Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maatalous
         30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
         40. Kala-, riista- ja porotalous
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
              01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot
              41. Metsäpuiden siemenhuolto
              42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
              43. Eräät korvaukset
              44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
              45. Metsäluonnon hoidon edistäminen
              47. Pienpuun energiatuki
              50. Eräät metsätalouden valtionavut
              83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
         63. Metsähallitus
         70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

60. MetsätalousPDF-versio

Selvitysosa: Suomen metsäala käy läpi merkittävää muutoskautta. Massa- ja paperiteollisuuden jalostusarvo ja viennin arvo ovat olleet 2000-luvulla trendinomaisessa laskussa, samoin metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta ja metsäteollisuuden investointiaste ovat laskeneet kotimaassa. Kehityksen taustalla on metsäteollisuuden muuttunut toimintaympäristö, jossa korostuvat globaalit trendit: maailmantalouden integraatio, sähköisen viestinnän lisääntyminen, ilmasto- ja energiakysymykset, luonnonvarojen strategisen merkityksen korostuminen, metsien monimuotoisuuden turvaaminen, metsänomistajien arvojen ja tavoitteiden monipuolistuminen, metsäalan palveluvaltaistuminen sekä kansainvälisten sopimusten ja EU-politiikan vaikutuksen vahvistuminen.

Toimintaympäristön muutosten ja sektorin rakennemuutosten vuoksi metsäalan toimia linjaava Kansallinen metsäohjelma 2015 tarkistettiin vuonna 2010. Tarkistetussa ohjelmassa tiedostetaan alan uudistumisen välttämättömyys, mutta samalla myös se, että toimintaympäristön muutokset ja puu uusiutuvana raaka-aineena tarjoavat monia mahdollisuuksia ja kasvunäkymiä metsäalan tuotteille ja palveluille.

Metsäalalla on Suomessa paljon kasvun mahdollisuuksia. Suomen puuvarat ovat runsaat ja kasvavat edelleen. Puuston vuotuinen kasvutavoite 100 milj. kuutiometriä on saavutettu ja kasvun taso mahdollistaisi hakkuiden määrän kasvattamisen kestävästi 10—15 milj. kuutiometrillä vuodessa. Kotimaisen puunkäytön lisääminen edellyttää kuitenkin investointeja puuta käyttävään teollisuuteen.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Kansallisen metsäohjelman toimeenpanoa jatketaan. Ohjelman mukaisesti metsäalasta kehitetään biotalouden edelläkävijää, jolloin metsiin perustuvien elinkeinojen tulee olla kilpailukykyisiä ja kannattavia sekä metsäluonnon monimuotoisuuden ja muiden ympäristöhyötyjen vahvistuneita. Vuonna 2012 toimintansa aloittaneella Suomen metsäkeskuksella on koko maan kattavana metsätalouden kehittämis- ja toimeenpano-organisaationa keskeinen rooli ohjelman toimeenpanossa. Ohjelman toimeenpanoa tukevat vuonna 2011 valmistuneet alueelliset metsäohjelmat.

Valtion tukirahoitusta suunnataan metsänhoito- ja perusparannustöiden ja pienpuun energiakäytön edistämiseen. Käytettävissä on 79,8 milj. euroa, josta 59,8 milj. euroa käytetään yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden edistämiseen ja 20,0 milj. euroa pienpuun energiakäytön edistämiseen. Tukirahoitus säilyy kokonaisuudessaan edellisvuoden tasolla.

Valtion rahoitus puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin ja pienpuun energiakäytön edistämiseen (momentit 30.60.44, 30.60.47 ja 30.60.83) (milj. euroa)

Työlajiryhmät2013
Arvio käytöstä
2014
Arvio käytöstä
   
30.60.44 ja 30.60.83  
Nuoren metsän hoito20,019,3
Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt14,013,1
Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus11,211,2
Suunnittelu, toteutusselvitykset, kehittäminen16,216,2
30.60.47  
Pienpuun energiakäytön edistäminen18,020,0
Yhteensä79,479,8

Valtio tukee yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöitä, jotka ovat yhteiskunnan näkökulmasta tärkeitä puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi. Niillä osaltaan turvataan metsien hyvä kasvukunto ja laadukkaan puuraaka-aineen saatavuus tulevaisuudessa. Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen edellyttävät puuntuotannon mahdollisimman korkeaa tasoa.

Pienpuun energiatukijärjestelmän notifiointikäsittely on komissiossa edelleen kesken eikä tukijärjestelmän voimaantuloa eikä voimaantulon ajankohtaa vielä tiedetä. Energiapuun korjuun edistämistä jatketaan vuonna 2014 kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisella energiapuun korjuutuella. Pienpuun energiakäyttöä lisäämällä turvataan metsähaketta käyttävien lämpö- ja energialaitosten polttoaineen saanti ja edistetään uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Pienpuun energiatukijärjestelmän vaikutuksia puun energiakäyttöön ja raakapuun markkinoihin tullaan seuraamaan.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutusta jatketaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Metsien monipuolistuvien käyttötarkoitusten tukemiseksi metsälaki ehdotetaan uudistettavaksi vuonna 2014. Siihen liittyen tarkoitus on uudistaa myös metsänhoitosuositukset. Uudistettavalla metsälailla otetaan nykyistä paremmin huomioon metsänomistajien erilaiset tavoitteet. Samalla lisätään metsänomistajien päätösvaltaa metsävarojensa hoidossa.

Metsänhoitoyhdistyslaki ehdotetaan uudistettavaksi tavoitteena kilpailuneutraliteetin parantaminen, metsänomistajan valinnanvapauden lisääminen sekä palvelurakenteen kehittäminen.

Metsävaratietojen käyttöä tehostetaan ja tiedon liikkuvuutta edistetään. Metsäorganisaatiot tukevat metsätalouden monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntämistä ja edistävät metsiin perustuvaa yrittäjyyttä ja liiketoimintaa.

01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 44 753 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen sekä suunnitellun luonnonvarakeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla tuottaa, hankkii ja välittää korkeatasoista tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä sekä turvaamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Metla tekee soveltavaa tutkimusta, sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan tutkimusyhteistyötä, edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä, huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä ja osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä. Voimavarat kohdennetaan tutkimustoimintaan sekä tiedon ja teknologian siirtoon huolehtien samalla viranomaistehtävien tavoitteiden mukaisesta toteutuksesta. Toiminnan perustana ovat henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus sekä monipuolinen kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö.

Metla tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti tuottamalla tietoa ja osaamista:

  • — metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi
  • — metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi
  • — puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja
  • — metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi.

Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO 2008—2016) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Metlalle vuoden 2014 talousarvioesityksen valmistelussa seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallinen tehokkuus

Metlan toiminta priorisoidaan voimassa olevan strategian mukaisesti. Riskienhallinnan parantamiseksi tarvittavat toimet ovat mukana toimintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Seuraavassa taulukossa on esitettynä Metsäntutkimuslaitoksen koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti 30.60.01). Henkilötyövuositiedot perustuvat TAHTI-järjestelmän toteutumaan vuonna 2012.

Metsäntutkimuslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

 2012 toteutuma2013 arvio2014 arvio
 Kust. 1 000 €Tuotot 1 000 €HtvKust. 1 000 €Tuotot 1 000 €HtvKust. 1 000 €Tuotot 1 000 €Htv
          
Tutkimus ja kehittäminen1)47 91611 34158147 38410 00057347 37511 000538
Asiantuntijatoiminta1)---------
Viranomaistehtävät9 553-1249 000-1218 500-120
Seurannat ja tietovarannot---------
Yhteensä2)57 46911 34170556 38410 00069455 87511 000658

1) Taulukko on laadittu Valtion tutkimuslaitosten neuvoston (TUNE) työryhmän 16.11.2011 raportin rakenteen mukaisesti, vaikka Metlan tietoja ei toistaiseksi pystytyä erittelemään sen edellyttämällä tavalla. Metlan päätoimintoja ovat tutkimus ja kehittäminen sekä viranomaistehtävät. Tutkimus- ja kehittäminen -päätoiminnossa on sekä asiantuntijatoimintaa että tietovarantoja. Viranomaistehtävissä ovat viranomaispalvelut ja seurannat, tietovarannot sekä muut viranomaistehtävät.

2) Momentin 30.60.01 henkilötyövuosikiintiöt: 641 htv TA 2012 , 632 htv TA 2013 ja 621 htv TAE 2014.

  • — laitoksen tutkimusta suunnataan ja tutkimuksen tukipalveluja ja infrastruktuureja kehitetään Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) sovittujen painopisteiden mukaisesti
  • — laitos osallistuu Luonnonvarakeskuksen muodostamista koskevaan valmisteluun
  • — laitos tehostaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan (yhteistyö tutkimuksen hyödyntäjien kanssa ja palvelujen kehittäminen)
  • — viranomaistehtävät suoritetaan tavoitteiden mukaisesti ja tehokkaasti.

Metlan toimintoja kehitetään toimintojen rationalisoimiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) käyttöä tehostetaan.

Toteutetaan vuodelle 2014 sovittavia tuottavuustoimia.

Maksullisen palvelutoiminnan tulotavoitteeksi asetetaan 2,0 milj. euroa siten, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset.

Metsäntutkimuslaitoksen tunnusluvut

 2012
toteutuma
2013
talousarvio
2014
tavoite
    
Vaikuttavuus   
— toteutuneiden tutkimusohjelmien loppu- ja väliarvioinnit4 ohjelman loppuarviointia ja 1 väliarviointiKäytössäKäytössä
Toiminnallinen tehokkuus   
a) Taloudellisuus, 1 000 €   
— tutkimustoiminnan kokonaiskust./tutkija htv147140146
— tutkimustoiminnan kokonaiskust./htv696772
— tutkimustoiminnan kokonaiskust./julkaisu143128144
— yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkija htv322731
b) Tuottavuus, kpl   
— tutkimustoiminnan tuotokset/tutkija htv1,01,11,0
— tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkija htv8,54,88,3
Tuotokset ja laadunhallinta, kpl   
— referoidut tieteelliset artikkelit232260230
— referoimattomat tieteelliset kirjoitukset104100100
— tutkimusaineistojen tallentaminen yhteiskäyttöiseen tietokantaan1001010
— tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut2 7621)2 7002 700

1) Luvussa ovat mukana seuraavat suoritteet: ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle suunnatut julkaisut, asiantuntijalausunnot, työryhmäjäsenyydet, konsultointi- ja neuvottelupalvelut, korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus, esitelmät ja posterit sekä sidosryhmätilaisuudet.

Vuonna 2014 keskeisten tuotosten määrä suhteutetaan käytettävissä oleviin voimavaroihin.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot56 31953 30254 753
Bruttotulot10 0749 00010 000
Nettomenot46 24544 30244 753
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 059  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 082  

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus4 8574 4005 000
— EU:lta saatava rahoitus888600600
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus2 3072 0002 400
Tuotot yhteensä8 0527 0008 000
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset12 99914 00016 000
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-4 947-7 000-8 000
Omarahoitusosuus, %385050

Tuloina on otettu huomioon kaikki Metlan toiminnasta kertyvät tulot.

Henkilötyövuosien määrä vähenee 9 henkilötyövuodella tuottavuustoimien johdosta.

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään tutkimusaineistojen elinkaaren turvaamiseen (TAISTO II-hanke).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästön poistaminen750
Siirto momentille 30.01.01 (-1 htv)-70
Tuottavuussäästöjen kertaluonteinen käyttö330
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv)-610
Palkkausten tarkistukset173
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-122
Yhteensä451

2014 talousarvio44 753 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio44 302 000
2012 tilinpäätös44 268 000

41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös Metsäntutkimuslaitokselle siemenviljelysten perustamista ja metsänjalostusta varten tuotettavien vartteiden ja pistokkaiden tuottamiseen tarvittavan infrastruktuurin ja laitteiston uudistamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan tarve on 600 000 euroa. Kun vuodelta 2013 arvioidaan siirtyvän 400 000 euroa käytettäväksi vuonna 2014, momentille ehdotetaan 200 000 euroa. Määrärahan mitoitus perustuu vuonna 2011 tarkistettuun metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan sekä Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt -työryhmän esitysten perusteella tehtyihin linjauksiin siemenhuollon tuen tasosta. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa voidaan käyttää myös siemenviljelysten perustamista että metsänjalostusta varten tuotettavien vartteiden ja pistokkaiden tuottamiseen tarvittavan infrastruktuurin ja laitteiston uudistamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-400
Yhteensä-400

2014 talousarvio200 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio600 000
2012 tilinpäätös400 000

42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 43 958 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen Metsäntutkimuslaitokselle Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen metsävaratietojen keruuprosessien yhdistämishankkeessa.

Selvitysosa: Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.

Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 12,1 milj. hehtaaria (noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, esimerkiksi käsittelee vuosittain noin 100 000 metsänkäyttöilmoitusta ja noin 50 000 rahoitushakemusta. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa noin 1,8 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa noin 50 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.

Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen. Lisäksi Suomen metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos jatkavat kehitystyötä metsävaratietojen keruuprosessien yhdistämiseksi. Tuottavuuden paraneminen vähentää valtionavulla rahoitettavan henkilöstön tarvetta 20 henkilötyövuotta vuonna 2014.

Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2014 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionavustustoiminta) seuraavat tavoitteet:

Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet

 2013
tulostavoite
2014
tulostavoite
   
1. Taloudellisuustavoitteet  
Metsälain käsittely- ja valvontakustannukset metsänkäyttöilmoitusta kohden, €alle 66alle 60
Rahoituslain käsittely- ja valvontakustannukset rahoituspäätöstä kohden, €alle 100alle 100
Alueellisen metsävaratiedon ylläpitokustannukset, €/haalle 12alle 9
Sähköisen asioinnin ylläpitokustannukset/rekisteröity käyttäjäalle 50alle 50
2. Suoritetavoitteet  
Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha1 400 0001 800 000
Asiakaskontaktien määrä, kpl105 000130 000
3. Laatutavoitteet  
Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, %8585
Nuoren metsän hoidossa metsänhoidollisesti hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta, %vähintään 90vähintään 90
Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulostaenintään 4enintään 4
Sähköisten ilmoitusten ja hakemusten osuus saapuneista, %6365

Momentin määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen tulosalueille

 2013
kustannukset
htv2014
kustannukset
htv
     
Rahoitus- ja tarkastustoiminta13,319313,0185
Alueellisen metsävaratiedon keruu ja ylläpito20,723220,5220
Asiantuntijapalvelut18,515118,0145
Sähköinen asiointi1,0152,521
Yhteensä53,559154,0571

Tuottavuussäästöjen käyttöön tarkoitettua määrärahaa on tarkoitus käyttää kertaluonteisesti yhteishankkeeseen Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon ja Metsäntutkimuslaitoksen Valtakunnan metsien inventointi (VMI) -tiedon keruuprosessien yhdistämiseksi. Hankkeesta tehdään viimeistään alkuvuonna 2014 väliarviointi, jossa arvioidaan hanke myös valtion yleisten ICT-linjausten kannalta.

Metsäkeskuksen maksullinen julkisoikeudellinen toiminta on kustannusvastaavaa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tuottavuussäästöjen kertaluonteinen käyttö1 500
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen-3 000
Yhteensä-1 500

2014 talousarvio43 958 000
2013 talousarvio45 458 000
2012 tilinpäätös49 352 000

43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

2) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Selvitysosa: Määrärahasta arvioidaan käytettävän metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 30 000 euroa ja muiden menojen maksamiseen 70 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsätuhojen torjunnasta, joka korvaa voimassaolevan metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991). Esitys ei muuta momentilta maksettavien korvausten perusteita eikä sillä ole vaikutusta momentin määrärahan mitoitukseen.


2014 talousarvio100 000
2013 talousarvio100 000
2012 tilinpäätös175 646

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 59 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisen tuen maksamiseen, lukuunottamatta laissa säädettyä energiapuun korjuutukea, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä

2) enintään 500 000 euroa kokeilu- ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 25 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Määrärahalla edistetään yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin sekä näitä tukevaan kokeilu- ja selvitystoimintaan.

Vuonna 2007 hyväksytty kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007) ei ole voimassa. Vuonna 2014 momentin määrärahan käyttöä jatketaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että pienpuun energiakäyttöä edistetään momentin 30.60.47 määrärahasta myönnettävällä tuella.

Momentin valtuutta käytetään vain suunnitelman edellyttäviä työlajeja koskeviin tukipäätöksiin. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa lueteltuja suunnitelman edellyttämiä työlajeja ovat metsänuudistaminen, terveyslannoitus, kunnostusojitus ja metsätien tekeminen.

Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on noin 2 500 htv.

Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

 20142015201620172018—Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
       
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset17,2710,076,222,501,4737,53
Vuoden 2014 sitoumukset12,506,253,002,001,2525,00
Nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta, energiapuu yms.29,46     
Kokeilu- ja selvitystoiminta0,50     
Yhteensä59,7316,329,224,502,72 

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästön lisäys-1 750
Yhteensä-1 750

2014 talousarvio59 730 000
2013 III lisätalousarvio3 000 000
2013 talousarvio61 480 000
2012 tilinpäätös67 085 470

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 527 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisen tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen

2) valtakunnallisista metsien luonnonhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä tukevista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Ympäristötuki4 577 000
Metsäluonnon hoitohankkeet1 500 000
Valtakunnalliset hankkeet450 000
Yhteensä6 527 000

Ympäristötuen kokonaismäärä on tarkoitus säilyttää enintään 5 milj. euron vuositasolla. Uudistettavan metsälain 10—11 §:n muutokset eivät vaikuta ympäristötukeen käytettävän määrärahan kokonaistasoon nostavasti.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2014 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon hoitohankkeilla 3 500 hehtaarin alueella (vuoden 2013 tavoite 3 715 hehtaaria).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-1 000
Yhteensä-1 000

2014 talousarvio6 527 000
2013 talousarvio7 527 000
2012 tilinpäätös7 325 000

47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisiin energiapuun korjuutukiin, joilla edistetään pienpuun energiakäyttöä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Pienpuun energiatuen tavoitteena on lisätä pienpuun energiakäyttöä ja turvata pienpuuhakkeen saatavuus lämpö- ja voimalaitoksille.

Eduskunta on hyväksynyt pienpuun energiatuesta annetun lain (101/2011). Komissio ei ole hyväksynyt lain mukaista tukijärjestelmää, vaan edellyttää siihen merkittäviä muutoksia, jotta se vastaisi ympäristönsuojelua koskevia valtiontuen suuntaviivoja. Vuonna 2014 energiapuun korjuun edistämistä jatketaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisella energiapuun korjuutuella.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon pienpuun energiakäytön kasvavat tavoitteet. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että vuodelta 2013 ei siirtyne varoja käytettäväksi vuodelle 2014.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästön lisäys-1 000
Tasomuutos3 000
Yhteensä2 000

2014 talousarvio20 000 000
2013 talousarvio18 000 000
2012 tilinpäätös7 250 000

50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 343 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin sekä avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille muille yhdistyksille, säätiöille ja osakeyhtiölle.

Käyttösuunnitelma (euroa)

  
Föreningen för Skogskultur rf30 000
Työtehoseura ry349 000
Mustilan Kotikunnas -säätiö30 000
Suomen Metsäyhdistys ry434 000
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio1 500 000
Yhteensä2 343 000

Selvitysosa: Tapiolle myönnettävä määräraha on tarkoitettu seuraavien palvelujen tuottamiseen maa- ja metsätalousministeriölle:

  • — työryhmä- ja asiantuntijapalvelut (mm. METSO, KMO)
  • — tutkimuksen käytäntöönviennin tehostaminen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aalto-yliopiston valtionavun päättyminen-50
Oulun yliopiston valtionavun päättyminen-50
Yhteensä-100

2014 talousarvio2 343 000
2013 talousarvio2 443 000
2012 tilinpäätös2 443 000

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 110 000 euroa. Kun aiemmilta vuosilta siirtyväksi eräksi arvioidaan 100 000 euroa, vuoden 2014 määrärahan tarve on 10 000 euroa.


2014 talousarvio10 000
2013 talousarvio10 000
2012 tilinpäätös100 000