Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
              01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
              02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot
              05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot
              06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot
              07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot
              40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
              41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi
              42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen
              43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
              (44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä
              45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu
              (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki
              47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset
              48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
              50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen
              (63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen
              80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
              (81.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille
              82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
              83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
              87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle
              88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle
              89. Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa: Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.

Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia.

Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa.

Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

 2011
toteutuma
2012
toteutuma/
arvio
2013
tavoite/
arvio
2014
tavoite/
arvio
 
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin    
— Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%)9,6101010
— Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%)7,0777
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa)78120150> 150
— Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana51 542> 63 500> 60 000> 60 000
Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy    
Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat    
— Pk-yritysten vienti (mrd. euroa)7,17,3> 7,5> 7,7
— Osuus koko viennistä (%)1313> 13> 13
Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa    
— Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä)56> 56> 56> 56
— Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä)21> 21> 21> 21
— Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista (%)  1—22
— Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä  kasvaakasvaa
— Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot kasvavat (%/BKT)3,783,614,04,0
Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu    
— Viennin määrä (mrd. euroa)71,572> 72> 72
— Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%)4,5> 4,5> 4,5> 4,5
— Suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:stä (%)31313233
Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat    
— Yritysten T&K&I-sijoitukset (%/BKT)2,6> 2,6> 2,6> 2,6
Elinkeinorakenne uudistuu äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kohdealueilla1)    
— Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet yritykset145348> 95> 85
— Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet työpaikat832824> 1 000> 1 000
Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle    
— Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten määrä --kasvaakasvaa
— Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)64,671,17886

1) Eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska äkillisen rakennemuutoksen alueet poikkeavat eri vuosina toisistaan.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 082 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus
  • — Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta.
  • — Geologinen tieto ja asiantuntemus on laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena.
  • — Mineraaliset luonnonvarat ovat osa globaalien kehityshaasteiden ratkaisua.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita, ja niiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusarvioinneilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %   
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto56,35857
— energiahuolto ja ympäristö25,22222
— maankäyttö ja rakentaminen18,52021
Yhteisrahoitteinen toiminta   
— kustannusvastaavuus, %64,45050
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, %15,41111
— hankkeiden lukumäärä, kpl898080
Maksullinen toiminta   
— tulot, milj. euroa96,56,5
— ylijäämä, 1 000 euroa1 094455455
— ylijäämä, % tuotoista12,177
— htv-kertymä52,56060
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset (metallimalmi-, teollisuusmineraali- ja luonnonkiviesiintymiä ja niiden potentiaalia koskevat raportit)   
— laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl42—52—5
— muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl1810—2010—20
Turvevarojen kartoitus   
— kartoitettu suoala, km2352300300
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m3203,8100100
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh875050
Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl421
Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl131818
Merigeologinen kartoitus   
— kartoitettu pinta-ala, km2600500500
— luotaukset linja-km1 9691 0001 000
Julkaiseminen   
— vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, kpl574550
Palvelukyky ja laatu    
— sisäiset auditoinnit, kpl5810
— CAFkäytössäkäytössäkäytössä
— asiakastyytyväisyysmittauskäytössäkäytössäkäytössä

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys607596580
Sairauspoissaolojen muutos
(+/- työpäivää/htv)
+0,7-0,25-0,25
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5)3,03,13,2
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5)3,33,33,3
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5)3,23,33,3
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5)3,33,33,3
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5)2,93,03,1
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5)3,63,63,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
Bruttomenot55 04148 39547 082
Bruttotulot13 0919 0009 000
Nettomenot41 95039 39538 082
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta3 964  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 637  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot8 9586 5006 500
— muut tuotot87--
Tuotot yhteensä9 0456 5006 500
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset6 0214 6004 600
— osuus yhteiskustannuksista1 9301 4451 445
Kustannukset yhteensä7 9516 0456 045
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)1 094455455
Kustannusvastaavuus, % 114108108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muu muutos-942
Hallinnon tilatehokkuus (HO)-200
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-128
Palkkausten tarkistukset114
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-81
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-76
Yhteensä-1 313

2014 talousarvio38 082 000
2013 talousarvio39 395 000
2012 tilinpäätös40 623 000

02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 125 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 3 000 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten

2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Suomalaisen elinkeinoelämän kilpailu- ja arvonluontikyky vahvistuvat tieteellistä edelläkävijyyttä edistävien kärki- ja innovaatio-ohjelmien kautta   
— Yritystuottojen osuus kärki- ja innovaatio-ohjelmissa, % 21,520—2520—25
Yrittäjyyttä ja talouden uudistumista tuetaan suuntaamalla VTT:n perusrahoitusta monialaiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen sekä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen   
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % 6965—7065—70
Kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat teknologian ja osaamisen siirron ja hyödyntämisen kautta   
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka 3,74,04,0
Suomen vetovoimaisuus kansainvälisenä innovaatiokeskittymänä ja -kumppanina vahvistuu   
— VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa)19,911—1311—13
— Ulkomaiset tuotot % liikevaihdosta181818
Suomen energiaomavaraisuusaste kasvaa ja metsä- sekä biomassavaroja hyödynnetään optimaalisesti   
— VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka 3,83,6—3,83,6—3,9

Tuotokset ja laadunhallinta

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Tuotokset   
— Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit, kpl605600600
— Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl294300300
— Uudet VTT:llä syntyvät spin-off yritysaihiot, lkm/v1010—1510—15
Laadunhallinta   
— Yrityspalveluiden laatu (VTT:n kysely, yleisarvio, 1—5)3,83,94,0
— Asiakastyytyväisyys, projektikohtainen (1—5)4,44,34,3
Tunnettuuden lisääntyminen   
— Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset, TEM yhteinen kysely, %517474
Palvelumielikuva   
— Liiketoiminnan ymmärrys, TEM yhteinen kysely, 1—5-3,33,3

Toiminnallinen tehokkuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
— Maksullisen toiminnan erillistulos (milj. euroa)2,34,04,0
— Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta)181818
Tuottavuus   
— Liikevaihto (1 000 euroa/htv, % vuotuinen kasvu)+3 %+2 %+2 %

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys2 5902 6052 614
— Budjettirahoitteinen toiminta 850853807
— Ulkopuolinen rahoitus1 7401 7521 807
Henkilöstön hyvinvointi paranee   
— Sairauspoissaolopäivät/htv 6,2< 7,0< 7,0
Organisaation osaaminen uudistuu   
— Ulkomaisen tutkimushenkilöstön osuus VTT:llä, %8,010,512
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva   
— Lähtövaihtuvuus (poislukien siirtymiset eläkkeelle ja valtiokonsernin sisällä), %2,48,0< 8,0
— Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,43,53,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
Bruttomenot296 307288 034289 125
Bruttotulot196 005196 700203 000
Nettomenot100 30291 33486 125
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta45 860  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle39 541  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— maksullisen toiminnan myyntituotot74 93677 70079 000
— muut tuotot4 6495 1005 000
Tuotot yhteensä79 58582 80084 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset45 23846 50046 700
— osuus yhteiskustannuksista32 05732 30033 300
Kustannukset yhteensä77 29578 80080 000
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)2 2904 0004 000
Kustannusvastaavuus, %103105105

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus65 44761 90065 500
— EU:lta saatava rahoitus29 56930 00030 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus23 65422 00023 500
Tuotot yhteensä118 670113 900119 000
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset183 716179 400183 500
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-65 046-65 500-64 500
Omarahoitusosuus, %353735

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästö-1 000
Muu muutos -42
Tutkimusinfra-3 500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-296
Palkkausten tarkistukset207
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-147
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-431
Yhteensä-5 209

2014 talousarvio86 125 000
2013 talousarvio91 334 000
2012 tilinpäätös93 983 000

05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 956 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
— Kotimaisten hankkeiden volyymi (1 000 euroa)1 1395201 000
— Kajaanin yksikön kalibrointitoiminnan volyymi (1 000 euroa)163300300
— Suomen osuus eurooppalaisista metrologian (EMRP) tutkimushankkeista, %4,04,04,0
— Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden kustannusvastaavuus, %115115115
Tuotokset ja laadunhallinta   
— Kajaanin yksikön CEMIS-hankkeiden määrä667
— Metrologian sopimuslaboratorioiden määrä566
— Menestyminen kansainvälisissä vertailumittauksissa (asteikolla 1—5)3,5> 3,5> 3,5
— MIKES-metrologian antamat kalibrointitodistukset1 6671 7001 700
— FINASin arvioimat toimielimet215213215
Palvelukyky ja laatu   
— Pätevyydenarviointipalvelujen kysyntä tyydytetään kokonaanKylläKylläKyllä
— Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1—5), metrologia/FINAS4,6/4,2> 4> 4

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys84,58085
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv)-0,600
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5)3,43,53,5
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5)3,33,53,5
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5)3,13,53,5
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5)3,74,04,0
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5)3,43,53,5
Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo (1—5)3,84,04,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
Bruttomenot11 36610 87812 526
Bruttotulot5 9204 9006 570
Nettomenot5 4465 9785 956
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta441  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle948  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-10
Palkkausten tarkistukset18
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-13
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-17
Yhteensä-22

2014 talousarvio5 956 000
2013 talousarvio5 978 000
2012 tilinpäätös5 953 000

06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 830 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen

2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen

3) pääomasijoitustoimintaan tarvittavan osakeyhtiön osakepääomaan ja muihin perustamisesta aiheutuviin menoihin sekä pääomasijoitustoimintatehtävän hoitamisen aiheuttamiin menoihin.

Selvitysosa: Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Team Finland -ennakointitoiminnan avulla hankitaan ymmärrystä kansainvälisistä kehitystrendeistä ja Suomen ulkoisen toimintaympäristön muutoksista sekä luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita kytkeytymään ylikansallisiin arvoverkostoihin. Kotimaiset yritykset, osaamiskeskittymät ja verkostot hyödyntävät Team Finland -ennakointiverkoston tuottamaa, jalostamaa ja levittämää ennakointitietoa kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan uudistamisessa. Verkosto toimii Kiinassa, USA:ssa, Venäjällä ja Intiassa. Ennakoinnin maantieteellistä kattavuutta laajennetaan asteittain ja toiminta ulotetaan kattamaan myös kehittyvissä maissa tärkeät poliittiset ja sääntely-ympäristön muutokset.

Pääomasijoitustoiminnan käynnistäminen vuoden 2014 alusta aiheuttaa Tekesissä yhtiön perustamisvaiheeseen ja hallinnointiin liittyviä menoja sekä muita tämän tehtävän hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleen järjestelystä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus

  • — tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla
  • — menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat
  • — hyvän elämän mahdollistava vauraus lisääntyy.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2014—2017.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla.

Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus

Tunnusluku2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla   
Nopean kasvun nuoret yritykset   
— Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä434420420
— Yritysten ennakoitu liikevaihto/Tekesin rahoitus, kerroin21,516,516,5
— Yritysten toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin1,0511
— Yritysten ennakoitu henkilömäärä/Tekesin rahoitus (milj. euroa), kerroin44,23535
— Yritysten toteutunut henkilömäärä/Tekesin rahoitus (milj. euroa), kerroin1,7611
Kansainvälistyvät kasvuyritykset    
— Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto/Tekesin rahoitus, kerroin17,516,517
— Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin0,911
Julkiset tutkimusorganisaatiot   
— Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä 11,91012
— Tutkimuslähtöisten uusien yritysten lukumäärä 293030
    
Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat   
Kansainvälistyvät kasvuyritykset   
— Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0—100)788080
— Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta (% kaikista projekteista)494749
Suuryritykset   
— Suurten yritysten Tekes-rahavirrat, %788080
— Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa, %224170170
Julkiset tutkimusorganisaatiot   
— Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista)828585
    
Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja   
Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat   
— Työorganisaatioiden kehittämishankkeista hyötyvien työntekijöiden määrä, kpl13 27311 50012 000
— Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä513400470

Toiminnallinen tehokkuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Toiminnallinen taloudellisuus   
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/ myönnetty rahoitus, %4,8< 5,3< 5,1
Tuottavuus   
Käynnistyvä projektivolyymi, milj. euroa/htv 2,9> 2,5> 2,9

Tuotokset ja laadunhallinta

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Palvelukyky ja laatu   
Suoritteet   
— Pk-yritysten osuus rahoituksesta, %6850—6050—60
— Alle 500 henkilön yritysten osuus rahoituksesta, % 767070
Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta (1—5)   
— Tekes-palvelujen hyödyllisyys asiakkaille4,2> 3,7> 3,7
— Tekes-palvejujen laatu yritysasiakkaille3,9> 3,7> 3,7
— Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta4,1> 3,7> 3,7
Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista   
— Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk65< 60< 60
— Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika suuryrityksille, vrk79< 75< 75
— Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk24< 22< 22
— Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, %0,5< 0,7< 0,7

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys/htv285,7290290
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv)-0,500
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5)3,93,73,7
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5)3,43,73,7
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5)3,93,73,7
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5)3,93,73,7
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5)3,74,04,0
Työyhteisön innostavuus ja työssä koettu ilo
(1—5)
4,04,04,0

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Hanke- ja ohjelmatoiminta7 000 000
Toimintamenot33 830 000
Yhteensä40 830 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
Bruttomenot46 37841 30441 430
Bruttotulot675600600
Nettomenot45 70340 70440 830
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta23 246  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle20 223  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästö-1 000
INKA-ohjelman hallinnointi (siirto momentilta 32.20.42)300
Muu muutos-42
Pääomasijoitustoiminta (siirto momentilta 32.01.21)100
Team Finland -ennakointiohjelma (siirto momentilta 32.20.42)1 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-132
Palkkausten tarkistukset91
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-65
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-126
Yhteensä126

2014 talousarvio40 830 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio40 704 000
2012 tilinpäätös42 680 000

07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 031 000 euroa.

Selvitysosa: Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön. Tavoitteena on luoda yhtenäinen, omaleimainen ja vetovoimainen matkailumaaprofiili, joka tukee matkailutuotteiden myyntiä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Ulkomainen matkailutulo kasvaa   
— ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ilman kuljetustuloja, milj. euroa)3 2223 5103 810
— ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa)4 4124 7005 000
— rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset
(1 000 vrk)
5 8045 9806 160
— rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk)26 00028 00030 100
— Suomeen saapuvat yöpyvät matkailijat, milj. henkilöä4 4434 5304 715
— Suomen markkinaosuus Pohjoismaihin saapuvasta matkailusta16,61)16,716,8

1) Arvio

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
— kongressien määrä Suomessa, kpl635410450
— laatutonnivalmennuksen läpikäyneiden organisaatioiden lukumäärä, kpl805860900
— ulkoinen asiakastyytyväisyys, matkailuelinkeinon tyytyväisyys MEK:n toimintaan (1—5)3,23,33,4
— tutkimustieto: markkinatiedon analysointi ja välittäminen (1—5)3,83,93,9
— tuotekehitystoiminta: osallistuvien tahojen tyytyväisyys MEK:n tuotekehitystoimintaan (1—5)3,23,43,5
— markkinointitoimenpiteet, tyytyväisyys markkinointiin kokonaisuutena (1—5)3,13,43,5
— ulkomaisten edustajien toiminta, VisitFinland edustajille annettu arvosana (1—5)3,73,83,8

Määrärahan päätoiminnoittainen jakauma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
%2013
varsinainen
talousarvio
%2014
esitys
%
       
Matkailumaakuvan markkinointi5 523515 755525 21952
Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi3 465323 332303 81438
Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen758740544024
Markkinatiedon hankinta ja välittäminen1 0831060556026
Venäjän markkinointi (kertaluonteinen lisäraha)  1 0009  
Yhteensä10 82910011 09710010 037100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys30,23333
— sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv)-1,2-0,50
— johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5)3,123,23,3
— töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5)3,03,13,2
— tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5)3,293,43,5
— esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5)4,04,14,2
— työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5)3,063,23,3
— työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5)3,293,43,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot11 76812 19711 131
Bruttotulot9391 1001 100
Nettomenot10 82911 09710 031
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 000  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle532  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen erän poistuminen-1 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-17
Palkkausten tarkistukset9
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-6
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-52
Yhteensä-1 066

2014 talousarvio10 031 000
2013 talousarvio11 097 000
2012 tilinpäätös10 361 000

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 405 320 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2014 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 399 640 000 euron arvosta.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen

4) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

5) työelämän kehittämishankkeisiin

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

7) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

8) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

9) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

10) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin.

Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

 MäärärahaValtuus
   
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan215 680211 680
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus173 140171 760
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat16 50016 200
Yhteensä405 320399 640

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20142015201620172018—Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
       
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset347 962155 52053 31914 3082 970574 079
Vuoden 2014 sitoumukset57 358185 568103 21239 20214 300399 640
Menot yhteensä405 320341 088156 53153 51017 270973 719

Vuonna 2014 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 393,0 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästö-24 400
INKA-ohjelma (siirto momentille 32.20.42)-4 000
Muu muutos450
Valtuuslisäyksen maksatukset (LTAE III 2013)2 000
Yhteensä-25 950

2014 talousarvio405 320 000
2013 III lisätalousarvio
2013 I lisätalousarvio-600 000
2013 talousarvio431 270 000
2012 tilinpäätös431 513 978

41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 24 212 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) ulkomaisten investointien edistämiseen

3) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalvelujen ja yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen

4) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

5) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kansainvälistä liiketoimintaa edistävistä asiantuntijapalveluista ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Yleisavustusta voidaan myöntää Finpro ry:n alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Ulkomaisten investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia.

Yleisavustusta voidaan käyttää myös kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Ministeriö jatkaa ruotsinkielisten ja Venäjälle suuntautuvien kansainvälistymispalveluiden tukemista. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Keksintöjen kaupallistamista edistävien palvelujen tuottaminen siirtyy Keksintösäätiöltä Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulle vuoden 2014 alusta.

Vaikuttavuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee.   
— Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista, %786767
— Finpron saamien onnistuneiden yritysasiakkuuksien referenssiluvat, kpl748085
— Finpron ennakointitoiminta, kerätyt ensivaiheen signaalit, kpl4 7667 0007 500
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa.   
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 3 638650800
— Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys, milj. euroa355120150
Standardisointi parantaa tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta ja vaihdettavuutta   
Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa.   

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Finpron palveluiden hyödyllisyys yritysten kannalta (1—5)3,953,984,0
Finpron uusien yritysasiakkaiden osuus kaikista asiakkaista, %404038
Finpron asiakastyytyväisyys (yritykset) (1—5)4,04,14,1
Invest in Finlandin asiakastyytyväisyys (yritykset)4,094,104,10

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Standardisointitoiminta1 490 000
Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen1 332 000
Globaalit kansainvälistymispalvelut17 275 000
Ulkomaisten investointien edistäminen4 115 000
Yhteensä24 212 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästö-4 200
Keksintötoiminta (siirto momentille 32.01.02)-5 260
Kertaluonteisten erien poistuminen-450
Vähennys liittyen keksintötoiminnan rahoituksen siirtoon momentille 32.30.45-2 000
Yhteensä-11 910

2014 talousarvio24 212 000
2013 talousarvio36 122 000
2012 tilinpäätös40 472 000

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen

2) innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda Suomeen maailman parhaat edellytykset korkean osaamisen ja liiketoiminnan harjoittamiselle. Tähän liittyen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi luoda Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneiden innovaatioyhteisöjen lisäksi vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä.

Vuoden 2014 alussa käynnistyvä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) tavoitteena on tukea innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi. Kansalliset ja alueelliset voimavarat ja toimenpiteet yhdistävänä ja paikallislähtöisinä toimina uusi ohjelma täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan erityisiä instrumentteja.

Ohjelma tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuuksiinsa ja kansainvälisesti merkittävän osaamisen kasaantumista kannustamalla keskittymiä strategisten painopistevalintojen tekemiseen ja laajapohjaiseen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön. Osaamislähtöistä uutta liiketoimintaa edistetään ajanmukaisilla kehitysympäristöillä, edelläkävijämarkkinoilla sekä tehokkaalla kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • — Suomeen muodostuu houkuttelevia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioympäristöjä
  • — Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa
  • — Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja arvoverkostoihin vahvistuvat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
INKA-ohjelma (siirto momentilta 32.20.40)4 000
INKA-ohjelma (siirto momentilta 32.50.43)4 000
INKA-ohjelman hallinnointi (siirto momentille 32.20.06)-300
Team Finland -ennakointitoiminta (siirto momentille 32.20.06)-1 000
Yhteensä6 700

2014 talousarvio10 300 000
2013 I lisätalousarvio4 000 000
2013 talousarvio3 600 000
2012 tilinpäätös5 100 000

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 515 000 euroa.

Valtuus

Uusia avustuksia saa vuonna 2014 myöntää 14 786 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti:

1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin

2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.

Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan ja puhtaiden teknologioiden toimialojen yhteishankkeisiin, koulutusvientiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovien alojen toimijoita, bioteknologian alan, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden tuottajia, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja uudistajia.

Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan BRICS maissa Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopassa panostetaan pääasiallisesti vain uusiin avauksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään toimialoille, joihin kohdistuu merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat   
Ministeriön tukemiin strategisiin kärkihankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl384370360
Ympäristöalan hankkeiden lukumäärä, kpl302825
Terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan hankkeiden lukumäärä, kpl976
Palvelualojen hankkeiden lukumäärä, kpl181513

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl2 2502 100 2 000
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, %848587
Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, kpl585550530

Tuotokset ja laadunhallinta

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Hakemusten määrä, kpl354400380
Myönteisten päätösten määrä, kpl328280260
Käsittelyajat, kk1—2 kk1—2 kk1—2 kk
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl767070
Osallistumiset kv. näyttelyihin151120120

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2014201520162017Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
      
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset10 1655 7012 45275219 070
Vuoden 2014 sitoumukset10 3502 2171 47874114 786
Menot yhteensä20 5157 9183 9301 49333 856

Vuonna 2014 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,7 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästö-508
ICT-klusterin äkillisen rakennemuutoksen maksatukset (LTA III 2012)-1 650
Kertaluonteisten valtuuden lisäysten maksatusten vähentyminen-2 400
Meriteollisuuden kansainvälistyminen (LTA 2013)200
Tasomuutos1 888
Valtuuslisäyksen maksatukset (LTAE III 2013)1 000
Yhteensä-1 470

2014 talousarvio20 515 000
2013 III lisätalousarvio500 000
2013 I lisätalousarvio800 000
2013 talousarvio21 985 000
2012 tilinpäätös19 496 626

(44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2013 talousarvio700 000
2012 tilinpäätös1 000 000

45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskevien avustusten maksamiseen

2) sitoumusten tekemiseen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskeviin avustuksiin siihen saakka, kun valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain kumoava uusi laki tulee voimaan vuonna 2014.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi, jolla kumotaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006). Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.

Avustuksilla kannustetaan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta myönnetään enintään 15 000 euron suuruisena avustuksena, joka myönnetään de minimis -ehtoisena.

ELY-keskukset suuntaavat valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien liiketoimintojen käynnistämistä sekä autetaan pk-yrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan kehittämiseen liittyvää teknologista ja muuta osaamista. Määrärahaa myönnetään arviolta 200 pk-yrityksen tutkimus- ja kehittämishankkeen valmisteluun.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästö-2 000
Yhteensä-2 000

2014 talousarvio2 000 000
2013 talousarvio4 000 000
2012 tilinpäätös5 000 000

(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2013 I lisätalousarvio23 200 000
2013 talousarvio2 900 000
2012 tilinpäätös17 100 000

47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 52 722 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti

2) yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Selvitysosa: Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvien lainojen ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen myöntäminen lopetetaan vuoden 2014 alusta.

Korkotuet

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.

Vuonna 2014 korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n 31.12.2013 asti myöntämille luotoille. Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet ovat koskeneet myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamasta rahoitustoiminnasta EU-ohjelmakaudella 2000—2006 kertyvät korkotuet on maksettu 1.1.2009 lähtien erilliseltä sulkutililtä. Ohjelmakauden 2007—2013 osalta korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus ja Euroopan alue-kehitysrahaston osuus on budjetoitu momentille 32.50.64.

Vuosina 2002—2013 myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle.

Tappiokorvaukset

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Finnvera Oyj:n vuonna 2014 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2015.

Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000—2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen on kohdistettu myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin tätä kantaa on voimassa.

Arvio valtiolle aiheutuvista menoista (euroa)

  
Korkotuet529 000
Tappiokorvaukset52 193 000
Yhteensä52 722 000

Vaikuttavuus

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Finnveran rahoitusta saavien aloittavien yritysten määrä, kpl3 1233 2003 200
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl8 6609 0009 000
Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysasiakkaiden liikevaihdon kasvu, %-12,512,5

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20142015201620172018—Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
       
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset529----529
Menot yhteensä529----529

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-2 565
Yhteensä-2 565

2014 talousarvio52 722 000
2013 III lisätalousarvio200 000
2013 talousarvio55 287 000
2012 tilinpäätös58 233 314

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen tavoitteena on turvata suomalaisille yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyyttä.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korkotasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia ja niitä vastaavia kiinteäkorkoisiin vienti- ja alusluottoihin liittyviä korontasauspäätöksiä enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta. Korontasaussopimusten ja -päätösten enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon korontasaus­sopimusten ja -päätösten erääntymätön pääoma täysimääräisenä sekä korontasaustarjousten luottotarjousten pääoma-arvosta 30 prosenttia. Alijäämäkorvaus syntyy, kun yhtiön vuosi- tai välitilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia   
— milj. euroa-150600
— kpl-26
Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa   
— milj. euroa 1 1299981 308
— kpl252324

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 20142015201620172018Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
       
Vientiluottojen korkotuki3 9006 40013 00016 80019 70059 800
Suojausmenot6 1005 0003 0001 60080016 500
Menot yhteensä10 00011 400 16 000 18 40020 50076 300

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja momentille 12.32.99. Vuonna 2012 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 36,2 milj. euroa, joten korontasaustoiminnan ylijäämä oli 21,8 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 23,6 milj. euroa vuonna 2013 ja 14,9 milj. euroa vuonna 2014.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arviomäärärahan tarkistus-800
Yhteensä-800

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio10 000 000
2013 talousarvio10 800 000
2012 tilinpäätös14 366 549

50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium -teknologiapalkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä yhden miljoonan euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.

Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Tekniikan Akatemia -säätiö. Palkinto on jaettu aiemmin vuosina 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012.


2014 talousarvio1 000 000
2012 tilinpäätös1 000 000

(63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2013 talousarvio

80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 414 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen

2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa: Viennin jälleenrahoitusmalli otettiin tilapäisesti käyttöön vuosiksi 2009—2011. Lisäksi vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uusi yhden miljardin euron lainavaltuus käyttöön, kunnes uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä (1543/2011) on saatu toimimaan.

Viennin jälleenrahoitusmallin tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravienti- ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden sekä niiden alihankkijoiden työllisyyttä.

Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.

Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämän jälleenrahoituksen kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Myönnetyt lainat, kpl 6--
Myönnetyt lainat, milj. euroa1 091--
Lainojen nostot, milj. euroa882755400

Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 20142015201620172018Yhteensä
       
Luottojen nostot400 000369 300---769 300
Suojausmenot14 50012 20010 0007 8006 20050 700
Yhteensä414 500381 50010 0007 8006 200820 000

Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Valtio voi myös saada suojaustuloja. Vuonna 2012 tulot jälleenrahoitustoiminnasta olivat 72,1 milj. euroa ja lainan lyhennykset 43,4 milj. euroa. Jälleenrahoituksen arvioidut tulot ja lainan lyhennykset ovat yhteensä 172,4 milj. euroa vuonna 2013 ja 324,6 milj. euroa vuonna 2014. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset tuloutuvat momentilla 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Luottojen nostoaikataulujen muutokset-340 500
Yhteensä-340 500

2014 talousarvio414 500 000
2013 talousarvio755 000 000
2012 tilinpäätös943 652 525

(81.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2013 talousarvio185 000 000

82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 200 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa: Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.


2014 talousarvio10 000
2013 talousarvio10 000
2012 tilinpäätös

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 90 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 25 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 uusia lainoja saa myöntää enintään 106 823 000 eurolla.

Selvitysosa: Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista

— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa

— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen

— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille

— innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon

— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2012 tilinpäätöksessä 640,5 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20142015201620172018—Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
       
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset63 71918 7384 8901 111-88 458
Vuoden 2014 sitoumukset26 68154 13317 1215 8733 015106 823
Menot yhteensä90 40072 87122 0116 9843 015195 281

Vuonna 2014 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 25,8 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Pääomasijoitustoiminta (siirto momentille 32.20.89)-20 000
Valtuuslisäyksen maksatukset (LTAE III 2013)5 000
Tasomuutos-3 142
Yhteensä-18 142

2014 talousarvio90 400 000
2013 III lisätalousarvio3 000 000
2013 talousarvio108 542 000
2012 tilinpäätös98 307 073

87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.

Selvitysosa: Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin.

Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä. Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista.


2014 talousarvio5 000 000
2013 I lisätalousarvio10 000 000

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoituksen varmistamiseksi sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto II (KRR II) perustamiseen. Valtion rahoituksella aktivoidaan koti- ja ulkomaista yksityistä pääomaa Suomen riskipääomamarkkinoille. Perustettava rahasto sijoittaa Suomessa toimiviin venture capital -rahastoihin ja kasvuvaiheen yritysjärjestelyrahastoihin. Kasvurahastojen rahastot edistävät elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Sijoitustoiminnan painopiste on suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yhtiöissä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Uuden rahaston tavoitekoko on vähintään 100 milj. euroa, josta Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) osuus enintään puolet. Tesi hallinnoisi suunniteltua KRR II:ta omaan ja siihen sijoittavien instituutioiden lukuun. Sijoitukset tehdään täysin markkinaehtoisesti.


2014 talousarvio30 000 000
2012 tilinpäätös30 000 000

89. Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen hallinnoiman, alkaviin yrityksiin kohdistuvaa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen.

Selvitysosa: Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus käynnistää vuoden 2014 alussa pääomasijoitustoiminnan, joka on osa valtioneuvoston vuosien 2014—2017 valtiontalouden kehyspäätöksen sisältämää kasvurahoitusohjelmaa ja valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyä. Ensimmäisenä toimintavuotena tehtävien sijoitusten määräksi arvioidaan 15—20 milj. euroa. Tästä summasta arviolta 5—7 milj. euroa aiheutuu Finnvera Oyj:ltä ostettavista rahastosijoituksista. Tarkoituksena on, että sijoitukset tehdään valtion ja yksityisten sijoittajien yhteisten rahastojen kautta. Perustettavan yhtiön toiminnasta aiheutuviin kuluihin arvioidaan käytettävän enintään 500 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentilta 32.20.83 20 000
Yhteensä20 000

2014 talousarvio20 000 000