Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
              01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
              02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
              20. Siviilipalvelus
              21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
              66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa: Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä viisi strategista ohjelmaa (Cleantech, Metsäohjelma, Hyvinvointiohjelma HYVÄ, Rakennemuutos ja työelämän toimivuus sekä Työelämä 2020), jotka toteuttavat hallitusohjelmaan perustuvia työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita täsmätoimin ja laajaan hallinnonalojen rajat ylittävään yhteistyöhön perustuen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 645 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin

3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Työ- ja elinkeinoministeriö   
Hallituksen esitykset (kpl)181615
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%)55> 80> 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%)200
Valtioneuvoston asetukset (kpl)383030
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%)1,2< 1,0< 1,0
Julkaisut (kpl)100< 100< 100
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia   
Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä)3 1462 5002 500

Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
 1 000
euroa
htv1 000
euroa
htv1 000
euroa
htv
       
Konserniohjaus ja strategiset hankkeet-294 000294 00028
Työllisyys ja yrittäjyys-925 300905 20087
Työelämä ja markkinat-575 000564 96056
Elinkeino ja innovaatiot-705 300695 10066
Energia-484 400474 30046
Alueiden kehittäminen-774 200754 00072
Tieto-976 000945 80092
Yhteiset-9718 4209018 27387
Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto-765076507
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia-181 362181 36218
Yhteensä-59254 63257553 645559

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys574557541
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -1,1-0,5-0,5
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,15> 3,15> 3,15
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,10 > 3,10 > 3,10
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5)3,09> 3,09> 3 09
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5)3,31> 3,31> 3,31
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5)3,08> 3,08> 3,08
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5)3,58> 3,58> 3,58

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tutkimus- ja selvitystoiminta 1 850 000
Strategiset hankkeet3 500 000
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot1 362 000
Muut toimintamenot46 933 000
Yhteensä53 645 000

Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
Bruttomenot63 55863 83261 645
Bruttotulot7 9889 2008 000
Nettomenot55 57054 63253 645
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta8 187  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle7 292  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Energia-alan tiedotustoiminta (siirto momentilta 32.60.(20))150
Erityisasiantuntijan palkkaaminen (siirto momentille 24.01.01)-74
Hallituksen menosäästö-1 500
Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille 25.01.01)-20
Muu muutos-245
Siirto momentille 32.01.02 (-0,5 htv)-40
Siirto momentille 32.60.01 (-3 htv)-210
Taso-hanke-150
TEM:n peruskorjaus (siirto momentille 23.01.01)-340
Työelämän kehittämisstrategian toimeenpano1 000
Hallinnon tilatehokkuus (HO)-200
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-178
Palkkausten tarkistukset170
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-121
Vihreä talous (HO)1 000
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-229
Yhteensä-987

2014 talousarvio53 645 000
2013 I lisätalousarvio6 305 000
2013 talousarvio54 632 000
2012 tilinpäätös54 675 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 214 139 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen.

Selvitysosa: Ely-keskuksissa olevat kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä kulttuurin toimialan peruspalvelujen arviointitoimintaan ja oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät siirretään aluehallintovirastoille 1.1.2014 alkaen.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Alueiden elinvoimaisuus   
— työllisyysaste (%, vähintään)69,070,070,0
— työttömyysaste (%, enintään)7,87,97,9
— vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään)-6,56,0
— väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%)-64,164,1
— asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%)-8792
— kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (t/v) -700 000600 000
— maatalouden fosforitase (kg/ha)3,8< 3,8< 3,8
— maatalouden typpitase (kg/ha)46,3< 46< 46
— luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha)2 9772 9933 010
    
Elinkeinoelämän menestystekijät   
— rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) 31,42929
— elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5)-3,93,9
    
Väestön hyvinvointi   
— alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään)19,015,615,6
— kansalaisten tyytyväisyys matkojen sujuvuuteen (asteikko 1—5, yleistyytyväisyys)--3,7
— pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm)1 0552 0002 000
— ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään)25,117,917,9
— säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään)919595
— henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm)3 021< 3 070< 2 880

Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%)   
— EAKR-sidonnat69100100
— ESR-sidonnat88100100
Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%)   
— EAKR-maksatukset658095
— ESR-maksatukset749095
Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste100100100
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5)-3,7-

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys3 9934 0173 907
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -0,76--
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,0-> 3,0
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,1- > 3,1
Tulos- ja kehityskeskusteluiden toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5)3,0-> 3,0
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5)3,2-> 3,2
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5)3,0-> 3,0
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5)3,5-> 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot274 983268 156275 139
Bruttotulot61 32959 00061 000
Nettomenot213 654209 156214 139
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta20 704  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle19 720  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot7 8427 0008 000
— muut tuotot-42--
Tuotot yhteensä7 8007 0008 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset5 7926 6007 000
— osuus yhteiskustannuksista 4 4212 9003 000
Kustannukset yhteensä 10 2139 50010 000
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-2 413-2 500-2 000
Kustannusvastaavuus, %767480

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus33 48135 00035 000
— EU:lta saatava rahoitus305300300
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus36--
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot2 6852 5002 500
Tuotot yhteensä36 50737 80037 800
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset44 12244 00044 000
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-7 615-6 200-6 200
Omarahoitusosuus, %171414

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 49, 30.40.20, 43, 51, 52, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.20.45, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aluehallinnon tehostaminen (HO)-2 500
Henkilöstömenot (siirto momentilta 32.01.20)1 203
Keksintötoiminta (siirto momentilta 32.20.41)5 260
Siirto momentille 28.40.01 (-53 htv)-3 511
Siirto momentilta 32.01.01 (0,5 htv)40
Siirto momentilta 32.30.01 (170 htv)6 677
Siirto momentilta 32.30.01 (1 htv)45
Toiminnan turvaaminen (kertaluonteisen menon poistuminen)-2 000
Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointi (kertaluonteisen menon poistuminen)-600
Hallinnon tilatehokkuus (HO)-300
Palkkausten tarkistukset884
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-629
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-821
Tasomuutos1 235
Yhteensä4 983

2014 talousarvio214 139 000
2013 I lisätalousarvio6 677 000
2013 talousarvio209 156 000
2012 tilinpäätös212 670 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 083 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi siviilipalveluslain muuttamiseksi siten, että aiemmin kunnallisella pohjalla toiminut siviilipalvelustoiminta yhdistetään hallinnollisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen 1.1.2014 lukien ja siviilipalvelusvelvollisten kaikki kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle muutetaan maksuttomiksi samasta ajankohdasta lukien.

Siviilipalveluskeskuksen henkilöstöstä se osa, jonka tehtävänä on siviilipalveluksen toimeenpano, siirtyy liikkeen luovutuksella Lapinjärven kunnalta valtiolle. Siviilipalveluskeskuksena toimii edelleen Lapinjärven koulutuskeskus. Siviilipalveluksen koulutustoiminta toteutetaan edelleen Lapinjärven koulutuskeskuksessa.

Siviilipalveluskeskuksen henkilöstön palkkauskustannukset maksetaan momentilta 32.01.02.

Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista.

Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat 438 915 euroa vuonna 2011 ja 486 710 euroa vuonna 2012. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä.

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä2 3082 4002 400
Koulutetut, henkilöä1 7541 8001 800
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä125120120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Henkilöstömenot (siirto momentille 32.01.02)-1 203
Matkakustannusten muutos v. 2014 alusta216
Palveluspaikattomista maksettavien korvausten perusteen muuttamisesta aiheutuvat lisäkustannukset200
Valtiollistamisen lisäkustannukset302
Yhteensä-485

2014 talousarvio5 083 000
2013 talousarvio5 568 000
2012 tilinpäätös5 235 984

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 369 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Pääomasijoitustoiminta (siirto momentille 32.20.06)-100
Uuden sähkömarkkinalain edellyttämät lisäresurssit (siirto momentille 32.60.01)-200
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-1 253
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)-475
Tasomuutos3 620
Yhteensä1 592

2014 talousarvio6 369 000
2013 talousarvio4 777 000
2012 tilinpäätös4 426 000

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 81 692 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien ja vuoden 2012 talousarvion momentilta 32.50.63 hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.


2014 talousarvio81 692 000
2013 talousarvio81 692 000
2012 tilinpäätös79 065 510

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2014 talousarvio20 000
2013 talousarvio20 000
2012 tilinpäätös

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 007 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö340 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu2 000 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet978 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon400 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista3 327 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu1 700 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu100 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet118 000
Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille1 000 000
Yhteensä10 007 000

2014 talousarvio10 007 000
2013 talousarvio10 007 000
2012 tilinpäätös10 007 000