Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              70. Jäänmurtajan hankinta
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Selvitysosa: Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 111 km, rataverkon pituus 5 944 km ja vesiväylien pituus 16 254 km vuoden 2012 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15,0 mrd. euroa, rataverkon osalta 3,7 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Liikenneverkon jälleenhankinta-arvo on yli 50 mrd. euroa.

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien huonokuntoisten rakenteiden arvioitu yhteenlaskettu korjaustarve (ns. korjausvelka) on noin 2 mrd. euroa. Kun käyttökelpoinen infra voi aina sisältää myös huonokuntoisia osia, todellinen korjaustarve on suuruusluokkaa 800—1 000 milj. euroa, joka edellyttäisi vuosittaista n. 60 milj. euron lisärahoitusta. Osa huonokuntoisista rakenteista vaikuttaa suoraan tämän päivän liikenteeseen ja osa välillisesti pidemmällä aikavälillä.

Liikenneverkon tasearvo (milj. euroa)

 v. 2012v. 2013 (arvio)v. 2014 (arvio)
    
Tiet15 00014 94414 900
Radat3 7103 8373 910
Vesiväylät207198190
Yhteensä18 91718 97919 000

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 1,061 milj. euroa bruttona ja kehittämiseen 566 milj. euroa ml. jäänmurtajan hankinta ja maa-alueiden hankinta.

Vuonna 2014 käynnistetään liikennepoliittisen selonteon mukaisesti neljä uutta kehittämishanketta: vt 4 Rovaniemen kohta, vt 5 Mikkelin kohta, mt 101 Kehä I parantaminen sekä elinkaarihanke E18 Hamina—Vaalimaa. Perusväylänpidossa käynnistetään hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille, jolla parannetaan junaliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä sekä hankeohjelma raakapuuterminaalit, jossa tehdään parannustoimia nykyisiin raakapuun kuormauspaikkoihin ja lisäksi rakennetaan uusia terminaaleja. Lisäksi jatketaan v. 2013 aloitettua hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2014 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita ja hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite2012
toteutuma
2013
tavoite/
ennuste
2014
tavoite
    
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA   
Palvelukyky ja laatu   
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5)..3,5..
Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5)..3,9..
Sidosryhmien tyytyväisyys Liikenneviraston toimintaan (asteikko 1—5)3,53,53,5
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus   
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % junista 5 min.3,944
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % junista 3 min.2,02,01,5
Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h3,13,53,5
Väylien kunto   
Kauppamerenkulun huonokuntoiset väylät, km, enintään370360340
Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, (keskeinen/muu tieverkko) enintään762/3 576850/4 250800/5 000
Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään737800800
Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset, km, (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään44/18550/26050/300
Liikenneturvallisuus ja ympäristö   
Tieliikenteen henkilövahinko-onn. vähenemä perusväylänpidon toimin, kpl23,92323
Väylänpidon meluntorjunnan vaikutus, henkilö/vuosi1 0003 290985
Pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä väylänpidon toimin, km5,57,45,7
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS   
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus   
Työn tuottavuuden kasvu, %0,411
Kokonaistuottavuuden kasvu, %2,90,20,2

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)1)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Toimintamenot (01)82,586,586,1
— Tulot toiminnasta1,52,02,0
— Toimintamenot84,188,588,1
— Hallinto78,881,582,1
— T&K5,37,06,0
Perusväylänpito (20)920,9944,2987,5
Tulot90,573,973,5
— Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 15,718,3
— Ratamaksu43,744,844,3
— Muut tulot 13,410,9
Menot1 011,41 018,11 061,0
— Hoito 323,0334,0
— Käyttö 60,060,0
— Korjaus 79,079,0
— Elinkaaren hallinta 273,0276,4
— Omaisuuden hallinta 19,017,0
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 65,175,0
— Liikenteen hallinnan järjestelmät 5,023,0
— Suunnittelu 15,015,0
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 75,074,6
— Jäänmurto 49,050,0
— Maantielauttaliikenne 48,050,0
— Merikartoitus 7,07,0
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79)627,3638,0566,0
Jäänmurtajan hankinta (70)-27,046,0
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76)51,835,035,0
Väyläverkon kehittäminen (77)454,5361,7391,0
Eräät väylähankkeet (78)73,1167,325,0
Elinkaarirahoitushankkeet (79)47,947,069,0
Nettomenot yhteensä1 630,91 668,71 639,6
    
Bruttomenot yhteensä1 722,81 744,61 715,1

1) Perusväylänpidon tuoteryhmittelyä on muutettu vuodesta 2014 alkaen.

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

 2012
toteutuma
2013
arvio
muutos2014
arvio
muutos
      
Väylämaksuilla katettava toiminta     
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia91 54894 0002,7 %96 0002,1 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa18,018,00,0 %18,00,0 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa81 37482 1881,0 %83 0101,0 %
Muut tuotot, 1 000 euroa5115161,0 %5200,8 %
Kustannukset, 1 000 euroa82 79788 8257,3 %88 414-0,5 %
Kustannusvastaavuus98,9 %93,1 %-5,8 %-yks94,5 %+1,4 %-yks

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 079 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa: Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Julkisten tietovarantojen avaaminen on otettu huomioon 0,87 milj. euron suuruisena määrärahan lisäyksenä joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietojen avaamisesta aiheutuviin menoihin. 

Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot84 09988 50388 079
Bruttotulot1 5502 0002 000
Nettomenot82 54986 50386 079
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta14 786  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle20 156  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-338
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)870
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-148
Tasomuutos-808
Yhteensä-424

2014 talousarvio86 079 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio86 503 000
2012 tilinpäätös87 919 000

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 987 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 44,3 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 18 milj. euroa rataveroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikennepalveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö, ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikennepalvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Vesiväyläinfraa koskevaa erillistä lakia ei ole, vesilaissa käsitellään väylän rakentamista ja ylläpitoa. Perusväylänpidon rahoituksesta lähes 3/4 on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäiseen kunnossapitoon arvioidaan käytettävän 394 milj. euroa. Päivittäinen kunnossapito muodostuu liikenneverkon hoidosta ja käytöstä. Väylien hoidolla (334 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Hoitomenot lisääntyvät 11 milj. euroa vuodesta 2013 kustannustason nousun vuoksi. Käyttömenot (60 milj. euroa) aiheutuvat väylien ja niiden laitteiden toiminnan edellyttämästä energiasta sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tarvitsemista tukipalveluista.

Ylläpitoon käytetään 372 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Ylläpidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus niiden elinkaaren ajan. Ylläpito on verkon jaksottaista kunnossapitoa, jota tehdään 5—30 vuoden välein rakenteiden keston mukaan. Ylläpito muodostuu korjauksista, elinkaaren hallinnasta ja omaisuuden hallinnasta. Korjaukset (79 milj. euroa) ovat akuutteja toimia, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohteisiin. Elinkaaren hallinta (276 milj. euroa) on laajaan väyläverkon osan tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille (5 milj. euroa), jolla parannetaan junaliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutukset liikenteelle. Omaisuuden hallinnan määrärahoilla (17 milj. euroa) ylläpidetään väylänpitoon tarvittavia tuotantokiinteistöjä.

Parantamiseen käytetään 113 milj. euroa ja sillä pidetään väylän palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (75 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu ml. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa) sekä raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (15 milj. euroa). Liikenteen hallinnan järjestelmät (23 milj. euroa) ovat liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoista uusimista ml. v. 2013 aloitettu hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi. Suunnittelu (15 milj. euroa) on hankesuunnittelua edeltävää esi- ja yleissuunnittelua, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja tarveselvityksiä.

Liikennepalveluihin käytetään 182 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa), jäänmurrosta (50 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (50 milj. euroa) ja merikartoituksesta (7 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Liikenteen ohjauksen ja informaation menot muodostuvat pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoista. Julkisten tietovarantojen avaaminen on otettu huomioon 0,62 milj. euron suuruisena määrärahan lisäyksenä liikenteen ohjaus ja informaatio -tuotteelle liikenneverkkoaineistojen avaamisesta aiheutuviin menoihin. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 94,5 % v. 2014. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Maantielauttaliikenteen menot muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä. Merikartoitus sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot.

Liikenneverkon toimivuutta mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla vähintään joka toinen vuosi. Tyytyväisyys säilyy hyvällä tasolla. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, että kauppamerenkulun huonokuntoisten väylien määrä vähenee ja huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä säilyy ennallaan, mutta radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset lisääntyvät hieman ja päällystetyn tieverkon kunto heikkenee.

Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä ja rautatieliikenteen turvallisuutta tasoristeysjärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja.

Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa käytettävää maantiesuolaa kaliumformiaatilla.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2012—2014 (milj. euroa)

 2012 toteutuma2013 varsinainen talousarvio2014 esitys
 bruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenot
          
Tienpito574225535661655057516559
Radanpito3576828935957302 39356337
Vesiväylänpito801799319293192
Yhteensä1 011919211 018 74944 1 061 73988

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kiinteistö Oy Tieliikennemuseon rakentamisavustus (siirto momentille 31.01.40)-400
Logistisen tehokkuuden parantaminen15 000
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentilta 31.10.77)5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentilta 31.10.77)5 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentilta 31.10.77)16 000
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)620
Tasomuutos2 029
Yhteensä43 249

2014 talousarvio987 484 000
2013 III lisätalousarvio25 000 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio944 235 000
2012 tilinpäätös952 265 000

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 55 744 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Länsimetrohankkeessa jatketaan Helsingin metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Avustus maksetaan edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2012 loppuun mennessä rakentamiskustannukset ovat olleet yhteensä 222 milj. euroa. Vuonna 2013 syntyvien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan noin 197 milj. euroa, josta valtion avustuksen 30 % osuus on 59,1 milj. euroa. Vuonna 2014 tarvittavasta määrärahasta puuttuva osa rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, jotka ovat jääneet käyttämättä.

Länsimetron rakentamisen avustamisesta on valtiolle kertynyt menoja vuosina 2011—2013 yhteensä 72,0 milj. euroa. Vuoden 2013 kustannustasossa avustusta ennakoidaan maksettavan vielä vuosina 2014—2016 yhteensä 171,1 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201420152016Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
     
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset55 74471 52943 841171 114

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankkeen etenemisestä aiheutuvat määrärahatarpeet31 744
Yhteensä31 744

2014 talousarvio55 744 000
2013 talousarvio24 000 000
2012 tilinpäätös34 974 000

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää v. 2014 Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi- ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa.


2014 talousarvio1 000 000
2013 talousarvio1 000 000
2012 tilinpäätös2 340 000

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtioavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantaminen tai tien vaurioitumisen korjaaminen. Tuki voi olla korkeintaan 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista.

Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO leikkaus-3 000
Kertaluonteisen lisäyksen vähentäminen-1 000
Yhteensä-4 000

2014 talousarvio5 000 000
2013 talousarvio9 000 000
2012 tilinpäätös13 000 000

70. Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 46 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtajan hankkimiseksi vuonna 2013 myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa: Jäänmurtaja valmistuu toimintakaudelle 2015—2016. Jäänmurtajan hankkimiseksi on vuoden 2013 talousarviossa myönnetty 125 milj. euron valtuus. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon perusjäänmurtajan hankintakustannuksena noin 120 milj. euroa ja öljyntorjuntalaitteiston varustamiskustannuksena noin 5 milj. euroa. Murtajan huolto-, miehitys- ja operointimenot rahoitetaan vuodesta 2016 lähtien momentilta 31.10.20. Momentin rahoitustarve ei nouse investoinnin johdosta. Öljyntorjuntavalmiudesta aiheutuvat menot rahoitetaan momentilta 35.10.20, jonka lisärahoitustarve on 500 000 euroa aluksen käyttöönotosta lähtien.

Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuu menoja 52,0 milj. euroa v. 2015.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 10 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeen etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve19 000
Yhteensä19 000

2014 talousarvio46 000 000
2013 talousarvio27 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa: Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2014 talousarvio34 997 000
2013 talousarvio34 997 000
2012 tilinpäätös51 832 212

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 391 041 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Vt 4 Rovaniemen kohta25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Tiehankkeet 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie63 000 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke33 000 000
Vt 8 Turku—Pori102 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet14 500 000
  
Ratahankkeet 
Kehärata474 000 000
Pohjanmaan rata: Hanke Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe, loppuunsaattaminen ja hanke Kokkola—Ylivieska 2. raide yhdistetään Pohjanmaan rata -hankkeeksi. 654 000 000
  
Vesiväylähankkeet 
Pietarsaaren meriväylä11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000

Selvitysosa: Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden rahoittamiseen.

Hanke-erittely

 HyväksyttyValmis liikenteelleSopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2014
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
        
Käynnissä olevat väylähankkeet       
Tiehankkeet       
Vt 6 Lappeenranta—ImatraTA 20072011177,0 168,91,17,0
Kt 51 Kirkkonummi—KivenlahtiTA 2007201380,0 72,97,1-
Vt 5 Päiväranta—VuorelaLTA I 2009201490,0 86,33,7-
Vt 6 Joensuun kohtaLTA I 2009201247,12,146,01,1-
E18 Haminan ohikulkutieTA 20112015180,0 120,237,722,1
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutieTA 2011201455,0 43,97,14,0
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutieTA 2011201663,0 12,818,331,9
E18 Koskenkylä—Kotka erillishankeTA 2012201533,015,54,017,012,0
Vt 8 Turku—PoriLTA 20132018102,52,55,520,077,0
Länsimetron liityntäyhteydetLTA 2013201514,51,4-8,06,5
        
Ratahankkeet       
KehärataTA 2009/LTA 20132015474,022,5392,477,34,3
Pohjanmaan rataTA 2011/LTA III 20112017654,0 248,0156,2249,8
        
Vesiväylähankkeet       
Pietarsaaren meriväyläTA 2009201511,4 4,83,43,2
Uudenkaupungin meriväyläTA 2011201411,0 6,05,0-
        
Yhteiset väylähankkeet       
Pisara-radan suunnitteluTA 20122016 6,817,010,013,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu    15,05,0-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä  1 992,550,81 243,7378,0430,8
        
Uudet väylähankkeet       
Vt 4 Rovaniemen kohtaTA 2014201625,02,0-5,020,0
Vt 5 Mikkelin kohtaTA 2014201727,03,0-2,025,0
Mt 101 Kehä I parantaminenTA 2014201832,0 -6,026,0
Uudet väylähankkeet yhteensä  84,05,0-13,071,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä  2 076,555,81 243,7391,0501,8

Keskeneräisistä hankkeista aiheutuu menoja yhteensä 1 992,5 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 44 milj. euroa. Vuoden 2013 loppuun mennessä arvioidaan hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 1 211,7 milj. euroa. Vuonna 2014 momentin mitoituksessa on otettu huomioon menoja varten 363 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja yhteensä 84 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 5 milj. euroa. Vuonna 2014 momentin mitoituksessa on otettu huomioon menoja varten 13 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja yhteensä 15 milj. euroa.

Momentin 391,0 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 380,6 milj. euroa. Ulkopuoliset rahoitusosuudet hankkeista ovat 10,49 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.

Pohjanmaan rata

Aikaisemmissa talousarvioissa myönnetyt sopimusvaltuudet hankkeen Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen määrältään 344 milj. euroa sekä hankkeen Kokkola—Ylivieska 2. raide määrältään 310,0 milj. euroa yhdistetään Pohjanmaan rata -hankkeeksi. Liikennevirastolle myönnetään oikeus saada tehdä sopimuksia hankkeen Pohjanmaan rata toteuttamiseksi siten, että niistä aiheutuu menoja valtiolle enintään 654,0 milj. euroa. Liikennevirasto saa vuonna 2014 tehdä sopimuksia hankkeen Pohjanmaan rata toteuttamiseksi siltä osin kuin Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen ja Kokkola—Ylivieska 2. raide -hankkeiden valtuuksia ei ole käytetty. Hankkeet yhdistetään synergiaedun turvaamiseksi ja liikenteelle aiheutuvien viiveiden minimoimiseksi. Hankkeen suurin riski on töiden ja junaliikenteen yhteensovituksen epäonnistuminen. Yhteensovituksella pystytään vaikuttamaan vuosittain tehtävän työn volyymiin ja junaliikenteelle aiheutuvien viiveiden määrään. Riskin hallinnalla varmistetaan ratahankkeen valmistuminen suunnitellussa aikataulussa ja minimoidaan henkilö- ja tavaraliikenteelle aiheutuvat viiveet. Kahden samalla rataosalla olevan hankkeen yhdistämistä puoltaa töiden ajoittumisten yhteensovittaminen liikenteen alaisella radalla, mikä vaikuttaa hankkeiden vuosittaiseen rahoitustarpeeseen.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 4 Rovaniemen kohta

Hankkeessa parannetaan työ- ja asiointimatkojen sekä kaivostoiminnan rikastekuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta sekä tiivistetään kaupunkirakennetta. Hankkeessa jatketaan valtatien kaksiajoratainen osuus Oijustielle asti sekä toteutetaan Oijustien ja Vierustien eritasoliittymät, meluntorjuntaa ja kevyen liikenteen järjestelyjä sekä parannetaan katuja ja katuliittymiä. Hankkeen kustannusarvio on 25,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100), josta valtion rahoitusosuus on 23,0 milj. euroa.

Vt 5 Mikkelin kohta

Valtatiellä 5 Pitkäjärven ja Visulahden välinen osuus täydennetään nelikaistaiseksi tieksi, eritasoliittymiä parannetaan sekä rakennetaan pohjavesisuojauksia ja meluntorjuntaa. Hanke poistaa valtatien liikenteen kapasiteettiongelmat vilkkaimmin liikennöidyiltä kohdilta Mikkelissä. Hankkeen kustannusarvio on 27,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100), josta valtion rahoitusosuus on 24,0 milj. euroa.

Mt 101 Kehä I parantaminen

Kehä I:n toimivuutta parannetaan toteuttamalla ensi vaiheessa Kivikon eritasoliittymä ja toisessa vaiheessa Espoon rajan ja Vihdintien väliset lisäkaistat, joukkoliikennejärjestelyt ja meluesteet sekä Hämeenlinnan väylän eritasoliittymää täydentävät lisärampit ja meluesteet. Hankkeen kustannusarvio valtion töiden osalta on 32,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Lisäksi Helsingin kaupunki toteuttaa oma työnään Kivikon eritasoliittymän ja siihen kuuluvat katujärjestelyt (25 milj. euroa). Hanke vähentää ruuhkia, vähentää vakavia onnettomuuksia sekä parantaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Kaupunki vastaa Kivikon eritasoliittymän toteuttamisesta, josta valtio rahoittaa oman osuutensa 10 milj. euroa vuosina 2014—2015. Kivikon eritasoliittymän toteuttaminen on edellytys Kehä I:n viereen rakennettavien asuintalojen käyttöönotolle. Muut hankkeen osuudet valtio toteuttaa vuosina 2016—2018.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201420152016 2017— Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
      
Keskeneräiset väylähankkeet363 041254 01081 50582 770781 326
Uudet väylähankkeet13 00012 00036 00023 00084 000
Väylähankkeet yhteensä376 041266 010117 505105 770865 326

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 269 milj. euroa. Uusittavilla valtuuksilla tarkoitetaan vuoden 2013 lopussa olevien käyttämättömien valtuuksien määrää.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hamina-Vaalimaa (siirto momentille 31.10.79)-3 000
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentille 31.10.20)-5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentille 31.10.20)-5 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentille 31.10.20) -16 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos58 341
Yhteensä29 341

2014 talousarvio391 041 000
2013 I lisätalousarvio5 586 000
2013 talousarvio361 700 000
2012 tilinpäätös454 525 000

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa: Momentille budjetoidaan jälkirahoituksella rahoitettavat hankkeet, joita rahoittavat myös ulkopuoliset tahot kuten esimerkiksi kunnat ja yritykset.

Hanke-erittely

 HyväksyttyValmis liikenteelleSopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2014
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
        
Keskeneräiset väylähankkeet       
Tiehankkeet       
Turun satamayhteys (Suikkilantie)TA 2012201320,010,0-10,0-
Vt 12 Tampereen rantaväyläTA 2012/LTA 2013201561,0 --61,0
E18 Kehä III, 2. vaiheTA 2013/LTA 20132015110,0 -15,095,0
Yhteensä  191,010,0-25,0156,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201420152016 2017— Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
      
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset25 00076 00055 00025 000181 000

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 49,3 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ulkopuolisen rahoituksen muutos-10 000
Valtion jälkirahoitusmaksujen muutos-132 260
Yhteensä-142 260

2014 talousarvio25 000 000
2013 I lisätalousarvio-10 000 000
2013 talousarvio167 260 000
2012 tilinpäätös73 100 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 69 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään

1) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty

2) sopimuksia hankkeen E18 Hamina—Vaalimaa toteuttamiseksi enintään 660,0 milj. eurolla.

Selvitysosa: Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2014 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

E18 Hamina—Vaalimaa

Vt 7 osuus Hamina—Vaalimaa on osa kansainvälistä E18 Tieyhteyttä ja on elintärkeä Suomen elinkeinoelämän kuljetuksille. Tie rakennetaan koko 32 km pituisella osuudella moottoritieksi nykyisen tien pohjoispuolelle. Tieosuudelle rakennetaan viisi eritasoliittymää. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi, jolle tehdään välttämättömät toiminnalliset muutokset. Hanke liittyy länsipäästään vuonna 2014 valmistuvaan Haminan ohikulkutiehen. Vaalimaalle suunniteltu rekkaparkki-alue kytkeytyy tähän hankkeeseen itäpäässä. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla sisältäen hankkeen suunnittelun, toteutuksen, rahoituksen sekä sopimusaikaisen ylläpidon ja kunnossapidon. Sopimuskauden pituudeksi on suunniteltu 15—20 vuotta ja arvio hankkeen kustannuksista on 660 milj. euroa. Hankkeen investointikustannus on 265 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen rakennustyöt kohdistuvat vuosille 2015—2018.

Hanke-erittely

 HyväksyttyValmis liikenteelleSopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2014
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
       
Keskeneräiset elinkaarihankkeet      
E18 Muurla—LohjaLTA I 20042008700,0204,139,7456,2
E18 Koskenkylä—KotkaTA 20102014650,013,726,3610,0
Keskeneräiset elinkaarihankkeet yhteensä  1 350,0217,866,01 066,2
       
Uusi elinkaarihanke      
E18 Hamina—VaalimaaTA 20142018660,0-3,0657,0
Keskeneräiset ja uudet elinkaarihankkeet yhteensä  2 010,0217,869,01 723,2

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2014201520162017—Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
      
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset69 00099 800104 5001 518 5881 791 888

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 16 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hamina-Vaalimaa (siirto momentilta 31.10.77)3 000
Hankkeiden etenemisen edellyttämät määrärahatarpeet19 000
Yhteensä22 000

2014 talousarvio69 000 000
2013 talousarvio47 000 000
2012 tilinpäätös47 897 000