Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Valtiovarainhallinto

Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu ja
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tullitoimi

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.

Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Vuonna 2013 valmisteltava valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus kehittää ja tuottaa valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2014—2016 aikana.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta; julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.

Hallinnonalan ohjaus
Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään.

Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma

Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
28.90.20Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)  
 — hankesopimusvaltuus-5,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

  v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
  1000 €%
 
01.Hallinto121 831124 754162 14437 39030
01.Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)39 49338 82039 5247042
13.Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v)4 7921 6493 0311 38284
20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)21521541520093
21.Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)5663 51630-3 486-99
29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)73 86580 15479 144-1 010-1
69.Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha)1 90040035 00034 6008650
(88.)Valtiovarainhallinnon ohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v)1 0000
89.Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v)5 0005 0000
10.Verotus ja tullitoimi602 475615 181624 6289 4472
01.Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)410 620426 244429 9073 6631
02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)163 328165 037165 8217840
63.Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)1 6923 2003 2000
95.Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)25 95817 70022 7005 00028
97.Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)8783 0003 0000
20.Palvelut valtioyhteisölle32 35833 77840 6916 91320
01.Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)26 15527 92330 5502 6279
03.Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 0791 0911 089-20
06.Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 4591 9642 45449025
07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)-3352 0002 0000
08.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)1 000800598-202-25
09.Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 0003 0000
10.Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)1 0001 0000
88.Senaatti-kiinteistöt000
30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto60 88461 90365 3413 4386
01.Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)49 20050 58751 3117241
02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 2074 2334 219-140
03.Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)7 4777 0839 8112 72839
40.Valtion alue- ja paikallishallinto88 11787 54189 9972 4563
01.Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)54 25754 48157 6893 2086
02.Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)33 63632 83632 084-752-2
03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)2242242240
50.Eläkkeet ja korvaukset4 188 6504 413 8054 570 115156 3104
15.Eläkkeet (arviomääräraha)4 021 3604 219 8604 352 989133 1293
16.Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)2 3572 1302 200703
17.Muut eläkemenot (arviomääräraha)1 5422 8302 798-32-1
50.Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)38 61539 28539 185-1000
63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)110 067130 800148 14317 34313
95.Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)14 71018 90024 8005 90031
60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot8681 29013 54812 258950
02.Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)050500
03.Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha)666040-20-33
10.Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)9009000
12.Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)12 32812 3280
(20.)Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v)6750
60.Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha)127280230-50-18
70.Valtionhallinnon kehittäminen108 22380 12570 130-9 995-12
01.Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)11 89311 10011 8137136
02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)26 91027 2009 912-17 288-64
03.Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)13 00013 0000
04.Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v)1 7001 7000
20.Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)69 42041 82533 705-8 120-19
80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle280 437249 646250 3827360
30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)204 346211 646212 3827360
31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)17 44125 00025 0000
(32.)Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v)50 0000
40.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)8 65113 00013 0000
90.Kuntien tukeminen8 530 2428 762 4078 679 826-82 581-1
20.Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)18 00017 99516 995-1 000-6
22.Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v)6006000
30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)8 470 9278 677 4058 626 683-50 722-1
31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)41 31567 00735 028-31 979-48
34.Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)5205200
91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen144 577304 050302 020-2 030-1
41.Energiaverotuki (arviomääräraha)144 577304 050302 020-2 030-1
92.EU ja kansainväliset järjestöt3 241 4962 072 5051 940 150-132 355-6
20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)2 4002 8002 500-300-11
40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)7 9298 3509 1407909
67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)01701700
68.Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)3 2883 3503 340-100
69.Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)1 789 9581 930 0001 925 000-5 0000
(87.)Suomen osuus Euroopan investointipankin peruspääoman korottamisesta (siirtomääräraha 3 v)127 835-127 835-100
(88.)Suomen osuus Euroopan vakausmekanismin pääomasta (arviomääräraha)1 437 9200
(95.)Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha)0
99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot15 286175 450138 450-37 000-21
(20.)Kehysvaraus turvaviestinnän kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)0
(22.)Sektoritutkimus (siirtomääräraha 2 v)0
(24.)Kehysvaraus Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilahankintaan (siirtomääräraha 2 v)0
(25.)Varaus STUVE-yhtiön perustamiskustannuksiin0
(26.)Varaus STUVE-yhtiön eläketurvan korvaamiseen0
(70.)Kehysvaraus yhtenäiseen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin (siirtomääräraha 3 v)0
87.Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v)170 000133 000-37 000-22
95.Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)1923003000
96.Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)5 0005 0005 0000
97.Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)941501500
(98.)Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v)10 0000
Yhteensä17 415 44416 982 43516 947 422-35 0130
 Henkilöstön kokonaismäärä12 46312 15211 9511)  

1) Htv-arvio ilman TORI-virastoa.