Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
              28. Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut
              60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

30. SairausvakuutusPDF-versio

Selvitysosa: Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, ylioppilaiden perusterveydenhuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksia. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.

Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.

Toiminnan laajuus 2011—2014

 2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
     
Päivärahat    
Sairauspäivärahan saajat320 668322 227319 000318 000
Vanhempainpäivärahan saajat161 653162 305162 000162 900
Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv)53,8254,7856,5358,11
Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv)62,8160,6762,6665,38
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso 1.3.2011 alkaen 22,13 (€/pv)22,1322,9623,7723,99
     
Lääkkeet    
Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl)29 60030 30030 90031 600
Sairausvakuutuksen korvaama osuus peruskorvatuista lääkkeistä (%)42,042,035,01)35,0
Lääkkeiden lisäkorvausraja (€)675,39700,92670,00610,00
Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt130 532129 031172 000177 000
Sairaanhoitokorvaukset    
Vuonna 2012 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 22,1 %, hammaslääkärinpalkkioista 33,3 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 28,4 % sekä matkojen osalta 90,8 %.    

1) 1.2.2013 alkaen.

28. Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitokseen sijoitettavan kansallisen yhteyspisteen toimintakuluihin

2) palveluvalikoimatoimielimen perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen sekä enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan palveluvalikoimatoimielimeen.

Selvitysosa: Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään potilasdirektiivin (2011/24/EU) asettamat edellytykset. Kansaneläkelaitokseen sijoitetaan potilasdirektiivin 6 artiklan edellyttämä kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä on koota, tuottaa ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä ja siitä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta Suomessa ja muissa EU-valtioissa. Tietosisältöjä yhteyspisteen pääasiallisena informaatiokanavana toimivaan tietoportaaliin tuottavat useat kansalliset viranomaiset ja viranomaistehtäviä hoitavat muut toimijat. Yhteyspisteen työ käynnistyy jo vuonna 2013, koska sen on oltava toiminnassa lain voimaantulon ajankohtana 1.1.2014.

Potilasdirektiivin toimeenpano edellyttää myös uuden palveluvalikoimatoimielimen perustamista vuoden 2013 syksyllä, jotta se on toiminnassa lain voimaantulon ajankohtana. Direktiivi velvoittaa korvaamaan vain sellaisen ulkomailla annetun hoidon, joka on potilaan kotimaassa korvattavaa eli kuuluu kyseisen valtion terveydenhuoltojärjestelmään. Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei tällä hetkellä ole yksityiskohtaisesti määritelty. Palveluvalikoiman määrittelyä varten perustettavan toimielimen tehtävänä on määritellä suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoiman sisältö ja soveltamisperiaatteet ja päivittää näitä säännöllisesti. Toimielin myös määrittää hoitoja ja potilasryhmiä, joiden osalta palveluvalikoimaan on tehtävä tarkempia määrittelyjä ja tekee näitä määrittelyjä. Toimielin arvioi ja ilmaisee, mitkä ovat vaikuttamattomat ja kustannusvaikutuksiltaan heikot hoidot, jotka eivät kuulu palveluvalikoimaan. Uusien hoitomenetelmien kohdalla toimielin arvioi, onko menetelmä yleisesti käyttöön hyväksytty ja siten palveluvalikoimaan kuuluva. Toimielin voi myös määrittää, että jokin aiemmin kansalliseen palveluvalikoimaan kuulunut hoitomuoto tai -menetelmä ei sisälly palveluvalikoimaan, kun sen käytölle ei enää ole perusteita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Potilasdirektiivin implementoinnin edellyttämän kansallisen yhteyspisteen perustaminen ja ylläpito700
Potilasdirektiivin implementoinnin edellyttämän palveluvalikoimatoimielimen perustaminen ja ylläpito572
Yhteensä1 272

2014 talousarvio1 272 000
2013 I lisätalousarvio267 000

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 294 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 82 400 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 12 100 000 euroa.

Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.

Selvitysosa: Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menot rahoitetaan vakuutettujen ja valtion yhtä suurella osuudella.

Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa työtulovakuutuksen menoista vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa 0,1 %-osuuden vanhempainpäivärahamenoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvarainen kuntoutus jakaantuu yksilökohtaiseen kuntoutukseen, yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain 13 luvun 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta siten, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapakokeiluhanketta jatketaan. Tarkoitukseen varataan määrärahaa 200 000 euroa vuodelle 2014.

Vuonna 2014 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuina kaikilta vakuutetuilta peritään 1,33 % tuloista paitsi eläke- ja etuustulojen osalta kuitenkin 1,50 %. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi palkansaajilta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,85 %, yrittäjiltä sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,98 % ja työnantajilta sairausvakuutusmaksua 2,15 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että osasairauspäivärahakautta pidennetään ja ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä lievennetään työkyvyttömyysuhan suhteen. Uudistukset lisäävät valtion menoja vähimmäismääräisten kuntoutusrahojen ja kuntoutuskustannusten osalta 2 400 000 eurolla sekä osasairauspäivärahakauden pidentämisen osalta noin 100 000 eurolla.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n ja 9 §:n muuttamisesta siten, että lääkkeiden vuotuista omavastuuosuutta alennetaan. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 15 800 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Esityksessä ehdotetaan, että valtio korvaisi kunnille kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltopalveluista aiheutuvat kustannukset, joista Suomi EU-lainsäädännön nojalla vastaa. Kotikunnattomien henkilöiden kunnallisen terveydenhuollon menojen arvioidaan olevan vuositasolla noin 11 000 000 euroa. Kustannusvastuun siirtyminen valtiolle on valtion kannalta kustannusneutraali ratkaisu, sillä vastaava summa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista.

EU:n potilasdirektiiviä toimeenpanevan rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lakiesityksen mukaan toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä annetusta terveydenhuollon palvelusta aiheutuneita kustannuksia korvattaisiin sairausvakuutuslain mukaisesti. Uudistus lisää valtion menoja noin 7 000 000 eurolla.

Viitaten momentin 33.10.51 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon ns. yhdistelmälupadirektiivin toimeenpanosta johtuen 3 600 000 euroa, josta 200 000 euroa aiheutuu sairaanhoitokorvausten valtion osuuden kasvusta ja 3 400 000 euroa julkisen terveydenhuollon kustannusten korvaamisesta kunnille, jonka valtio rahoittaa kokonaan.

Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.

Hallituksen esitykset huomioon ottaen sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2014 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)

  
Menot 
Työtulovakuutus 
Sairauspäivärahat893
Vanhempainpäivärahat1 206
Mata-päivärahat7
Kuntoutusrahat90
Työterveyshuolto331
Toimintakulut74
Yrittäjien lisäpäivät7
Rahaston 8 % osuus10
Yhteensä 2 618
  
Sairaanhoitovakuutus 
Lääkekorvaukset1 318
Matkat318
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin56
Lääkäripalkkiot77
Hammaslääkärinpalkkiot132
Muut sairaanhoitokorvaukset96
Kuntoutuspalvelut320
Toimintakulut138
Rahaston 8 % osuus8
Yhteensä2 463
Menot yhteensä5 081
  
Tulot 
Työtulovakuutuksen tuotot 
Vakuutettujen maksut731
Työnantajamaksut1 738
Yrittäjien lisäpäivät7
Valtion rahoitusosuus143
Vuoden 2013 yli-/alijäämä0
Yhteensä2 619
  
Sairaanhoitovakuutuksen tuotot 
Palkansaajien ja yrittäjien maksut872
Etuudensaajien maksut384
Valtion rahoitusosuus1 152
Vuoden 2013 yli-/alijäämä21
Yhteensä2 429
Tulot yhteensä5 048
  
Valtion osuudet yhteensä1 295
Työtulovakuutus 
Vanhempainrahat1
Vähimmäispäivärahat139
Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta3
Sairaanhoitovakuutus 
Osuus sairaanhoidosta1 038
Osuus toimintamenoista66
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin48

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ammatillisen kuntoutuksen kriteerien lieventäminen (osatyökykyryhmä)2 400
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, kotikuntaa vailla olevien terveydenhuollon korvaaminen valtion varoista11 000
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (ns. potilasdirektiivin toimeenpano) 1.1.20147 000
Lääketaksa-asetuksen muuttaminen 1.1.2014-15 800
Lääkkeiden lisäkorvausrajan laskeminen 1.1.201415 800
Osasairauspäivärahakauden pidentäminen (osatyökykyryhmä)100
Tarvearvion muutos27 500
Ulkomaalaislain muuttaminen (ns. yhdistelmälupadirektiivi) 1.1.20143 600
Yhteensä51 600

2014 talousarvio1 294 600 000
2013 talousarvio1 243 000 000
2012 tilinpäätös1 323 951 073