Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
              01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
              37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen
              55. Avustukset korjaustoimintaan
              60. Siirto valtion asuntorahastoon
              64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminenPDF-versio

Selvitysosa:

Rakennettu ympäristö on energiatehokas, elinvoimainen ja parantaa ihmisen hyvinvointia

Yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä painotetaan erityisesti kaupunkiseutuja, joilla rakenteen hajautuminen vaikeuttaa arjen sujumista, lisää liikennetarvetta ja hidastaa siirtymistä henkilöautoilusta kestävämpiin kulkumuotoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arvioinnin perusteella kehitetään erityisesti yhdyskuntarakenteen ohjauksen välineitä toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen.

Maakunta- ja yleiskaavoituksen strategista merkitystä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa korostetaan. Yhdyskuntarakenteeseen ja kaavojen ilmastovaikutuksiin liittyvää vaikutusten arviointia kehitetään. Kaupan ohjauksella vaikutetaan palvelurakenteeseen, lähipalveluihin ja keskustojen kehittämiseen.

Valtakunnallista aluerakennetta ja liikennejärjestelmää kehitetään ja yhteen sovitetaan laatimalla asianomaisten ministeriöiden kanssa yhteistyössä pitkän aikavälin kehityskuva. Toimia suunnataan vahvistamaan ekotehokasta, asukkaiden hyvinvointia edistävää ja kansainvälistä kilpailukykyä lisäävää aluerakennetta ja liikennejärjestelmää.

Ympäristöministeriö koordinoi metropolipolitiikkaa, jolla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden yhteistyömuotoja ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä.

Kulttuuriympäristön merkitystä monipuolisen elinympäristön voimavarana vahvistetaan. Toteutetaan valtakunnallista kulttuuriympäristöstrategiaa ja sen toimenpideohjelmaa kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon laadun parantamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

Edistetään kehittämistyöllä, avustuksin ja ohjauksella tuulivoimarakentamista ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille tavoitteena tuulivoimatuotannon lisääminen 3 750 megawattiin vuoteen 2025 mennessä. Tällöin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 9 TWh.

 2010201120122013
arvio
2014
arvio
      
Tuulivoimakapasiteetti197 MW199 MW288 MW450 MW680 MW

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys edellyttää merkittäviä toimenpiteitä rakennuksissa. Nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöönotolla rakennusten lämmityksessä saavutetaan mittavia energiansäästöjä ja päästövähennyksiä. Uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa valmistellaan uudisrakentamista koskevan lähes nollaenergiarakentamisen sisällön määrittämiseksi. Korjausrakentamisessa kannustetaan lähes nollaenergiarakentamiseen. Energiatehokkuuslainsäädännön ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten toimeenpanoa ohjataan opasmateriaalilla ja neuvonnalla. Valmistellaan uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevan direktiivin 2009/28/EY (RES-direktiivi) ja energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU (EED-direktiivi) rakentamista koskevien velvoitteiden toimeenpanoa.

Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia valmistellaan ja huolehditaan säännösten toimeenpanosta, ohjauksesta sekä markkinavalvonnan järjestämisestä. Jatketaan selvitystyötä rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa. Toimenpideohjelmaa rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämiseksi ryhdytään toteuttamaan. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi jatketaan "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa. Arvioidaan korjaus- ja energia-avustusten vaikuttavuutta ja kohdentumista. Vuonna 2012 hyväksyttyjen maankäyttö- ja rakennuslain muutosten mukaisesti jatketaan rakentamismääräyskokoelman uusimista ja sopeuttamista eurooppalaiseen kehitykseen.

Asuinolot vastaavat ihmisten asumistarpeita ja asuntomarkkinat toimivat

Talouden yleisen epävarmuuden vuoksi asuntorakentamisen arvioidaan olevan edellisvuosia matalammalla tasolla. Tuotannon ennakoidaan olevan noin 27 000—28 000 asuntoa vuonna 2013. Matala korkotaso ja odotukset talouskehityksen maltillisesta piristymisestä vuoden 2013 loppupuolella pitänevät asuntorakentamisen kokonaistason varsin vakaana. Asuntojen merkittävää lisätarjontaa tarvitaan pitkällä aikavälillä isoissa kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingin seudulla. Kaupungistumisen jatkuminen, väestön ikääntyminen ja kasvavan palvelusektorin työvoimatarve sekä maahanmuuton kasvu lisäävät erityisesti vuokra-asuntoihin kohdistuvaa kysyntää kaupunkiseuduilla. Tarve kohtuuhintaisille asumisratkaisuille on suuri varsinkin Helsingin seudulla, jossa asuntomarkkinatilanne on erityisen vaikea.

Kysyntää vastaavan asuntotuotannon ja asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisen keskeinen edellytys on, että asuntotontteja kaavoitetaan riittävä määrä ja että niitä saadaan käyttöön. Kasvukeskuksissa tonttien saatavuutta on tarpeen lisätä erityisesti työpaikkakeskittymien läheisyydessä ja alueilla, jotka voivat tukeutua hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Lisäksi palvelujen tulee olla helposti saavutettavissa uusilla asuinalueilla. Helsingin seudulla edistetään yhteisen seudullisen maankäyttösuunnitelman laatimista tavoitteena eheyttää seudun yhdyskuntarakennetta ja luoda edellytyksiä riittävälle kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle.

Suurimmilla kaupunkiseuduilla solmittujen aiesopimusten tavoitteena on luoda eheitä, toimivia ja kilpailukykyisiä kaupunkiseutuja vahvistamalla seudun kuntien keskinäistä sekä koko kaupunkiseudun ja valtion välistä sitoutumista yhteisin tavoitteisiin. Aiesopimusmenettelyä kehitetään. Metropolipolitiikalla edistetään Helsingin seudun kestävää yhdyskuntarakennetta ja monipuolista asuntotarjontaa työvoiman saannin ja kilpailukyvyn edellytysten sekä sosiaalisen eheyden turvaamiseksi. Valtion tukema asuntotuotanto kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin erityisenä painopisteenä Helsingin seutu.

Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma

 2011 2012 2013
arvio
2014
arvio
     
ARA-tuotanto (osapäätökset):    
Kasvukeskukset5 0004 5006 0006 500
Muu maa1 0001 7001 0001 000
Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa 3 8003 8003 8004 000
Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), %60737070
Asuntojen hintojen muutos, %2,71,711
Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, %3,13,833
Aravavuokrien muutos, %2,73,633

Helsingin seudun aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa

TavoitePitkän
aikavälin
tavoite/v
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
      
Uudet kaavat (asuntoa)13 0008 80011 00013 00013 000
Koko asuntotuotanto (alkava)13 00011 20010 70010 00012 000
Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (alkava)1)2 6002 2002 0502 2002 500

1) Vuoden 2011 määrät eivät sisällä välimallin vuokra-asuntoja eivätkä asumisoikeusasuntoja.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Hajautettuihin asumisratkaisuihin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen panostetaan. Asumisen tukitoimissa korostuu monialainen liikkuva, kotiin vietävä tuki. Kansallista sekä kansainvälistä yhteistä kehittämistyötä jatketaan.

Asunnottomien määrä

 2011 2012 2013
arvio
2014
arvio
     
Yhden hengen taloudet yhteensä7 5727 8508 0008 000
Perheet yhteensä423450450450
Pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä2 7302 6002 5002 400

Toimivia asumisratkaisuja ja asuinoloja ikääntyneille edistetään ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaisesti. Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät muistisairaiden vanhusten kasvava määrä ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrä alle 500 vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumista.

Helsingin seudun asuntotuotantoa tuetaan 40 vuoden korkotukilainoituksen osalta myös käynnistysavustuksin. Vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolisella välimallilla, jossa tukielementtinä on valtion täytetakaus. Valtion tukeman tuotannon perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys.

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2012 ja arvio vuosista 2013—2014

 2012
toteutuma
asuntoa
2013
arvio
asuntoa
2014
arvio ja valtuudet
asuntoa
    
Aloitetut uudet asunnot yhteensä29 000 27 500 27 000
— asuntolainojen korkotuki6 1797 000 7 500
— täytetakauksellinen välimalli2395001 000
— vapaarahoitteiset ym. asunnot22 60020 00018 500
Korjaustoiminnan korkotukilainoitus5 90010 00012 000
Asuntojen hankinta   
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 4 0001 5001 500
— korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot50500500
Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1)19 70015 00015 000

1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.

Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi käyttöön otettu määräaikainen asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustus kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen.

Asuinalueiden kehittämisessä painotetaan erityisesti suurimpien kaupunkien asuinalueita sekä niille sosiaalista eheyttä luovia toimenpiteitä, joilla parannetaan alueiden palvelukykyä, asukkaiden toimintamahdollisuuksia sekä alueiden toimivuutta. Vahvistetaan kaupunkistrategista kehittämisotetta asuinalueiden elinvoiman tukemiseksi ja kehittämistiedon levittämistä.

Valtion asuntorahaston takauskannan merkitys korostuu jatkossa

Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtiontakausvastuiden määrää. Korkotuettu tuotanto keskittyy kuitenkin valtaosin kasvukeskuksiin, minkä takia lainoihin kohdistuva takausriski on pieni.

Myös aiemmin myönnetty aravalainakanta painottuu suuriin kasvukeskuksiin vähentäen lainoihin liittyviä taloudellisia riskejä. Valtiokonttorin luottoriskimallin mukaan lainapääomista noin 93 % on pieniriskisissä tai lähes riskittömissä kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja aiheutuvat lähinnä yhteisöjen taloutta rasittavista tyhjistä asunnoista. Ongelmayhtiöissä lainojen pääomat ovat varsin suuria ja lyhennykset takapainotteisia samalla, kun vuokrien korottaminen alueen asuntomarkkinatilanteen vuoksi on vaikeaa.

Ongelmia lievitetään tarvittaessa vapauttamalla kohteita rajoituksista sekä kohdekohtaisin tuki- ja huojennustoimin. Toimissa painotetaan kustannustehokkaita toimenpiteitä. Mahdollisuutta aravalainojen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin rahoituslaitoslainoilla helpotetaan valtiontakauksin.

Asuinrakennusten perusparannukset kohdennetaan pitkäikäisen käytön kohteisiin. Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveiden määrä suhteessa lainakantaan on vähäinen ja takauskorvausten odotetaan edelleen pysyvän alhaisena.

 201120122013
arvio
2014
arvio
     
Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.)8 3007 8007 3006 800
Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.)7 1008 000 8 9009 800
Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.)1 8002 0002 1002 200
Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), %0,250,210,280,3
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa)548620600600
Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja)2 6004 1004 0004 000

Asumisen tuen kehitys vuosina 2012—2014 (milj. euroa)

 2012
toteutunut
2013
talousarvio
2014
esitys
    
Talousarviosta maksettavat tuet   
— Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 35.20.5556,350,543,0
— Suhdanneluonteinen korjausavustus 35.20.569,5--
    
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio)420360500
Yleinen asumistuki606675714
Eläkkeensaajan asumistuki441466492
Opiskelijoiden asumislisä260285285
    
Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet   
Korkotuet   
— asuntolainojen korkotuki23,026,045,0
Avustusten myöntämisvaltuudet   
— käynnistysavustus-10,010,0
— avustukset erityisryhmille110,0120,0120,0
— tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille0,42,62,6
— purkuavustukset0,62,02,0
— avustus kunnallistekniikan rakentamiseen10,015,015,0
— asuinaluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille-4,04,0
— aravatalojen purkuakordit0,2 3,53,5
— aravatalojen rajoitusakordit 0,71,51,5
— asumisneuvontatoiminta0,40,60,6
— perusparantamisen käynnistysavustus-15,0100,0
    
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus 0,70,70,7
    
Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus9861 0401 040
Takausvaltuus vuokra-asuntojen takauslainoille 31285285
Kokonaistakausvaltuuden muutos omistusasuntolainoille  100

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 104 000 euroa.

Selvitysosa: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion talousarviosta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa ja valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, tekee lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, erityisryhmien asumista ja asuntokannan kehittämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon energiatehokkuuden parantamisen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittämisen. Virasto jatkaa vuonna 2013 käyttöönotetun energiatodistusmenettelyn valvontaa ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja aravarajoituslain muuttamisesta, jonka mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vastaa uutena tehtävänä vuodesta 2014 lähtien ARA-vuokra-asuntojen vuokrienmäärityksen valvonnasta.

Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna 2014:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

  • — painottaa toiminnassaan kohtuuhintaisen normaalin vuokra-asuntotuotannon edistämistä erityisesti Helsingin seudun ja muiden aiesopimuskuntien osalta ja kehittää tukien toimeenpanoa
  • — painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa
  • — kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja tukee osaltaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteuttamista, kehitysvammaisten asumista koskevan periaatepäätöksen toteuttamista ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkoa
  • — edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja eheää yhdyskuntarakennetta
  • — vastaa vuokrien määrityksen valvonnasta uudistettujen säännösten perusteella ja varmistaa omakustannusperiaatteen toteutumisen
  • — edistää taloudellisissa vaikeuksissa olevien arava- ja korkotukilainoitettujen vuokrataloyhteisöjen ongelmien ratkaisemista ja asuntokannan, kiinteistönpidon ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan kehittämistä
  • — kehittää ohjaus- ja valvontatoimintaa ennakoivammaksi ja vaikuttavammaksi varmistaen asuntotuotannon tukien kohdentumisen asukkaille
  • — vastaa asuinalueiden kehittämisohjelman käytännön toteutuksesta ja viestinnästä
  • — keskittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan ARA-asuntojen laadun, asuttavuuden ja kustannusten soveltavan tutkimuksen koordinointiin painottaen erityisesti tulosten vaikuttavuutta käytännössä.

Keskeisten suoritteiden kehitys

 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
     
Korkotukilainaksi hyväksyminen, päätöksiä kpl307284320320
ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl875504750750
Kuntien myöntämät avustukset, maksatuksia kpl5 633 5 3025 0005 000
Avustukset hissien rakentamiseen, päätöksiä kpl2791)1311)100120
Avustukset terveyshaittojen poistamiseen, päätöksiä kpl72113100100
Luovutuksensaajan nimeämiset42444040
Rajoituksista vapauttamiset, päätöksiä kpl158319160160
Omistusasuntolainojen takauskorvaukset, päätöksiä kpl41645050
Kehittämisrahalla tehdyt hankintapäätökset30322525
Kuntien vuokratalojen ja yleishyödyllisten yhteisöjen ohjaus- ja valvontakäynnit8141818
Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit kunnissa, kpl4555

1) Sisältää hissien korjaushankkeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ARA-asuntojen vuokranmäärityssäännöksien valvonta ja kehittäminen480
Energiatodistusmenettely ja asunto- ja lainakannan riskienhallinta-210
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-15
Palkkausten tarkistukset17
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-12
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-10
Yhteensä250

2014 talousarvio5 104 000
2013 talousarvio4 854 000
2012 tilinpäätös4 600 000

37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten.

Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimiseen avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavan laatimisesta aiheutuvista kuluista.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laadinnan tukemiseen. Mikäli kaavassa käsitellään tuulivoimarakentamisen ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kuluja, jotka aiheutuvat tuulivoimarakentamisen ohjaamisesta kaavoituksessa. Avustuksilla edistetään valtioneuvoston hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian tavoitetta lisätä tuulivoiman asennettua kokonaistehoa nykyisestä noin 300 megawatista 3 750 megawattiin vuoteen 2025 mennessä. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuen ympäristön, teknisen infrastruktuurin, kansalaisten ja kokonaistalouden kannalta optimaalisille paikoille ensisijaisesti useamman voimalan yksiköihin ja sovitetaan yhteen muun muassa maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aluearkkitehtitoiminta-500
Tuulivoimarakentamista ohjaava kaavoitus-1 000
Yhteensä-1 500

2014 talousarvio500 000
2013 talousarvio2 000 000
2012 tilinpäätös2 000 000

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 43 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin.

Selvitysosa: Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen. Lisäksi myönnetään terveyshaitta-avustuksia, avustuksia kuntotutkimuksiin kosteusvaurioituneissa, terveyshaittoja aiheuttavissa rakennuksissa sekä avustuksia liikkumisesteiden poistoon asuinrakennuksissa. Muita lain (1184/2005) mukaisia korjausavustuksia ei myönnetä.

Energia-avustuksia myönnetään pienituloiselle avustuksensaajaruokakunnille toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävään rakennukseen. Muita energia-avustuksia ei myönnetä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma (hissiavustukset)3 000
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman koordinointi (siirto momentille 35.01.01)-500
Tasomuutos-10 000
Yhteensä-7 500

2014 talousarvio43 000 000
2013 talousarvio50 500 000
2012 tilinpäätös56 300 000

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2014 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään 1 040 000 000 euroa.

Vuonna 2014 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2014 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 300 000 000 euroa vuoden 2014 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2014 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna 2014 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 1 500 000 euroa vuonna 2014.

Avustukset

Vuonna 2014 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.

Vuonna 2014 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja 40-vuotisin käyttö- ja luovutusrajoituksin muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2014 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia yhteensä enintään 100 000 000 euroa. Käynnistysavustuksia saa myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen perusparantamista varten niille, jotka voisivat saada vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia perusparannuslainoja sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamista varten niille, jotka voisivat saada asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2014 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2014 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2014 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2013—2015 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (810/2012) tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuonna 2015 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2013 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 45 000 000 euroa.

Vuonna 2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 600 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2014 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 4 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää 200 000 euroa vuodessa asuinalueiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseen liittyvään viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 % kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 1 500 000 000 euroa.

Selvitysosa: Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi ns. normaalia vuokra-asuntotarjontaa lisätään korkotuettujen vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti Helsingin seudulle osoitetun vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille. Käynnistysavustuksen tavoitteena on parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta. Käynnistysavustuksia voidaan myöntää ainoastaan kohteisiin, joita koskee 40 vuoden rajoitusaika.

Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi käyttöön otettu määräaikainen asuinrakennusten perusparannuksen käynnistysavustus kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen.

Valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan 15 milj. euroa. Avustukset kohdennetaan aiesopimuskuntiin sopimuksiin kirjattujen periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon aiesopimuksen toteuttaminen kunnassa. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu. Avustuksilla edistetään valtion ja kasvukeskuskuntien välille solmittujen aiesopimusten toteuttamista.

Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien asumiseen liittyen sekä asunnottomuuden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi laaditun poikkihallinnollisen ohjelman toteuttamista varten varataan avustuksiin 4 milj. euroa asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti.

Vuonna 2014 valtion asuntorahaston velka vähenee. Asuntorahaston velka rahoitetaan lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät todellista velkaa suurempaa varainhankintavaltuutta. Rahaston velka 31.12.2012 oli 876 milj. euroa.

Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2014 seuraavaksi:

Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna 2014 (milj. euroa)

  
Arvioitu saldo 1.1.201480
Tulot 
— Tulot asuntolainoista610
— Tulot takausmaksuista5
Menot 
— Korkotuki- ja avustusmenot240
— Rahaston velkojen menot 
     — korot15
     — kuoletukset270
— Siirto talousarvioon90
Arvioitu saldo 31.12.201480

2014 talousarvio
2013 III lisätalousarvio
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio
2012 tilinpäätös

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun

2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 % toimenpiteiden kustannuksista.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.


2014 talousarvio1 350 000
2013 talousarvio1 350 000
2012 tilinpäätös1 350 000