Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
              50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
              66. Varsinainen kehitysyhteistyö
              88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyöPDF-versio

Selvitysosa: Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Suomi edistää köyhien aseman vahvistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä. Köyhyyden poistamisen ohella kehityspolitiikalla autetaan löytämään ratkaisuja myös muihin globaaleihin haasteisiin.

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö on ihmisoikeusperustaista. Kehitysmaiden hallitukset ovat vastuussa toimistaan ennen kaikkea omille kansalaisilleen, mikä edellyttää oikeusvaltion periaatteiden noudattamista, hyvää hallintoa ja avoimuutta. Tavoitteena on, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät toimimaan niiden puolesta. Kehityspolitiikan muut pääperiaatteet ovat tuloksellisuus, vaikuttavuus, avoimuus ja johdonmukaisuus sekä keskittyminen vähiten kehittyneisiin maihin.

Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön painopisteinä ovat valtioneuvoston kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta, osallistava ja työllistävä vihreä talous, luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu sekä inhimillisen kehityksen tukeminen. Kehityspolitiikan ja -yhteistyön läpileikkaavina tavoitteina ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys, joita edistetään valtavirtaistamalla, kohdennetuilla toimilla sekä poliittisella vaikuttamistyöllä.

Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja EU-tasolla, monenkeskisesti, temaattisesti eri toiminta-aloihin liittyen sekä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Humanitaarisen avun tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana.

Suomen kehitysyhteistyö perustuu kehitysmaiden määrittämiin kehitystarpeisiin, maiden omiin kehityssuunnitelmiin ja -tavoitteisiin ottaen huomioon myös muun avunantajayhteistyön toiminnan sekä Suomen omat kehityspoliittiset linjaukset. Kehitysyhteistyön laatua parannetaan kehittämällä tulosperustaista toimintatapaa. Kehitysyhteistyön osapuolet vastaavat keskinäisten sitoumustensa täyttämisestä ja ovat yhdessä vastuussa kehitystulosten saavuttamisesta.

Suomen toiminnan painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa. Kahdenvälistä yhteistyötä keskitetään pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, jotta voidaan vähentää pirstaloitumista sekä rahoituksen että työn osalta.

Hallitus tavoittelee määrärahakehitystä, jolla 0,7 prosentin määrärahataso BKTL:sta voidaan saavuttaa. Vuoden 2014 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi on talousarvioesityksessä arvioitu noin 0,55 % BKTL:sta.

Hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2013—2014 varsinainen kehitysyhteistyön määräraha jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Kehyspäätöksen mukaan hallitus tavoittelee kehitysyhteistyömäärärahojen BKTL-osuuden kasvua ohjaamalla päästöoikeuksien huutokaupasta kertyvät tulot kehitysyhteistyöhön ja samalla osana Suomen virallista kehitysapua myös ilmastorahoitukseen sitä mukaa kuin niitä kertyy. Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden säilyttämiseen vähintään 0,15 prosentissa BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 prosenttia. Tavoite otetaan huomioon kehitysyhteistyön suunnittelussa ja niiden saavuttamista seurataan säännöllisesti.

Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa vuonna 2009 Suomi sitoutui osana EU:n lyhyen aikavälin rahoituslupausta 110 milj. euron osuuteen vuosien 2010—2012 aikana. Tämän lisäksi Cancunin (2010) päätösten mukaan teollisuusmaiden tavoitteena on saada aikaan 100 miljardin USD vuotuinen rahoitusvirta kehitysmaiden ilmastotoimiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä summa koostuu teollisuus- ja kehitysmaiden yksityisestä ja julkisesta rahoituksesta sekä innovatiivisista rahoituslähteistä. Pitkän aikavälin julkisen ilmastorahoituksen volyymista tai taakanjaosta ei ole vielä sovittu, joten Suomen maksuosuutta ei tiedetä, mutta vuonna 2009 tehtyjen arvioiden mukaan Suomen vuotuinen budjettirahoitteinen maksuosuus olisi 70—200 milj. euron välillä. Suomen tulee siis edelleen kasvattaa ilmastorahoituksen tasoa ja lyhyellä tähtäimellä tason tulee vähintään pysyä saavutetulla tasolla. Vuoden 2014 talousarvioesityksessä arvioitu Suomen ilmastorahoituksen osuus ulkoasiainministeriön hallinnonalalla on noin 93 milj. euroa.

Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja johdonmukaisuus

Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehityksenä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. ­Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita. Eri ulottuvuuksiin vaikuttamiselle ei ole olemassa yksiselitteisiä mittareita. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhteisön ja kumppanimaan yhteistä panosta ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Suomi on sitoutunut Pariisin julistuksen, sitä tukevan Accran toimintaohjelman ja Busanin loppuasiakirjan periaatteisiin. Niitä noudattamalla pyritään parempiin kehitystuloksiin.

Monenkeskisten toimijoiden johtokuntatyöskentelyssä ja muussa vaikuttamistoiminnassa Suomi edistää YK-järjestelmän uudistamista ja YK-järjestöjen sekä Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien toiminnan tehokkuutta. Vaikuttamistoiminnan avuksi tullaan monenkeskisten toimijoiden osalta laatimaan vaikuttamisstrategioita.

Kotimaassa ulkoasiainministeriö kehittää omia ja muiden kehitysyhteistyötoimijoiden toimintatapoja linjauksilla, ohjeistuksilla ja koulutuksen keinoin. Toimintatapojen kehittämisessä keskitytään vahvistamaan hanke- ja ohjelmayhteistyön tuloksellisuutta maatasolla. Sekä Suomea että kumppanimaita kuormittavaa rahoituksen ja toiminnan pirstaloituneisuutta hallitaan vähentämällä hankkeiden määrää, edistämällä avunantajien välistä työnjakoa ja keskittämällä apua pitkäaikaisille yhteistyömaille ja -kumppaneille. Kehitysrahoituksen avoimuutta ja ennakoitavuutta pyritään parantamaan. Päästöoikeuksien huutokaupoista saatavien tulojen osalta ennakoitavuuden varmistamiseen liittyy haasteita, joihin pyritään mahdollisuuksien mukaan vastaamaan muun muassa identifioimalla sopivia rahoituskohteita ennakoidusti.

Suomen suurlähetystöt kumppanimaissa ovat keskeisessä roolissa, kun tuloksellisuutta parannetaan maatasolla. Edustustojen ja alueosastojen yhteistyönä laaditut maaohjelmat ohjaavat yhteistyötä pitkäaikaisten kumppanimaiden kanssa, ja niitä seurataan ja päivitetään vuosittain.

Kehitysyhteistyön evaluointitoimi toimeenpanee laajojen kokonaisuuksien evaluointeja. Evaluoinneissa noudatetaan OECD:n kehitysapukomitea DAC:n periaatteita. Alueosastot vastaavat kahdenvälisen yhteistyön seurannasta ja arvioinneista.

Kehityspoliittinen toimikunta­ valtioneuvoston asettamana neuvoa-antavana elimenä arvioi kehitysyhteistyön laatua, vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta sekä seuraa määrärahakehitystä. Vuonna 2014 annetaan eduskunnalle vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta koskeva selonteko.

OECD:n kehitysapukomitea (DAC) on keskeisin kansainvälisen tason kehitysyhteistyön seurannasta ja raportoinnista vastaava elin. Suomi saa suosituksia kehitysapukomitean suorittamista neljän vuoden välein tehtävistä vertaisarvioista, joista tuorein on vuodelta 2012. YK seuraa vuosituhattavoitteiden edistymistä yksittäisten kehitysmaiden tasolla.

OECD/DAC:in tilastoinnissa seurataan myös ilmastorahoitushankkeita laadullisilla mittareita koskien ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Suomi hyödyntää ilmastohankkeiden suunnittelussa ja seurannassa näitä mittareita.

Monenkeskistä kehitysyhteistyötä tullaan toteuttamaan kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan tavoitteellisesti ja strategisesti. Yhteistyöstä on tehty strateginen analyysi ja vaikuttamistyötä terävöitetään keskittymällä rajallisiin kokonaisuuksiin. Monenkeskisten järjestöjen arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt muun muassa OECD/DAC:n, MOPAN-verkoston (Multilateral Organizations Performance Assessment Network) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanismin tuottamia aineistoja samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin.

Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta

 20062007200820092010201120122013
         
Määrärahat yhteensä670,8746,1830,4915,6965,61 073,81 124,01 118,3
Maksatukset658,6711,1789,7923,61 007,61 012,71 026,7 
%-osuus BKTL:sta0,390,400,430,540,550,520,53 

Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2014 hallinnonaloittain (1 000 euroa)

  
Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66879 384
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla92 384
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla18 099
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla106 888
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla1 430
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla200
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla1 181
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla1 336
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla1 577
Ympäristöministeriön hallinnonalalla194
Yhteensä1 102 673

50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.


2014 talousarvio
2013 talousarvio
2012 tilinpäätös

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 891 844 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Norjan ulkoministeriön, Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot saa maksaa hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö299 392 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)255 760 000
3.Euroopan kehitysrahasto48 659 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö56 450 000
5.Humanitaarinen apu88 707 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus8 176 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 600 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle114 000 000
9.Korkotuki-instrumentti18 100 000
Yhteensä891 844 000

1) Sisältää ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja 460 000 euroa, ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 500 000 euroa ja ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2014 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 716 882 000 euroa ja hyväksyä enintään 90 000 000 euron arvosta Finnveran takaamia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 35 000 000 euroa valtion tukea. Tästä tuesta enintään 20 000 000 euroa saa kohdistua vuoden 2014 jälkeen.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö378 765 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö121 787 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö32 720 000
5.Humanitaarinen apu25 800 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus860 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle136 950 000
9.Korkotuki-instrumentti20 000 000
Yhteensä716 882 000

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20142015201620172018—Yhteensä
vuodesta 2014
lähtien
       
Kehitysyhteistyövaltuus      
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset648 693500 709370 651227 766877 9902 625 809
Vuoden 2014 sitoumukset-191 307245 320222 85557 400716 882
Menot yhteensä648 693692 016615 971450 621935 3903 342 691
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 299 392 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 378 765 000 euroa.

Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena. Tukea ohjataan kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteiden mukaisesti, jonka myötä Suomi vahvistaa panostusta monenkeskisiin järjestöihin ja kehitysrahoituslaitoksiin toimien niissä tavoitteellisesti ja strategisesti.

Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

  
YK-järjestöt117 730
YK:n kehitysohjelma (UNDP)22 000
YK:n lastenrahasto (UNICEF) 19 200
YK:n väestörahasto (UNFPA)33 550
Muut 42 980
  
Maailmanpankkiryhmä102 774
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA)92 427
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI)7 397
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat2 950
  
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset52 451
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF)45 861
Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AsDF)6 050
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB), pääomankorotus540
  
Muut monenkeskiset järjestöt25 837
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF)14 325
Muut11 512
  
Jakamaton600
Yhteensä299 392

Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

  
YK-järjestöt261 790
YK:n kehitysohjelma (UNDP)51 000
YK:n lastenrahasto (UNICEF)66 000
YK:n väestörahasto (UNFPA)105 550
Muut39 240
  
Maailmanpankkiryhmä41 600
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI)32 400
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat9 200
  
Muut monenkeskiset järjestöt75 375
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF)42 975
Muut32 400
Yhteensä378 765
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 255 760 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 121 787 000 euroa.

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

  
Afrikka ja Lähi-itä164 460
Pitkäaikaiset yhteistyömaat98 335
Etiopia 14 000
Kenia14 000
Tansania31 000
Mosambik24 393
Sambia14 942
Hauraat valtiot17 353
Etelä-Sudan6 000
Sudan50
Somalia3 143
Palestiinalaisalueet8 160
Afrikan alueellinen ja muu yhteistyö29 072
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka5 900
Itä- ja Länsi-Afrikka10 275
Eteläinen Afrikka12 897
Paikallinen yhteistyö7 240
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka940
Itä- ja Länsi-Afrikka2 400
Eteläinen Afrikka3 900
Yhteistoimintahankkeen DFIDn osuus11 500
Yhteistoimintahankkeen ADAn osuus500
Yhteistoimintahankkeen Norjan ulkoministeriön osuus460
  
Aasia66 680
Pitkäaikaiset yhteistyömaat27 050
Nepal20 300
Vietnam6 750
Hauraat valtiot20 000
Afganistan20 000
Alueellinen ja muu yhteistyö17 910
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö14 000
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö3 910
Paikallinen yhteistyö1 720
  
Latinalainen Amerikka11 820
Alueellinen ja muu yhteistyö11 085
Andien alueellinen yhteistyö5 070
Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö4 000
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö2 015
Paikallinen yhteistyö735
  
Länsi-Balkan1 500
Länsi-Balkan1 200
Paikallinen yhteistyö300
  
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia10 700
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia9 600
Paikallinen yhteistyö1 100
  
Jakamaton600
Yhteensä255 760

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

  
Afrikka ja Lähi-itä83 472
Pitkäaikaiset yhteistyömaat54 304
Etiopia 400
Kenia3 100
Tansania8 500
Mosambik23 000
Sambia19 304
Hauraat valtiot11 518
Somalia11 518
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö17 650
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka6 150
Itä- ja Länsi-Afrikka4 900
Eteläinen Afrikka6 600
  
Aasia36 015
Pitkäaikaiset yhteistyömaat24 115
Nepal24 115
Hauraat valtiot2 500
Afganistan2 500
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö9 400
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö7 900
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö1 500
  
Latinalainen Amerikka1 350
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö1 350
Andien alueellinen yhteistyö750
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö600
  
Länsi-Balkan950
Länsi-Balkan950
Yhteensä121 787

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti käyttämällä eri kahdenkeskisen yhteistyön muotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Hauraiden valtioiden erityistarpeet huomioidaan tukemalla niitä kohti rauhaa ja kehitystä. Tukea ohjataan myös alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohtaan osoitettuja määrärahoja käytetään edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 48 659 000 euroa.

Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö AKT-maille rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 56 450 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 32 720 000 euroa. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Käyttösuunnitelmakohdan jakamatonta määrärahaa tullaan kohdentamaan demokratiatukea koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakoulujen vaihto-ohjelmaan (North South South) ja korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaan yhteensä enintään 5 700 000 euroa.

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 88 707 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 25 800 000 euroa.

Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, joita ovat: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR), jolle ehdotetaan yhteensä 2 800 000 euroa myöntö- ja sopimusvaltuuksia. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC) ja Maailman elintarvikeohjelmaa (WFP), jolle ehdotetaan yhteensä 23 000 000 euroa myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille.

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 8 176 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 860 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen määrärahaa enintään 2 950 000 euroa.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 600 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 114 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 136 950 000 euroa.

Tuesta noin 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen UN Womenille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 1 000 000 euroa vuonna 2014. Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 18 100 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 20 000 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2014 hyväksyä enintään 90 000 000 euron edestä.

Valtioneuvoston Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa on päätetty, että korkotukiluotot korvataan muilla yksityisen sektorin yhteistyömuodoilla. Tämän johdosta uusia hankkeita ei oteta valmisteluun. Koska hankkeiden valmisteluprosessi on pitkä ja kustannuksista vastaa kumppanimaa ja/tai vientiyritys, valikoitujen pitkälle valmistelussa ehtineiden hankkeiden valmistelua kuitenkin jatketaan.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000).

Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvään teknisen avun tukemiseen.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yhteistoimintahankkeiden menot-750
Yhteensä-750

2014 talousarvio891 844 000
2013 I lisätalousarvio32 655 000
2013 talousarvio892 594 000
2012 tilinpäätös893 520 000

88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.


2014 talousarvio10 000 000
2013 talousarvio10 000 000
2012 tilinpäätös14 999 780