valtionosuusrahoitus luvussa 29.20 ja valtionavustusrahoitus luvussa 29.30rahoitus
kokonaan
luvussa 29.30
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.30
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.30
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.30

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 314 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.

Selvitysosa: Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2015 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 600 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2015 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 150 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 000 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 000 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
     
Saamelaisalueen koulutuskeskus68,370,26565
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus22,623,32426
Yhteensä90,993,58991

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot10 8989 9948 114
Bruttotulot2 0361 5001 800
Nettomenot8 8628 4946 314
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 312  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 003  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteinen säästö-2 000
Tuottavuustoimet-67
Palkkaliukumasäästö-5
Palkkausten tarkistukset14
Toimintamenojen lisäsäästö -98
Toimintamenojen tuottavuussäästö-42
Vuokramenojen indeksikorotus30
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-12
Yhteensä-2 180

2015 talousarvio6 314 000
2014 talousarvio8 494 000
2013 tilinpäätös8 553 000

(20.) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.20.21.



21. (29.20.21 ja 20) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 265 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien rahoitus (siirto momentilta 29.20.30)4 000
Säästöpäätös-600
Uudelleenkohdentaminen-1 500
Yhteensä1 900

2015 talousarvio6 265 000
2014 talousarvio4 365 000
2013 tilinpäätös4 365 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 492 096 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

5) enintään 4 000 000 euroa avustuksina työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämiseen perustutkinnon suorittamisessa.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 8 §:n mukaisen kunnan omarahoitusosuuden muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta)1 623 861 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (118 350 * 10 225,69 €)1 205 168 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (30 100 * 13 979,58 €, sis. alv.)418 693 000
Kuntien rahoitusosuus -1 141 513 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi1 000 000
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään)6 072 000
Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminta sekä työelämälähtöisyys (enintään)851 000
Virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään)1 825 000
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävät koulutusmallit (enintään)4 000 000
Yhteensä492 096 000

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 822,22 euroa opiskelijaa kohden.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu arvio kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 585 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kuntien omarahoitusosuuden muutos ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vuoksi (siirto momentille 29.40.55)-198 972
Kustannustason muutos (+1,1 %)7 224
Läpäisyn tehostamisohjelman päättyminen-4 000
Menovähennys: avustusten leikkaaminen-2 000
Menovähennys: opiskelijamäärien sopeuttaminen-6 519
Menovähennys: yksikköhinnan leikkaaminen-19 554
Muut muutokset-14
Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille 29.01.02)-136
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien rahoitus (siirto momentille 29.20.21)-4 000
Uudelleenkohdentaminen-2 000
Yhteensä-229 971

2015 talousarvio492 096 000
2014 talousarvio722 067 000
2013 tilinpäätös721 056 763