Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
              31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
              50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
              51. Valtionosuus peruspäivärahasta
              52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
              55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
              56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. TyöttömyysturvaPDF-versio

Selvitysosa: Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA -maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömien työnhakijoiden kannustamiseksi aktiivisuuteen koulutuksen ja muiden aktiivitoimien ajalta maksetaan korkeampaa etuutta kuin työttömyysajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta.

Työttömyysturvaa kehitetään siten, että se tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osan tasoja vähennetään kahteen poistamalla korotettu ansio-osa. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan muutosturvan suuruista ansio-osaa.

Maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena edellyttäen, että hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 60 vuoteen vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneillä. Ikärajaa nostetaan edelleen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneiltä 61 vuoteen.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.

Toiminnan laajuus 2011—2014

 2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
     
Työttömyysaste (%)7,87,78,38,2
     
Kuntouttava työtoiminta    
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa11 80017 00019 00021 000
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja105115120125
     
Ansiopäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa127 400126 500136 000136 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl31,430,834,834,0
— työttömyysajalta27,227,330,830,1
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht.4,23,74,03,9
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)60,864,365,766,3
     
Peruspäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa29 30025 40028 00027 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl7,86,77,77,7
— työttömyysajalta6,65,66,66,7
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta1,21,11,11,0
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)27,8232,6633,834,2
     
Työmarkkinatuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa125 900135 800154 000164 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl32,735,341,042,9
— työttömyysajalta22,824,628,730,6
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta9,810,712,312,3
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv)28,9533,9735,135,5
     
Aikuiskoulutustuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa4 2455 4006 5006 500
Keskimäärin maksettu etuus (€/kk)1 3011 4171 4461 500
     
Vuorottelukorvaus    
Saajia keskimäärin kuukaudessa6 9898 3497 7007 700
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl1,71,81,91,9
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl0,020,020,020,02
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv)50,955,862,062,0
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv)18,519,019,019,0

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 486 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 21 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 125 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa.


2014 talousarvio26 486 000
2013 talousarvio26 486 000
2012 tilinpäätös13 237 589

50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 962 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti.

Selvitysosa: Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Työttömyysvakuutusrahaston rahoituksen turvaamiseksi valtio osallistui poikkeuksellisesti vuosina 2012 ja 2013 lomautusajalta maksettavien päivärahojen rahoitukseen peruspäivärahaa vastaavalta osuudelta. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 1.1.2014. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 48 900 000 euroa työssäoloehdon lyhenemisestä 34 viikosta 26 viikkoon ja 2 000 000 euroa sovitellun työttömyysetuuden enimmäismäärän korottamisesta 90 prosentista 95 prosenttiin. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 100 000 euroa sovitellun työttömyysetuuden enimmäismäärän laskemisesta 95 prosenttiin niiltä, joilla nyt on 100 prosentin enimmäismäärä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta764 850 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta140 000 000
Kulukorvaukset50 000 000
Valtionosuus hallintokuluihin8 000 000
Yhteensä962 850 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sovitellun työttömyysetuuden enimmäismäärän korottaminen niillä, joilla nyt 90 % 2 000
Sovitellun työttömyysetuuden enimmäismäärän laskeminen niiltä, joilla nyt 100 % enimmäismäärä -1 100
Tarvearvion muutos-31 550
Työssäoloehdon lyheneminen 34 viikosta 26 viikkoon 48 900
Valtion rahoitusosuus lomautuspäivistä-160 000
Yhteensä-141 750

2014 talousarvio962 850 000
2013 talousarvio1 104 600 000
2012 tilinpäätös850 000 000

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 234 680 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta.

Määrärahaa saa käyttää myös valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä.

Selvitysosa: Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha, siihen liittyvä lapsikorotus, palvelujen ajalta maksettavat korotusosat ja muutosturvalisät rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyysajalta maksetut korotusosat. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 36 100 000 euroa työssäoloehdon lyhentämisestä 34 viikosta 26 viikkoon.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta225 180 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta51 500 000
Kulukorvaukset10 000 000
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun osuus-52 000 000
Yhteensä234 680 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos23 230
Työssäoloehdon lyhentäminen 34 viikosta 26 viikkoon 36 100
Yhteensä59 330

2014 talousarvio234 680 000
2013 talousarvio175 350 000
2012 tilinpäätös167 000 000

52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 373 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuuden maksamiseen niiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä tai jotka ovat työttömyyden perusteella saaneet työmarkkinatukea vähintään 130 päivältä ja täyttävät lain 11 luvun 8 §:n edellytykset tai jotka ovat alle 25-vuotiaita ja saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivältä

4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella työmarkkinatukeen oikeutetulle myönnetyn starttirahan perustukea vastaavan osuuden maksamiseen.

ELY-keskukset saavat käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen ja starttirahan perustukiosuuden maksamiseen enintään 125 000 000 euroa. Palkkatuen ja starttirahan perustuki budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 85 100 000 euroa työssäoloehdon lyhenemisestä 34 viikosta 26 viikkoon sekä 1 500 000 euroa työmarkkinatuen tarveharkinnan ulottamisesta myös ensimmäisiin 180 päivään. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 950 000 euroa työmarkkinatuen korotusosan 500 päivän ja 180 päivän rajoitusten kumoamisesta sekä 500 000 euroa työmarkkinatuen omavastuuajan huomioon ottamisesta vain kerran ennen työssäoloehdon täyttymistä.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Työmarkkinatuet 
— työttömyysajalta924 200 000
— kuntien rahoitusosuus-238 000 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta370 000 000
— kulukorvaukset76 200 000
Kotoutumistuet 
— työttömyysajalta25 600 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta72 100 000
— kulukorvaukset18 600 000
ELY-keskusten maksama palkkatuen ja starttirahan perustuki125 000 000
Yhteensä1 373 700 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos205 850
Työmarkkinatuen korotusosan 500 ja 180 päivän rajoitusten kumoaminen 950
Työmarkkinatuen omavastuuajan ottaminen huomioon vain kerran 500
Työmarkkinatuen tarveharkinnan ulottaminen myös ensimmäisiin 180 päivään -1 500
Työssäoloehdon lyheneminen 34 viikosta 26 viikkoon -85 100
Yhteensä120 700

2014 talousarvio1 373 700 000
2013 talousarvio1 253 000 000
2012 tilinpäätös1 143 679 941

55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 55 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Jos aikuiskoulutustuki maksetaan soviteltuna valtio rahoittaa määrän, joka vastaa perusosan suhteellista osuutta täydestä aikuiskoulutustuesta. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa ansio-osan sekä Koulutusrahaston hallintokustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aikuiskoulutuksen uudistus (raamisopimus)400
Tarvearvion muutos11 760
Yhteensä12 160

2014 talousarvio55 160 000
2013 I lisätalousarvio170 000
2013 talousarvio43 000 000
2012 tilinpäätös43 000 000

56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 52 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Selvitysosa: Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos1 350
Yhteensä1 350

2014 talousarvio52 150 000
2013 talousarvio50 800 000
2012 tilinpäätös48 231 799