Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuosiin 2020 ja 2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntokysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Asumisen kohtuuhintaisuudella on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien yhteistyöllä lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantaminen ovat valtion tuen suuntaamisen painopisteenä. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteillä parannetaan ikääntyneiden asumisoloja.

Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseuduilla edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä sekä huomioimalla erityisesti elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella tavoitellaan mittavia energiasäästöjä ja edistetään kansallisia ilmastotavoitteita. Rakennusten energiamääräyksiä uusittaessa lähes nollaenergiarakentamisen sisällön määrittäminen ja erilaisten vaikutusten arviointi edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja valmistelua.

Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa. Laadukkaan elinympäristön tuottamiseen tarvitaan päteviä suunnittelijoita ja ammattitaitoista rakennustyön toteutusta. Rakenteellinen turvallisuus varmistetaan viranomaisten, rakennusalan toimijoiden ja käyttäjien yhteistyöllä. Rakennusten käyttöturvallisuuden ja esteettömyyden merkitystä lisää väestön ikääntyminen. Kosteus- ja hometalkoissa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja kosteusvaurioiden vähentämiseksi.

Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuden tarvetta.

Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön huomioonottamiseen kaikessa päätöksenteossa tarvitaan hallinnon ja sidosryhmien yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamista. Vesien ja Itämeren hyvä tila edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä pyritään saavuttamaan mm. turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteossa lähtökohtana on, että luonnonvaroja hyödynnetään materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyritään materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet sekä kannustaa eri hallinnonaloja ja hallinnon ulkopuolisia toimijatahoja sitoutumaan toimeenpanoon.

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla muutoin säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
  • — Saadaan aikaan riittävän kattava ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa globaali lämpötilan keskimääräinen nousu kahteen celsiusasteeseen.
  • — Kulutus ja tuotanto on kestävää ja vastuullista siten, että materiaalitehokkuus kasvaa, päästöt vähenevät ja kulutuksen hiilijalanjälki pienenee. Luonnonvarojen käyttö on kestävää ja turvaa ekosysteemipalvelut.
  • — Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden kierrätys tehostuu ja kaatopaikoille päätyy enintään 20 % yhdyskuntajätteistä v. 2016.
  • — Vaarallisten aineiden ja pienhiukkasten aiheuttamat riskit tunnetaan ja ne eivät aiheuta merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävä.
  • — Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön ohjausvälineitä vahvistetaan eliölajien ja luontotyyppien suojelun tehostamiseksi.
  • — Itämeren ja sisävesien tilaa heikentävät paineet vähenevät ja vesien tila paranee. Pohjavesien pilaantumisriski pienenee.
  • — Helsingin seudulla asuntorakentaminen lisääntyy, mikä lisää seudun asuntotarjontaa parantaen samalla asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisen ja seudun taloudellisen toiminnan edellytyksiä.
  • — Rakennusten energiatehokkuus uudis- ja korjausrakentamisessa paranee ja uusiutuvan energian käyttö kasvaa. Tuulivoiman hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi.
  • — Rakennetussa ympäristössä varaudutaan ilmaston muuttumiseen.
  • — Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne eheytyy energiatehokkaammaksi, ihmisten hyvinvointi ja arjen sujuvuus paranevat sekä liikennetarve vähenee. Elinympäristöt ja rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä.
  • — Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö säilyttää ominaispiirteensä, kehittyy hallitusti, lisää viihtyisyyttä ja tuo alueille elinvoimaa.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla pyritään säilyttämään toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky voimavarojen vähenemisestä huolimatta. Toimintojen tehokkuuden lisäämiselle aiemmissa tuottavuusohjelmissa asetetut tavoitteet säilyvät taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
35.10.20Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus-4
35.10.61Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)  
 — sopimusvaltuus-4,5
35.10.63Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)  
 — myöntämisvaltuus1010

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

  v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
  1000 €%
 
01.Ympäristöhallinnon toimintamenot76 94375 57177 4551 8842
01.Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)34 65434 35035 5541 2044
04.Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)31 10631 21530 811-404-1
21.Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)8151 1861 49030426
29.Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)8 3186 7007 60090013
65.Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)2 0502 1202 000-120-6
10.Ympäristön- ja luonnonsuojelu128 340127 180139 55112 37110
20.Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)5 1975 2005 2000
21.Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)2 4402 4402 84040016
22.Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)14 16014 46015 8601 40010
52.Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)31 88927 98428 7557713
60.Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)3 7003 0003 0000
61.Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)11 75012 94211 542-1 400-11
63.Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)50 83053 83053 530-300-1
64.EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)4 0004 5003 000-1 500-33
65.Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)3001 0001 0000
66.Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)1 3241 3241 3240
70.Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)85050013 50013 0002600
(88.)Osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)1 9000
20.Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen73 70158 70449 954-8 750-15
01.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 6004 8545 1042505
37.Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)2 0002 000500-1 500-75
55.Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)56 30050 50043 000-7 500-15
(56.)Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha)9 4510
60.Siirto valtion asuntorahastoon000
64.Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)1 3501 3501 3500
(87.)A-Kruunu Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v)0
Yhteensä278 985261 455266 9605 5052
 Henkilöstön kokonaismäärä979997998