Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
              01. (26.40.01 ja 63, osa) Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
              20. Paluumuuttajien muuttovalmennus
              21. (26.40.63, osa) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
              63. (26.40.63, osa) Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Selvitysosa: Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäasiainministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäasiainministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoimisesta.

Sisäasiainministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Vastaanottokeskukset tuottavat turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluita sekä kahden valtion vastaanottokeskuksen että ostopalveluna tuotettujen vastaanottopalveluiden kautta. Valtion vastaanottokeskukset sijaitsevat Joutsenossa ja Oulussa ja ne toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1)195 538213 000227 000
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2)22 75019 80019 800
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2)18 60016 28016 280
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3)9 5189 0009 000

1) Vuosi 2012: Tilastokeskus/Väestörakenne 2012. Vuodet 2013 ja 2014: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2013 tammi—maaliskuun väestön ennakkotilaston perusteella.

2) Vuosi 2012: Tilastokeskus/Väestön ennakkotilasto 2012. Vuodet 2013 ja 2014: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2013 tammi—maaliskuun ennakkotilaston perusteella.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan menot maahanmuuttajista (1 000 euroa)

 2012
tilinpäätös
2013
talousarvio
2014
esitys
    
26.40.01 Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot27 44426 76626 526
26.40.20 Paluumuuttajien muuttovalmennus630876876
26.40.21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto39 82530 40130 511
26.40.63 Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet20 97616 18810 017
Yhteensä88 87574 23167 930
Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin.

Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:

  • — Edistämme Suomen kilpailukykyä ja väestön hyvinvointia tukevaa maahanmuuttoa
  • — Huolehdimme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja inhimillisyydestä
  • — Nopeutamme maahanmuuttohallinnon hakemusten käsittelyä
  • — Torjumme laitonta maahantuloa. Teemme aktiivista ihmiskaupan vastaista työtä ja varmistamme ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimivuuden.

Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimeenpano varmistetaan ja peilataan strategian soveltuvuutta toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuutta parannetaan muun muassa viranomaisyhteistyötä kehittämällä. Tavoitteena on varmistaa turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen lyheneminen sekä parantaa vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen tehostetaan. Yhteistyössä hyödynnetään vuonna 2013 käyttöön otettua maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismallia (MPR), joka antaa aikaisempaa selkeämmät puitteet Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen väliselle yhteistyölle ja sen ohjaukselle.

Ulkomaalaislain nojalla säilöön otetuille henkilöille rakennetaan Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen vuonna 2014 uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö, joka toimii jatkossa myös perheiden, naisten ja muutoin erityistarpeita omaavien säilöönottoyksikkönä.

Maahanmuuttohallinnossa varaudutaan maahanmuuton tieto- ja analyysipalvelujen kehittämiseen.

Kehitetään edelleen maahanmuuttohallinnon lupaprosesseja hyödyntämällä täysimääräisesti ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) mahdollisuuksia. Tarjotaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille.

Maahanmuuton maksullisissa suoritteissa pyritään saamaan maksutulot vastaamaan omakustannushintoja.

Muuttoliike

Maahantuloon liittyvää yhteistyötä sisäasiainministeriön hallinnonalan sisällä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Toisaalta samalla on huolehdittava siitä, että valvonnan tarpeet tulevat riittävästi katetuksi eivätkä laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa lisäänny. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.

Yhteistyötä opetushallinnon kanssa tulee lisätä EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.

Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan sekä EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. EU:ssa pyritään yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan muun muassa harmonisoimalla lainsäädäntöä. Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa.

Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat myös laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön lisääntyminen. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Kansainvälinen suojelu

Huolehditaan siitä, että ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto ja oikeusturva toteutuvat turvapaikkapolitiikassa. Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lainmuutokset. Vahvistetaan edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi. Nopeutetaan prosessia, jotta vastaanoton menot laskevat.

Jatketaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä saattamalla loppuun mahdollisesti vielä keskeneräiset turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen säädöksiä koskevat neuvottelut. Ryhdytään valmistelemaan hyväksyttyjen EU-säädösten kansallista täytäntöönpanoa ja osallistutaan sitä koskevaan EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön. Lainsäädännön kehittämisen ohella on tärkeää tiivistää jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä, minkä vuoksi on tärkeää tukea Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toiminnan vakiintumista.

Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan välillä. Edistetään turvapaikkapolitiikan yhteyttä kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikkaan.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleen sijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleen sijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2014 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Jatketaan valmisteluja paluuta koskevien yhteistyöpöytäkirjojen solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja vakiinnutetaan vapaaehtoisen paluun toimintamalli. Turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuoden aikana noin 3 000, joista alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita noin 150.

Vastaanottokeskusten paikkaluku keskimäärin vuodessa

 201220132014
    
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä3 0753 0002 880
— valtion vastaanottokeskukset650560560
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset2 3852 4002 250
— säilöönottoyksikkö404070
— käyttöaste keskimäärin %89,090,090,0
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä199150140
— ryhmäkodit1108070
— tukiasunnot897070
— käyttöaste keskimäärin %70,080,085,0
Vastaanottopalvelujen saajat 2012 2013 2014
    
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi3 9163 6003 509
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja2 6672 3302 220
— Alaikäisiä yksintulleita135130149
— Säilöön otetut ulkomaalaiset344070
— Yksityismajoituksessa1 0801 1001 100
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2012
tilinpäätös
2013
talousarvio
2014
esitys
    
Vastaanoton kokonaiskustannukset69 500 55955 289 00049 652 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 66 990 14751 374 00047 218 000
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö15 77015 17516 367
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö43 97682 48782 487
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö26 93633 37633 376
— säilöön otetun kustannus / hlö65 06152 39150 856
— yksityismajoituksen kustannukset6 066 6574 049 7964 003 817
— yksityismajoituksen kustannus / hlö5 5153 6814 003
Lasten edustaminen117 885134 000134 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset687 830915 000800 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1)1 704 6972 866 0001 500 000

1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit ja sähköiset palvelut (Umarek).

01. (26.40.01 ja 63, osa) Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 526 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen

2) EU:n rahoittamiin hankkeisiin

3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

Selvitysosa: Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Valtiolla on kaksi vastaanottokeskusta: Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset, jotka toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus.

Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Tuotokset   
Päätökset60 14260 35060 450
Panokset   
Toimintamenot (1 000 €)   
Maahanmuuttovirasto18 74418 06617 402
Valtion vastaanottokeskukset8 7008 7009 124
Henkilötyövuodet   
Maahanmuuttovirasto309,3290290
Valtion vastaanottokeskukset93,9100120
Tehokkuus   
Toiminnallinen tuloksellisuus   
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraton htv)194208208
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös)288300300
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%)7890120
Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2012—2014

 2012
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut2013
arvio
Vireille
tulevat
Ratkaistut2014
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
       
Maahanmuutto yhteensä18 21428 28925 10030 10025 20030 200
— työntekijän oleskelulupa5 7444 1796 6006 6006 7006 700
— opiskelijan oleskelulupa6 0235 9346 5006 5006 5006 500
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu)6 44718 17612 00017 00012 00017 000
Maasta poistaminen8 9088 4454 0004 0004 0004 000
Kansainvälinen suojelu yhteensä10 78410 80911 75012 05011 75012 250
— turvapaikkahakemukset 3 1293 8943 0003 8003 0004 000
— kiintiöpakolaiset1)750689750750750750
— matkustusasiakirjat4 8155 3766 0005 0006 0005 000
— dublinasiat2 0902 1562 0002 5002 0002 500
Kansalaisuus yhteensä 10 41312 8698 00010 0008 00010 000
— kansalaisuushakemukset7 8659 7236 0009 0006 0009 000
Yhteensä48 31960 41248 85056 15048 95056 450

1) Vuonna 2012 UNHCR:n kiintiöpakolaisesityksiä oli yhteensä 785 kpl, joista osa on tilastoitu vireille tulleisiin. Pakolaiskiintiössä valituista tehdään vain päätös, koska asiassa ei ole asiakkaan vireille laittamaa lupahakemusta.

Käsittelyaika keskimäärin (vrk)

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Maahanmuutto   
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen)1106565
    josta Maahamuuttoviraston osuus543030
— oleskelulupa, opiskelija203030
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua   
— turvapaikka (kaikki)250210180
    josta Maahanmuuttoviraston osuus-150120
— normaali menettely332255190
    josta Maahanmuuttoviraston osuus-212170
— nopeutettu menettely826549
— josta Maahanmuuttoviraston osuus-5442
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika   
— kansalaisuushakemukset (kaikki)381265254
— kansalaisuushakemukset (ns. selvät)318200180
— kansalaisuushakemukset (ns. muut)501360360
Ratkaistut/vireille tulleet (%)124125125
Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua. Järjestelmän toimintoja kehitetään vastaamaan ulkomaalaislain muutoksia.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Henkilötyövuodet309,3290290
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)9,99,99,9
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,403,403,40

Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Henkilötyövuodet93,9100120
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)101010
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,603,703,70

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot33 47231 76631 526
Bruttotulot6 0285 0005 000
Nettomenot27 44426 76626 526
    
Siirtyvät erät    
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 067  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 909  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Joutsenon säilöönottoyksikön perustamis- ja ylläpitokustannukset1 164
Siirto momentille 26.01.29 (rakennemuutoksen johdosta)-740
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 24.01.01)-104
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.10.01)-87
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.20.01)-139
UMA-rekisterin muutostyö150
Uudet tuottavuustoimenpiteet-405
Palkkausten tarkistukset63
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-59
Toimintamenosäästö (HO)-83
Yhteensä-240

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio26 526 000
2013 talousarvio26 766 000
2012 tilinpäätös32 650 487

20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkintoja järjestetään useamman kerran vuodessa ja tutkintoihin osallistuu enimmillään noin 2 000 henkilöä vuodessa. Kielitutkintoon valmistavaa paluumuuttovalmennusta on tarkoitus järjestää noin 600 henkilölle vuodessa.

Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Paluumuuttovalmennus836 000
Asiantuntijapalkkiot (enintään)40 000
Yhteensä876 000

2014 talousarvio876 000
2013 talousarvio876 000
2012 tilinpäätös630 033

21. (26.40.63, osa) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Vuoden 2014 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Tilapäistä suojelua saaneen, ihmiskaupan uhrin tai kansainvälistä suojelua hakeneen, jonka oleskelulupahakemus on hylätty tai joka on peruuttanut hakemuksensa, vapaaehtoista paluuta voidaan tukea kohtuullisten matka- ja muuttokustannusten ja paluuavustuksen verran.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen vastaanottokustannukset21 370 000
Vastaanoton muut menot6 841 000
— palvelujen ostot1 418 000
— terveydenhuolto5 300 000
— muut menot 123 000
Vastaanottokustannukset yhteensä28 211 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1 500 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset800 000
Yhteensä30 511 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Vastaanoton asiakasmaksut (Joutsenon säilöönottoyksikkö)110
Yhteensä110

2014 talousarvio30 511 000
2013 talousarvio30 401 000
2012 tilinpäätös36 180 269

63. (26.40.63, osa) Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 017 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vastaanottoraha9 510 000
Täydentävä vastaanottoraha400 000
Käyttöraha107 000
Yhteensä10 017 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen ja turvapaikanhakijoiden määrän lasku-6 208
Säilöön otettujen ulkomaalaisten käyttörahan tasokorotus (Joutsenon säilöönottoyksikön perustaminen)17
Palkkausten tarkistukset20
Yhteensä-6 171

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio10 017 000
2013 talousarvio16 188 000
2012 tilinpäätös19 413 803