Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Selvitysosa:Tuotokset ja laadunhallinta

  • — Hallinnonalan johtamisen kehittämistä jatketaan tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi ohjaaminen ja arviointi.
  • — Voimavarat keskitetaan erityisesti niihin maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan. Kehittämistyössä otetaan huomioon tiiviin pohjoismaisen yhteistyön lisäksi EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen sekä Suomi-talo/Team Finland -toimintamalli.
  • — Edustustojen tarjoamat kansalaispalvelut ovat edustustoja eniten työllistävä sisältötehtävä. Riittävän laajan edustustoverkon ylläpitämisen mahdollistamiseksi kansalaispalveluiden tuotantoa tehostetaan uusia yhteistyöjärjestelyjä ja sähköisiä menetelmiä hyödyntäen. Kansalaispalveluita kehitetään vastaamaan muuttuvaa kysyntää kansalaispalvelustrategian mukaisesti. Kansalaisten omaa vastuuta korostetaan. Maahantulopalveluiden järjestämisessä, laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan estämisessä sekä kriisiasioissa hyödynnetään viranomaisten välistä yhteistyötä sekä pohjoismaisen ja EU-yhteistyön tuomia mahdollisuuksia.
  • — Ulkoasiainministeriön viestintätoimintojen organisaatiorakenne uudistetaan siten, että se tukee vähenevienkin resurssien oloissa hallinnonalan yhteiskunnalista vaikuttavuutta ja toiminnallisia tavoitteita. Verkkoviestintä uudistetaan palvelemaan laajenevaa kansalaiskysyntää, erityisenä painopisteenä monikanavaviestintä.
  • — Suomi toimii vuonna 2014 Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) ja Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää kehitetään toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamista ml. toimintolaskenta. Hallinnonalalla otetaan vuonna 2014 käyttöön valtionhallinnon yhteisiin talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin perustuvan tietojärjestelmän (Kieku) taloushallinto-osuus.
  • — Ulkoasiainhallinnon tietoarkkitehtuurimallin ja sähköisten asianhallintapalvelujen kehittämistä jatketaan osana tiedon hallinnan ja toimintaprosessien kehittämis- ja tehostamistyötä. Tietoturvallisuutta kehitetään kansainvälisten velvoitteiden asettamien reunaehtojen mukaisesti Salve-hankkeessa yhteistyössä valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon kanssa. Vuoden 2014 aikana kaikki ulkomaan edustustot on saatettu turvallisen tiedonvälitysjärjestelmän piiriin.
  • — Ulkoasiainministeriö jatkaa valmius- ja tilanneorganisaationsa tarkentamista toimintavarmuuden turvaamiseksi monenlaisissa haastavissa tilanteissa.
  • — Suomi toimii myös turvallisuuden suhteen haasteellisissa asemamaissa, joissa myös Pohjoismaihin kohdistuva uhka on viime vuosina selkeästi kasvanut. Erityisesti panostetaan korkeauhkaisten toimintaympäristöjen edustustojen fyysiseen turvallisuuteen, kuten myös koko edustustoverkon sisäisen toiminnallisen turvallisuuden kehittämiseen.
  • — Ulkoasiainministeriö hallinnoi kirjanpitoarvoltaan noin 251 milj. euron kiinteistöomaisuutta. Kiinteistöomaisuuden vuonna 2011 kartoitettu markkina-arvo on noin 442 milj. euroa. Vuonna 2013 valmistuneen kiinteistöstrategian mukaisesti tavoitteena on entistä parempi taloudellisuus, tuottavuus ja tarkoituksenmukaisuus kiinteistöjen hallinnassa. Ministeriön kuntokartoitusohjelmaa jatketaan ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen kunnon ja arvon tarkentamiseksi. Kotimaassa parannetaan tilatehokkuutta yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Merkittävin vireillä olevista korjaushankkeista on vuonna 2014 käynnistyvä New Delhin edustustokiinteistön peruskorjaus.
  • — Suomen viisumitoimintojen kehittäminen jatkuu erityisesti Suomen Venäjän edustustoissa ennakoiden kattavaa biometriikan käyttöönottoa Schengen-alueella. Venäjän toimintoihin liittyen Kouvolan viisumipalvelukeskuksen toimintaa kehitetään palvelemaan Pietarin pääkonsulaatin ohella myös muita edustustoja. Suomen viisumipalvelut ulotetaan noin 15 ulkoistusperiaatteella toimivaan viisumikeskukseen ympäri Venäjää ja palvelujen sähköistämistä laajennetaan.
  • — Osana hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa jatketaan ydintoimintojen läpikäyntiä ja priorisointia sekä tukitoimintojen kehittämistä, ml. toimintatapojen muutokset. Vuonna 2014 hallinnonalalta vähennetään 23 tehtävää.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Henkilöstöpolitiikka ja -hallinto edistää ulkoasiainhallinnon työn tuloksellisuutta. Tehtäväkuvien ja osaamisen kehittäminen, sujuva tehtäväkierto, johdonmukainen urakehitys ja työhyvinvointi laajassa merkityksessä ovat keskeisiä tuloksellisuuden osatekijöitä. Samalla käytössä olevat henkilöstövoimavarat tulee kohdentaa entistä paremmin hallinnonalan prioriteettialueille kokonaisvaltaisen resurssisuunnittelun keinoin.
  • — Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2010—2015 toimeenpanoa jatketaan sekä aloitetaan henkilöstöstrategia 2015—2020 valmistelu. Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota johtajapotentiaalin tunnistamiseen.
  • — Työhyvinvoinnin valtavirtaistamista jatketaan mm. hyödyntämällä työtyytyväisyysbarometrin tuloksia työhyvinvoinnin arvioinnissa. Työsuojeluun kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden 2014 aikana valmistellaan lakiuudistus ulkomaanedustuksen terveydenhuollosta.
  • — Valtiokonsernin hankkeista merkittävin on vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman inhimillisen pääoman osuus. Hallinnonalan pitemmän aikavälin tavoitteena on ottaa käyttöön valtionhallinnon yhteisen Kieku-järjestelmän henkilöstöhallinto-osuus siinä vaiheessa, kun siinä voidaan ottaa huomioon ministeriön lainsäädäntöön perustuvien rakenteiden ja toiminnan edellyttämät ominaisuudet. Hallinnonalan henkilöstötietojärjestelmää kehitetään siirtymäajan tarpeisiin.

Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut

  2012
toteutuma
2013
ennakoitu
2014
tavoite
       
Kansalaispalvelut      
Hädänalaisten avustaminen Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Matkustustiedotteet Päivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos Päivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos Päivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos
Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä
       
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen    
Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi 3,6 3,6 3,6
Työtyytyväisyysbarometrin osaamisen johtamisindeksi 3,6 3,6 3,7
Työhyvinvointi-indeksi 3,8 3,8 3,8
Työtyytyväisyysbarometrin vastausprosentti1) UM 77 % UM 80 % UM 80 %
  UE 58 % UE 60 % UE 63 %
Terveysprosentti (sairauspäivättömien osuus henkilöstöstä) 51 % 52 % 53 %

1) UM= ulkoasiainministeriö, UE= ulkomaanedustustot

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 201 254 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2014 (euroa)

   
Ministeriö, 955 henkilötyövuotta 78 557 000
Toimintamenot 15 000 000
Henkilöstömenot 63 557 000
   
Edustustot, 91 toimipistettä, 567 henkilötyövuotta1) 86 087 000
Toimintamenot 22 840 000
Henkilöstömenot 63 247 000
   
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 36 610 000
Tietohallinto 23 610 000
Kiinteistöhallinto 11 000 000
Turvallisuus 2 000 000
Yhteensä 201 254 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 33, Itä 7, Aasia ja Amerikka 26, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista viisumituloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja. Suurin osa tuotoista kertyy Suomen Venäjän edustustojen viisumituloista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 274 993 267 593 270 413
Bruttotulot 58 392 67 561 69 159
Nettomenot 216 601 200 032 201 254
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 36 170    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 24 028    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 52 783 63 997 64 231
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 14 425 20 582 17 575
— osuus yhteiskustannuksista 15 375 19 565 18 941
Kustannukset yhteensä 29 800 40 147 36 516
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 22 983 23 850 27 715
Kustannusvastaavuus, % 177 159 176

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (1353/2011) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Edustustoverkon kattavuuden turvaaminen 3 000
Kansainvälisen aineiston tietoturva, Salve-hanke -920
Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille 25.01.01) -20
Suomen Wienin suurlähetystön erityisasiantuntija, IAEA-hallintoneuvostojäsenyys (siirto momentilta 32.01.01) 74
Tuottavuustoimet -240
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentilta 26.40.01) 104
Valtionhallinnon kuriiritoiminta 250
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -646
Palkkausten tarkistukset 417
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -296
Toimintamenosäästö (HO) -500
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -271
Yhteensä 952

2014 talousarvio 201 254 000
2013 I lisätalousarvio 45 000
2013 talousarvio 200 302 000
2012 tilinpäätös 204 459 000

21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 974 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 180
Yhteensä 180

2014 talousarvio 974 000
2013 talousarvio 794 000
2012 tilinpäätös 478 000

29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 627 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön ja lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.


2014 talousarvio 19 627 000
2013 I lisätalousarvio 4 000 000
2013 talousarvio 18 127 000
2012 tilinpäätös 21 643 725

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.


2014 talousarvio 4 000 000
2013 talousarvio 4 000 000
2012 tilinpäätös 6 000 000