Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              70. Jäänmurtajan hankinta
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 111 km, rataverkon pituus 5 944 km ja vesiväylien pituus 16 254 km vuoden 2012 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15,0 mrd. euroa, rataverkon osalta 3,7 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Liikenneverkon jälleenhankinta-arvo on yli 50 mrd. euroa.

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien huonokuntoisten rakenteiden arvioitu yhteenlaskettu korjaustarve (ns. korjausvelka) on noin 2 mrd. euroa. Kun käyttökelpoinen infra voi aina sisältää myös huonokuntoisia osia, todellinen korjaustarve on suuruusluokkaa 800—1 000 milj. euroa, joka edellyttäisi vuosittaista n. 60 milj. euron lisärahoitusta. Osa huonokuntoisista rakenteista vaikuttaa suoraan tämän päivän liikenteeseen ja osa välillisesti pidemmällä aikavälillä.

Liikenneverkon tasearvo (milj. euroa)

  v. 2012 v. 2013 (arvio) v. 2014 (arvio)
       
Tiet 15 000 14 944 14 900
Radat 3 710 3 837 3 910
Vesiväylät 207 198 190
Yhteensä 18 917 18 979 19 000

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 1,061 milj. euroa bruttona ja kehittämiseen 566 milj. euroa ml. jäänmurtajan hankinta ja maa-alueiden hankinta.

Vuonna 2014 käynnistetään liikennepoliittisen selonteon mukaisesti neljä uutta kehittämishanketta: vt 4 Rovaniemen kohta, vt 5 Mikkelin kohta, mt 101 Kehä I parantaminen sekä elinkaarihanke E18 Hamina—Vaalimaa. Perusväylänpidossa käynnistetään hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille, jolla parannetaan junaliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä sekä hankeohjelma raakapuuterminaalit, jossa tehdään parannustoimia nykyisiin raakapuun kuormauspaikkoihin ja lisäksi rakennetaan uusia terminaaleja. Lisäksi jatketaan v. 2013 aloitettua hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2014 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita ja hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite 2012
toteutuma
2013
tavoite/
ennuste
2014
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Palvelukyky ja laatu      
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) .. 3,5 ..
Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) .. 3,9 ..
Sidosryhmien tyytyväisyys Liikenneviraston toimintaan (asteikko 1—5) 3,5 3,5 3,5
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus      
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % junista 5 min. 3,9 4 4
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % junista 3 min. 2,0 2,0 1,5
Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h 3,1 3,5 3,5
Väylien kunto      
Kauppamerenkulun huonokuntoiset väylät, km, enintään 370 360 340
Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, (keskeinen/muu tieverkko) enintään 762/3 576 850/4 250 800/5 000
Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään 737 800 800
Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset, km, (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään 44/185 50/260 50/300
Liikenneturvallisuus ja ympäristö      
Tieliikenteen henkilövahinko-onn. vähenemä perusväylänpidon toimin, kpl 23,9 23 23
Väylänpidon meluntorjunnan vaikutus, henkilö/vuosi 1 000 3 290 985
Pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä väylänpidon toimin, km 5,5 7,4 5,7
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus      
Työn tuottavuuden kasvu, % 0,4 1 1
Kokonaistuottavuuden kasvu, % 2,9 0,2 0,2

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)1)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Toimintamenot (01) 82,5 86,5 86,1
— Tulot toiminnasta 1,5 2,0 2,0
— Toimintamenot 84,1 88,5 88,1
— Hallinto 78,8 81,5 82,1
— T&K 5,3 7,0 6,0
Perusväylänpito (20) 920,9 944,2 987,5
Tulot 90,5 73,9 73,5
— Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot   15,7 18,3
— Ratamaksu 43,7 44,8 44,3
— Muut tulot   13,4 10,9
Menot 1 011,4 1 018,1 1 061,0
— Hoito   323,0 334,0
— Käyttö   60,0 60,0
— Korjaus   79,0 79,0
— Elinkaaren hallinta   273,0 276,4
— Omaisuuden hallinta   19,0 17,0
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit   65,1 75,0
— Liikenteen hallinnan järjestelmät   5,0 23,0
— Suunnittelu   15,0 15,0
— Liikenteen ohjaus ja informaatio   75,0 74,6
— Jäänmurto   49,0 50,0
— Maantielauttaliikenne   48,0 50,0
— Merikartoitus   7,0 7,0
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) 627,3 638,0 566,0
Jäänmurtajan hankinta (70) - 27,0 46,0
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 51,8 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 454,5 361,7 391,0
Eräät väylähankkeet (78) 73,1 167,3 25,0
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 47,9 47,0 69,0
Nettomenot yhteensä 1 630,9 1 668,7 1 639,6
       
Bruttomenot yhteensä 1 722,8 1 744,6 1 715,1

1) Perusväylänpidon tuoteryhmittelyä on muutettu vuodesta 2014 alkaen.

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2012
toteutuma
2013
arvio
muutos 2014
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 91 548 94 000 2,7 % 96 000 2,1 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 18,0 18,0 0,0 % 18,0 0,0 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 81 374 82 188 1,0 % 83 010 1,0 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 511 516 1,0 % 520 0,8 %
Kustannukset, 1 000 euroa 82 797 88 825 7,3 % 88 414 -0,5 %
Kustannusvastaavuus 98,9 % 93,1 % -5,8 %-yks 94,5 % +1,4 %-yks

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 079 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Julkisten tietovarantojen avaaminen on otettu huomioon 0,87 milj. euron suuruisena määrärahan lisäyksenä joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietojen avaamisesta aiheutuviin menoihin. 

Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 84 099 88 503 88 079
Bruttotulot 1 550 2 000 2 000
Nettomenot 82 549 86 503 86 079
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 786    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 156    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -338
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) 870
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -148
Tasomuutos -808
Yhteensä -424

2014 talousarvio 86 079 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 86 503 000
2012 tilinpäätös 87 919 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 154 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 86 079 000 euroon nähden on 75 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 60 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 32.01.02 ja lisäyksenä 135 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen. Määrärahasiirrolla on tarkoitus vahvistaa valtakunnallisen liikenteen asiakaspalveluksen resursseja, koska Liikenneviraston rata- ja vesiväyliä koskevien asiakasyhteydenottojen hoito siirretään Pirkanmaan ELY-keskuksen asiakaspalvelukeskukselle.


2014 talousarvio 86 154 000
2013 IV lisätalousarvio -148 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 86 503 000
2012 tilinpäätös 87 919 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 154 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 987 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 44,3 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 18 milj. euroa rataveroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikennepalveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö, ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikennepalvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Vesiväyläinfraa koskevaa erillistä lakia ei ole, vesilaissa käsitellään väylän rakentamista ja ylläpitoa. Perusväylänpidon rahoituksesta lähes 3/4 on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäiseen kunnossapitoon arvioidaan käytettävän 394 milj. euroa. Päivittäinen kunnossapito muodostuu liikenneverkon hoidosta ja käytöstä. Väylien hoidolla (334 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Hoitomenot lisääntyvät 11 milj. euroa vuodesta 2013 kustannustason nousun vuoksi. Käyttömenot (60 milj. euroa) aiheutuvat väylien ja niiden laitteiden toiminnan edellyttämästä energiasta sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tarvitsemista tukipalveluista.

Ylläpitoon käytetään 372 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Ylläpidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus niiden elinkaaren ajan. Ylläpito on verkon jaksottaista kunnossapitoa, jota tehdään 5—30 vuoden välein rakenteiden keston mukaan. Ylläpito muodostuu korjauksista, elinkaaren hallinnasta ja omaisuuden hallinnasta. Korjaukset (79 milj. euroa) ovat akuutteja toimia, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohteisiin. Elinkaaren hallinta (276 milj. euroa) on laajaan väyläverkon osan tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille (5 milj. euroa), jolla parannetaan junaliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutukset liikenteelle. Omaisuuden hallinnan määrärahoilla (17 milj. euroa) ylläpidetään väylänpitoon tarvittavia tuotantokiinteistöjä.

Parantamiseen käytetään 113 milj. euroa ja sillä pidetään väylän palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (75 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu ml. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa) sekä raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (15 milj. euroa). Liikenteen hallinnan järjestelmät (23 milj. euroa) ovat liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoista uusimista ml. v. 2013 aloitettu hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi. Suunnittelu (15 milj. euroa) on hankesuunnittelua edeltävää esi- ja yleissuunnittelua, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja tarveselvityksiä.

Liikennepalveluihin käytetään 182 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa), jäänmurrosta (50 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (50 milj. euroa) ja merikartoituksesta (7 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Liikenteen ohjauksen ja informaation menot muodostuvat pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoista. Julkisten tietovarantojen avaaminen on otettu huomioon 0,62 milj. euron suuruisena määrärahan lisäyksenä liikenteen ohjaus ja informaatio -tuotteelle liikenneverkkoaineistojen avaamisesta aiheutuviin menoihin. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 94,5 % v. 2014. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Maantielauttaliikenteen menot muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä. Merikartoitus sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot.

Liikenneverkon toimivuutta mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla vähintään joka toinen vuosi. Tyytyväisyys säilyy hyvällä tasolla. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, että kauppamerenkulun huonokuntoisten väylien määrä vähenee ja huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä säilyy ennallaan, mutta radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset lisääntyvät hieman ja päällystetyn tieverkon kunto heikkenee.

Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä ja rautatieliikenteen turvallisuutta tasoristeysjärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja.

Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa käytettävää maantiesuolaa kaliumformiaatilla.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2012—2014 (milj. euroa)

  2012 toteutuma 2013 varsinainen talousarvio 2014 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 574 22 553 566 16 550 575 16 559
Radanpito 357 68 289 359 57 302 393 56 337
Vesiväylänpito 80 1 79 93 1 92 93 1 92
Yhteensä 1 011 91 921 1 018 74 944 1 061 73 988

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kiinteistö Oy Tieliikennemuseon rakentamisavustus (siirto momentille 31.01.40) -400
Logistisen tehokkuuden parantaminen 15 000
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentilta 31.10.77) 5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentilta 31.10.77) 5 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentilta 31.10.77) 16 000
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) 620
Tasomuutos 2 029
Yhteensä 43 249

2014 talousarvio 987 484 000
2013 III lisätalousarvio 25 000 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 944 235 000
2012 tilinpäätös 952 265 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Määrärahaa saa käyttää:

5) rautatieliikenteessä tarvittavien maa-alueiden ja niillä sijaitsevien rakenteiden sekä varusteiden ja laitteiden harkinnanvaraiseen hankintaan enintään 2 100 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).


2014 talousarvio 987 484 000
2013 III lisätalousarvio 25 000 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 944 235 000
2012 tilinpäätös 952 265 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Momentille ehdotetaan 987,5 milj. euron määrärahaa, josta osoitetaan tienpitoon 559 milj. euroa, radanpitoon 337 milj. euroa ja vesiväylänpitoon 92 milj. euroa. Momentin määrärahaa (182 milj. euroa) käytetään myös liikennepalveluihin, joita ovat mm. liikenteen ohjaus ja informointi sekä jäänmurto ja maantielauttaliikenne. Bruttomääräisesti perusväylänpitoon on käytettävissä 1 061 milj. euroa.

Määräraha on noin 40 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suurempi, minkä lisäksi vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa perusväylänpitoon osoitettiin 25 milj. euron lisäys. Pitkään jatkunut niukka määrärahataso on kuitenkin kasvattanut korjaustarvetta. Talousarvioesityksen mukaan maanteiden, rautateiden ja vesiväylien huonokuntoisten rakenteiden arvioitu yhteenlaskettu korjaustarve on noin 2 mrd. euroa, josta liikenteen kannalta välttämätöntä korjausvelkaa on noin 0,8—1 mrd. euroa. Tämän kuntoon saattaminen edellyttäisi 60 milj. euron vuosittaista lisärahoitusta.

Rahoitustason jälkeenjääneisyyden vuoksi on tärkeää, että kehyspäätöksen mukaisesti väyläverkon kehittämiseen tarkoitetuista määrärahoista siirretään 100 milj. euroa perusväylänpitoon vuodesta 2016 lukien. Korotusta pienentää tosin se, että kehyspäätöksen mukaisesti merenkulun miehistötuen 20 milj. euron leikkaus uudelleen kohdennetaan perusväylänpitoon. Lisäyksen merkitys suureen korjaustarpeeseen sekä kustannustason nousuun nähden jääneekin vähäiseksi, sillä kustannustason nousu ja indeksisidonnaiset sopimukset vähentävät jatkuvasti rahoituksen ostovoimaa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että perusväylänpidossa käynnistetään hankeohjelmat pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille (85 milj. euroa) sekä raakapuuterminaalien kehittämiseen (40 milj. euroa). Ensi vuonna jatketaan myös tänä vuonna aloitettua hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi sekä toteutetaan ns. MAL-hankkeita Helsingin, Turun, Oulun ja Tampereen kaupunkiseuduilla yhteistyössä kaupunkien kanssa. Valiokunta pitää näitä hankkeita perusteltuina ja korostaa, että hankkeiden jatkorahoituksesta on huolehdittava.

Tienpito

Tienpidon keskeinen ongelma on perustienpidon rahoituksen niukkuus ja sen ostoarvon jatkuva heikkeneminen. Päätieverkko on pääosin hyvässä kunnossa, mutta alemman tieverkon kunto on monin paikoin huono. Teiden kunnolla on kuitenkin tärkeä merkitys mm. alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta, sillä tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta noin kaksi kolmasosaa kulkee maanteitse ja henkilöliikenteen suoritteesta jopa yli 90 prosenttia. Panostukset tienpitoon ovat myös varsin vähäiset verrattuna valtion tieliikenteestä saamiin tuloihin, joiden on arvioitu olevan vuonna 2013 noin 7,6 mrd. euroa. Alemman tieverkon parantamisen ohella on myös suuri tarve alueellisiin, liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Erityisesti kävely- ja pyöräteiden rakentaminen on tärkeää paitsi liikenneturvallisuuden myös arki- ja hyötyliikunnan ja kansanterveyden edistämiseksi. Kevyen liikenteen väylien kustannusvaikuttavuus on suuri; tutkimuksissa on saadun selvityksen mukaan arvioitu, että 1 euron investointi pyörä- ja kävelyteihin tuo 3 euron säästön terveydenhuoltokuluissa. Kevyen liikenteen väylien rakentamistarve on erittäin suuri, sillä liikennepoliittisen selonteon (VNS 2/2012 vp) mukaan kaupunkiseutujen kävelyn ja pyöräilyn kehittämistarpeita on alueellisesti tunnistettu 40 milj. euron edestä eri puolilla Suomea. Resurssien niukkuuden vuoksi valiokunta korostaa hankkeiden uusia toteuttamistapoja, jotka vauhdittavat hankkeiden toteuttamista ja parantavat niiden kustannustehokkuutta liikenneturvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta.

Valiokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota pienehköjen liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden toteuttamiseen, mitä korostetaan hallitusohjelmassa ja mihin myös liikennepoliittisen selonteon mukaan pyritään osoittamaan lisärahoitusta jo vuosina 2013—2015. Pienillä investoinneilla on mahdollisuus panostaa joustavasti yhdyskuntien ja elinkeinoelämän muuttuneisiin tarpeisiin ja parantaa mm. liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä joukkoliikenteen toimivuutta.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa ja osoittaa sen Pietarsaaren Satamatien kunnostamiseen. Satamatie ei tällä hetkellä vastaa liikenteellisiä tarpeita, sillä suuresta raskaan liikenteen määrästä huolimatta tie kulkee noin viiden kilometrin matkan vilkkaasti liikennöidyllä kaupungin katuverkolla. Esim. teollisuuden raskaiden satamakuljetusten osuus kyseisellä tiellä on noin 4,6 miljoonaa tonnia, ja vaarallisten aineiden kuljetukset ovat 184 000 tonnia vuodessa. Valiokunnan mielestä liikenneturvallisuuden ja kuljetusten toimivuuden parantaminen edellyttävät satamayhteyden parantamista, etenkin kun satamaliikenteen arvioidaan edelleen kasvavan.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että keskikokoiset, kustannuksiltaan noin 15—20 milj. euron tiehankkeet jäävät liian vähälle huomiolle. Ne eivät kuulu luontevasti varsinaisiin kehittämishankkeisiin, joiden kustannusarviot ovat yleensä yli 50 milj. euroa, mutta ne ovat liian suuria ns. pieniin (muutamien miljoonien eurojen) hankkeisiin verrattuna. Tällaisia hankkeita ovat erityisesti tieosuudet, jotka ylittävät aluehallintoviranomaisten toiminta-alueiden rajat (esimerkiksi kantatie 77, joka on keskisen Suomen itä-länsisuuntainen pääväylä sekä Onkamo—Niirala -tieosuus).

Valiokunta pitää tärkeänä, että logististen kokonaisuuksien kannalta keskeiset keskisuuret hankkeet kootaan ja niiden toteuttamista edistetään suunnitelmallisesti oman investointiohjelman puitteissa. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että keskisuuret liikennehankkeet kootaan erilliseksi teemaohjelmaksi, jolla edistetään teollisuuden tarvitsemien logististen kuljetusketjujen toimivuutta.

Raskaan liikenteen enimmäismitat ja -painot suurenivat 1.10.2013 voimaan tulleella asetuksella siten, että ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino nousi 60 tonnista 76 tonniin ja sallittu korkeus 4,2 metristä 4,4 metriin. Asetus antaa teollisuudelle mahdollisuuden alentaa kuljetuskustannuksia, ja sen arvioidut hyödyt elinkeinoelämälle ovat pitkällä tähtäimellä kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan jo yli 1 200 ajoneuvoa on katsastettu uusille painoille ja mitoille ja ala on investoinut yli 300 milj. euroa uuteen kalustoon. Hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että tieverkko ja sillat kestävät uusien painojen mukaiset ajoneuvot.

Valiokunta on jo aiemmissa kannanotoissaan ollut huolissaan uudistuksen vaikutuksista ja siihen osoitetun rahoituksen riittävyydestä. Hyväksyessään kehysselonteon 2014—2017 eduskunta edellyttikin valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta (VaVM 9/2013 vp — VNS 3/2013 vp), että raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotuksen vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu on arvioitava uudelleen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutoksen aiheuttamat vaikutukset ja kustannukset ovat nyt täsmentyneet ja aivan ensimmäiset arviot lisärahoituksen tarpeesta ovat pienentyneet. Perusparantamista vaativia siltoja arvioidaan olevan noin 300—350, jotka tulisi kunnostaa seuraavien 20 vuoden aikana. Tällöin kyse on noin 200—250 milj. eurosta eli noin 10—15 milj. eurosta vuodessa. Ahtaita alikulkuja on noin 120, joista muutama on pääteillä.

Määrärahakehyksessä silta- ym. korjauksiin on varattu 55 milj. euroa, josta ensi vuonna on käytettävissä 15 milj. euroa. Kunnostustoimet voidaan näin aloittaa, mutta niiden etenemisvauhti on käytännössä varsin hidas, sillä määrärahat riittävät vain noin 15—20 sillan korjaamiseen vuodessa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Liikennevirasto yhdessä elinkeinoelämän kanssa määrittelee ne reitit, joilla parhaiten voidaan hyödyntää uusien mittojen mukaisia ajoneuvoja. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että asetuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia seurataan ja että asetuksen toimeenpano ei heikennä muuta tienpitoa.

Radanpito

Radanpidon rahoitukseen on esitetty ensi vuodelle 35 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Radanpidon tarpeisiin nähden rahoitus on kuitenkin niukka, ja olemassa olevat rakenteet vanhenevat käytännössä nopeammin kuin korvausinvestointeja vuosittain tehdään. Myös kustannustason nousu vie ostovoimaa noin 5 prosenttia vuodessa.Valiokunta korostaa rautatiesiltojen ennakoivaa korjausta ja järjestelmällisen korjausten ohjelmoinnin merkitystä. On myös tärkeää, että kunnossapitotyöt etenevät sovittujen aikataulujen mukaisesti ja että ne haittaavat mahdollisimman vähän henkilöliikenteen toimivuutta. Henkilöliikenteessä on kaukojunien osalta asetettu tavoitteeksi 90 prosentin määräasematäsmällisyys, mutta jaksolla tammi—syyskuu tätä tavoitetta ei tavoitettu kertaakaan, vaan toteutuma jäi noin 85 prosenttiin.

Vesiväylät

Vesiväylänpitoon osoitetaan 93 milj. euroa, josta suurin osa (66 milj. euroa) käytetään liikennepalveluihin, mm. jäänmurtoon ja merikartoitukseen. Loppuosa (27 milj. euroa) käytetään mm. vesiväylien ja kanavien peruskunnossapitoon ja ylläpitoon.

Valiokunta korostaa vesiväylien kunnossapitoa mm. elinkeinoelämän kuljetusten varmistamiseksi sekä bioenergian saatavuuden parantamiseksi.

Sisävesiväyliä voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän matkailussa, sillä Suomessa on sisävesiväyliä noin 8 000 km. Esim. Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä Itä-Hämeen ja Kymenlaakson matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle, ja kanavan kunnostaminen kasvattaisi merkittävästi Keski- ja Itä-Suomen vesiteiden verkostoa.

Momentin määräraha

Momentille lisätään 3 000 000 euroa Pietarsaaren Satamatien kunnostamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 990 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille

5) rautatieliikenteessä tarvittavien maa-alueiden ja niillä sijaitsevien rakenteiden sekä varusteiden ja laitteiden harkinnanvaraiseen hankintaan enintään 2 100 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 25 954 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen kanssa yhteistyötä tekeviltä ruotsalaisilta jäänmurtajilta vuosina 2010—2014 perittyjä väylä- ja lästimaksuja vastaavien korvausten maksamiseen maksut suorittaneille varustamoille.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään lisäksi siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa Suhangon kaivoksen uuden tieyhteyden suunnitteluun ja rakentamiseen myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 20 000 000 euroa aiheutuu kertaluonteisista investoinneista työllisyyden ja kasvun turvaamiseksi kriittisimmissä liikenneinfrastruktuuritarpeissa ja eräissä äkillisissä rakennemuutoshankkeissa, 534 000 euroa Tullin perimien ruotsalaisten jäänmurtajien väylä- ja lästimaksuja vastaavista korvauksista ruotsalaisille varustamoille sekä 5 420 000 euroa momentille 12.31.10 Liikenneviraston tulot kirjattua EU:n TEN-tukea vastaavasta määrärahasta, josta on tarkoitus käyttää 2 920 000 euroa kehittämismomenteilla rahoitettujen jo liikenteelle käyttöön otettujen tiehankkeiden puuttuvien päällystekerrosten hankintaan ja 2 500 000 euroa mt 100 Hakamäentien, Metsämäentien sillan uusimiseen.

Kertaluonteiset investoinnit työllisyyden ja kasvun turvaamiseksi kriittisimmän liikenneinfrastruktuurin vahvistamisessa ja äkillisissä rakennemuutoshankkeissa

Työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimenpiteisiin on osoitettu 20 milj. euroa kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmassa. Tästä määrärahasta on tarkoitus käyttää 5 milj. euroa päällysteisiin ja muihin kriittisiin siltoihin, 6 milj. euroa mt 100 Hakamäentie, Metsämäentien sillan uusimiseen, 6 milj. euroa kt 52 parantamiseen Salon kohdalla sekä 3 milj. euroa vt 8 Luostarinkylän eritasoliittymän rakentamiseen.

Hankkeessa mt 100 Hakamäentie, Metsämäentien sillan uusiminen puretaan huonokuntoinen, vuonna 1977 rakennettu rantaradan ylittävä silta ja rakennetaan sen tilalle uusi. Hakamäentietä käyttää arkisin noin 41 000 ajoneuvoa. Vanha silta puretaan vuonna 2014 ja uusi silta rakennetaan vuonna 2015. Työn ajaksi molempien ajosuuntien liikenne siirretään viereiselle ajoradalle. Hankkeen kustannusarvio on 17,5 milj. euroa. Vuonna 2014 rahoitustarve on 8,5 milj. euroa, josta EU:n TEN-tuen tuloutusta vastaavan määrärahan osuus on 2,5 milj. euroa ja kertaluonteisiin investointeihin osoitetun määrärahan osuus 6 milj. euroa. Vuonna 2015 rahoitustarve on 9 milj. euroa.

Äkillisen rakennemuutoksen hankkeet

Kt 52 parantaminen Salon kohdalla. Salon kaupunki on joutunut elinkeinotoimintojen rajun heikkenemisen johdosta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Uuden yritystoiminnan syntyminen edellyttää nykyistä toimivampaa liikenneverkkoa. Hankkeessa kantatie 52 rakennetaan Salon ydinkeskustan itäpuolelle noin 4,5 km matkalla. Maantien 186 länsipää käännetään Kirjolankadun päähän. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 10,0 milj. euroa, josta 6,0 milj. euroa on valtion ja 2,2 milj. euroa Salon kaupungin rahoitusosuutta. Loput 1,8 milj. euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysperusteisella investointituella (ÄRM). Hankkeesta on arvioitu aiheutuvan menoja valtiolle 3,0 milj. euroa v. 2014 ja 3,0 milj. euroa v. 2015.

Vt 8 Luostarinkylän eritasoliittymä. Rauman seutu on joutunut telakkatoimintojen alasajon johdosta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Hankkeessa rakennetaan eritasoliittymä valtatien 8 ja Rauman kehäkadun liittymään sekä rautatien eritasoristeys. Samalla poistetaan kolme rautatien tasoristeystä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan uusia rinnakkaiskatuja ja melusuojauksia valtatielle sekä risteyssilta valtatien 8 ja nykyisen Tiilivuorentien liittymään. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 12,0 milj. euroa, josta 3,0 milj. euroa on valtion ja 6,0 milj. euroa Rauman kaupungin rahoitusosuutta. Loput 3,0 milj. euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysperusteisella investointituella (ÄRM). Hankkeesta on arvioitu aiheutuvan menoja valtiolle 1,5 milj. euroa v. 2014 ja 1,5 milj. euroa v. 2015.

Jäänmurtoyhteistyön lisäkustannukset

Suomi ja Ruotsi harjoittavat jäänmurtoyhteistyötä avustaen toistensa liikennettä vastavuoroisesti ilman korvausta. Tulli on perinyt Suomen kanssa yhteistyötä tekeviltä ruotsalaisilta jäänmurtajilta väylä- ja lästimaksuja. Maksut koskevat takautuvasti vuosia 2010—2013. Lisäksi vuodelta 2014 on tulossa maksuja. Ottaen huomioon kaikkien ruotsalaisten jäänmurtajien maksut, arvioitu kokonaissumma on korkoineen noin 534 000 euroa, jotka ehdotetaan korvattaviksi jäänmurtajien varustamoille.

Suhangon kaivoksen tiejärjestelyt

Suhangon kaivoksen uuden tieyhteyden suunnittelun ja rakentamisen toteutus on viivästynyt kaivosyhtiöstä aiheutuvista syistä.


2014 I lisätalousarvio 25 954 000
2014 talousarvio 990 484 000
2013 tilinpäätös 969 235 000
2012 tilinpäätös 952 265 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2014 vp (12.6.2014)

Momentille lisätään noin 26 milj. euroa, josta 20 milj. euroa osoitetaan kevään kehyspäätöksen mukaisesti työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimenpiteisiin. Määrärahaa käytetään mm. päällysteisiin ja siltojen korjaamiseen.

Valiokunta on tyytyväinen lisäpanostuksiin sekä siihen, että niitä kohdistetaan mm. kahdelle äkillisen rakennemuutoksen alueelle. Väyläverkon kunto edellyttäisi kuitenkin selvästi suurempia panostuksia perusväylänpidon rahoitukseen, sillä etenkin alemman tieverkon kunto on huono ja myös monet maantie- ja rautatiesillat ovat turvallisuussyistä korjauksen tarpeessa. Siltojen korjaus on myös usein varsin kallista; esim. nyt käynnistettävän mt:n 100 Hakamäentie, Metsämäentie sillan uusimisen arvioidaan maksavan 17,5 milj. euroa.

Väyläverkon kunnossapitotarve huomioon ottaen valiokunta toteaa, että raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotukseen liittyvän uudistuksen toimeenpanoon varattu 55 milj. euron rahoitus ei anna riittäviä mahdollisuuksia mm. huonokuntoisten siltojen korjaamiseen ja uudistuksen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistuksen toimeenpanoa seurataan ja että sen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja tienpidon kustannuksiin selvitetään syksyn budjettikäsittelyyn mennessä.

Valiokunta viittaa julkisen talouden suunnitelmaa koskevasta selonteosta antamaansa mietintöön (VaVM 6/2014 vp – VNS 4/2014 vp) ja korostaa myös tässä yhteydessä tarvetta pitkäjänteisen kunnostusohjelman ja siihen liittyvän konkreettisen rahoitussuunnitelman laatimiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 25 954 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen kanssa yhteistyötä tekeviltä ruotsalaisilta jäänmurtajilta vuosina 2010—2014 perittyjä väylä- ja lästimaksuja vastaavien korvausten maksamiseen maksut suorittaneille varustamoille.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään lisäksi siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa Suhangon kaivoksen uuden tieyhteyden suunnitteluun ja rakentamiseen myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

 

II lisätalousarvioesitys HE 113/2014 vp (4.9.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu hankkeen vt 4 Isohaaran vanhan sillan parantamisen menoista. Isohaaran vanhan sillan parantamisella edistetään pohjoiseen menevien raskaiden kuljetusten ja erikoiskuljetusten toimintaedellytyksiä. Nyt raskaimmat kuljetukset käyttävät moottoritien vastakkaisen suunnan siltaa, mikä vaatii aina erikoisjärjestelyt. Ylipitkään keskiaukkoon rakennettava välituki poistaisi sillan rakenteellisiin puutteisiin liittyvät haitat ja sillan kestoikä voisi pidentyä kymmeniä vuosia. Lisätuen rakentamisella vältyttäisiin koko kansirakenteen uusimiselta tulevina vuosina. Hankkeen kustannusarvio on 0,5 milj. euroa.


2014 II lisätalousarvio 500 000
2014 I lisätalousarvio 25 954 000
2014 talousarvio 990 484 000
2013 tilinpäätös 969 235 000
2012 tilinpäätös 952 265 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2014 vp (10.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 55 744 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Länsimetrohankkeessa jatketaan Helsingin metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Avustus maksetaan edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2012 loppuun mennessä rakentamiskustannukset ovat olleet yhteensä 222 milj. euroa. Vuonna 2013 syntyvien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan noin 197 milj. euroa, josta valtion avustuksen 30 % osuus on 59,1 milj. euroa. Vuonna 2014 tarvittavasta määrärahasta puuttuva osa rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, jotka ovat jääneet käyttämättä.

Länsimetron rakentamisen avustamisesta on valtiolle kertynyt menoja vuosina 2011—2013 yhteensä 72,0 milj. euroa. Vuoden 2013 kustannustasossa avustusta ennakoidaan maksettavan vielä vuosina 2014—2016 yhteensä 171,1 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
         
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 55 744 71 529 43 841 171 114

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankkeen etenemisestä aiheutuvat määrärahatarpeet 31 744
Yhteensä 31 744

2014 talousarvio 55 744 000
2013 talousarvio 24 000 000
2012 tilinpäätös 34 974 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Liikennepoliittisen selonteon mukaan valtio on valmis osallistumaan suurten kaupunkien raideliikenneinvestointien rahoittamiseen siten, että valtio avustaa metron ja kaupunkiraitioteiden rakentamista 30 prosentin osuudella. Hankkeiden rahoitusosuudet päätetään kuitenkin tapauskohtaisesti erikseen riippuen mm. hankkeen kustannuksista, laajuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta.

Tällaisia hankkeita on suunnitteilla Tampereella ja Turussa, joihin suunnitellaan kaupunkiraitioteitä sekä pääkaupunkiseudulla, jossa kyse on Raide-Jokerista, sekä metron jatkamisesta länteen (Kivenlahteen) ja itään (Sipooseen).

Raide-Jokeri, Itämetro sekä Tampereelle ja Turkuun kaavaillut kaupunkiraitiotiehankkeet eivät ole vielä käynnistysvalmiudessa. Länsimetron rakentamista ja rahoitusta koskevat päätökset ovat sen sijaan ajankohtaisia, sillä Ruoholahti—Matinkylä-osuutta koskevat louhintatyöt saadaan päätökseen vuoden 2013 lopulla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaisesti hanketta olisi perusteltua jatkaa välittömästi käynnissä olevien louhintatöiden valmistuttua, sillä näin työmaa voisi jatkua keskeytyksettä, millä saavutettaisiin merkittäviä kokonaistaloudellisia hyötyjä. Tällä hetkellä ei myöskään ole käynnistymässä muita suuria louhintahankkeita, joten töiden välitön jatkaminen edistäisi ja tasoittaisi myös alan työllisyyttä.

Lähtökohtana on ollut, että valtion osuutta koskevat rahoituspäätökset tehdään seuraavalla hallituskaudella. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että jo seuraavassa kehyspäätöksessä otetaan kantaa siihen, milloin valtio maksaa oman maksuosuutensa Länsimetron jatkamisesta. Näin Espoon kaupunki, joka maksaa 70 prosenttia noin 767 milj. euron kustannuksista (lokakuun 2011 hintataso), saa varmuuden valtion maksuosuudesta ja pystyy omalta osaltaan jatkamaan Länsimetron toteutusta ja rahoittamista. Hankkeen välitön jatkaminen tuo Espoon kaupungin arvion mukaan 100—200 milj. euron säästöt verrattuna siihen, että hanke tehtäisiin vuosia myöhemmin epäedullisemmassa suhdannetilanteessa.

Valiokunnan mielestä on kuitenkin välttämätöntä, että Espoo tekee ensin hanketta koskevat toteutuspäätökset, minkä jälkeen valtiolla on oltava valmius päättää oman rahoitusosuutensa ajoituksesta. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus päättää Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen 30 prosentin valtionavustuksen maksamisen ajoituksesta viimeistään kevään 2014 kehyspäätöksen yhteydessä edellyttäen, että Espoo on omalta osaltaan tehnyt siihen mennessä hanketta koskevat toteuttamispäätökset.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen eli ns. MAL-aiesopimuksen mukaisia hankkeita toteutetaan Helsingin kaupunkiseudun ohella myös Turun, Oulun ja Tampereen kaupunkiseuduilla yhteistyössä kuntien kanssa. Valtion osuus hankekokonaisuudesta on tällä hallituskaudella yhteensä 30 miljoonaa euroa edellyttäen, että kunnat rahoittavat toimia samalla osuudella. Hankkeet toteutetaan vuosina 2014—2015. Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeiden toteutumista seurataan ja että niiden etenemisestä laaditaan yhteenveto kokonaistaloudellisten vaikutusten saamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 55 744 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää v. 2014 Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi- ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa.


2014 talousarvio 1 000 000
2013 talousarvio 1 000 000
2012 tilinpäätös 2 340 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtioavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantaminen tai tien vaurioitumisen korjaaminen. Tuki voi olla korkeintaan 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista.

Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO leikkaus -3 000
Kertaluonteisen lisäyksen vähentäminen -1 000
Yhteensä -4 000

2014 talousarvio 5 000 000
2013 talousarvio 9 000 000
2012 tilinpäätös 13 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Momentille ehdotetaan 5 milj. euron määrärahaa, josta käytetään noin 2 milj. euroa lauttojen käytön ja kunnossapidon tukeen ja noin 3 milj. euroa muuhun yksityisteiden tukeen. Määrärahaa voidaan käyttää myös tieisännöitsijäkoulutukseen ja mm. neuvontapuhelintoiminnan jatkumiseen.

Määräraha on erittäin pieni tarpeisiin nähden, sillä valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niitä hoitaa noin 16 000 tiekuntaa. Lisäksi ensi vuoden alusta voimaan tuleva lainmuutos (1003/2011) antaa mahdollisuuden käyttää momentin määrärahaa myös yksityistielle poikkeuksellisesta vesistötulvasta aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä myös rankkasateet ja tulvat lisääntyvät, mutta näistä aiheutuviin korvauksiin ei ole erikseen varauduttu määrärahan mitoituksessa.

Yksityistiet ovat koko kansantalouden näkökulmasta keskeinen osa liikennejärjestelmää, ja niillä on suuri merkitys maaseudun elinkeinojen kannalta. Yksityistiet palvelevat mm. puu-, bioenergia- ja maatilatalouden kuljetuksia sekä myös matkailua ja haja-asutusalueiden yrityksiä. Yksityisteillä on siten erittäin merkittäviä paikallisia ja alueellisia dynaamisia vaikutuksia. Momentin määräraha on tällä hetkellä kuitenkin niin pieni, ettei sillä ole avustustarpeisiin nähden sanottavaa merkitystä.

Valiokunta toteaa, että puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (momentti 30.60.44) osoitettuja resursseja voidaan käyttää myös metsäteiden tekemiseen. Valiokunnan mielestä on välttämättömänä, että liikenne- ja viestintäministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö selvittävät yhdessä, millä tavalla em. momentin määrärahalla voidaan edistää raakapuu- ja energiapuukuljetuksia ja varmistaa, että huonot tiet eivät ole esteenä puukaupan toimivuudelle.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

70. Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 46 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtajan hankkimiseksi vuonna 2013 myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Jäänmurtaja valmistuu toimintakaudelle 2015—2016. Jäänmurtajan hankkimiseksi on vuoden 2013 talousarviossa myönnetty 125 milj. euron valtuus. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon perusjäänmurtajan hankintakustannuksena noin 120 milj. euroa ja öljyntorjuntalaitteiston varustamiskustannuksena noin 5 milj. euroa. Murtajan huolto-, miehitys- ja operointimenot rahoitetaan vuodesta 2016 lähtien momentilta 31.10.20. Momentin rahoitustarve ei nouse investoinnin johdosta. Öljyntorjuntavalmiudesta aiheutuvat menot rahoitetaan momentilta 35.10.20, jonka lisärahoitustarve on 500 000 euroa aluksen käyttöönotosta lähtien.

Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuu menoja 52,0 milj. euroa v. 2015.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 10 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeen etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve 19 000
Yhteensä 19 000

2014 talousarvio 46 000 000
2013 talousarvio 27 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 46 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtajan hankkimiseksi vuonna 2013 myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2014 talousarvio 34 997 000
2013 talousarvio 34 997 000
2012 tilinpäätös 51 832 212

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 391 041 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 63 000 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 33 000 000
Vt 8 Turku—Pori 102 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 14 500 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 474 000 000
Pohjanmaan rata: Hanke Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe, loppuunsaattaminen ja hanke Kokkola—Ylivieska 2. raide yhdistetään Pohjanmaan rata -hankkeeksi. 654 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden rahoittamiseen.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2014
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Käynnissä olevat väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 6 Lappeenranta—Imatra TA 2007 2011 177,0   168,9 1,1 7,0
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti TA 2007 2013 80,0   72,9 7,1 -
Vt 5 Päiväranta—Vuorela LTA I 2009 2014 90,0   86,3 3,7 -
Vt 6 Joensuun kohta LTA I 2009 2012 47,1 2,1 46,0 1,1 -
E18 Haminan ohikulkutie TA 2011 2015 180,0   120,2 37,7 22,1
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA 2011 2014 55,0   43,9 7,1 4,0
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA 2011 2016 63,0   12,8 18,3 31,9
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke TA 2012 2015 33,0 15,5 4,0 17,0 12,0
Vt 8 Turku—Pori LTA 2013 2018 102,5 2,5 5,5 20,0 77,0
Länsimetron liityntäyhteydet LTA 2013 2015 14,5 1,4 - 8,0 6,5
               
Ratahankkeet              
Kehärata TA 2009/LTA 2013 2015 474,0 22,5 392,4 77,3 4,3
Pohjanmaan rata TA 2011/LTA III 2011 2017 654,0   248,0 156,2 249,8
               
Vesiväylähankkeet              
Pietarsaaren meriväylä TA 2009 2015 11,4   4,8 3,4 3,2
Uudenkaupungin meriväylä TA 2011 2014 11,0   6,0 5,0 -
               
Yhteiset väylähankkeet              
Pisara-radan suunnittelu TA 2012 2016   6,8 17,0 10,0 13,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         15,0 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 992,5 50,8 1 243,7 378,0 430,8
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 4 Rovaniemen kohta TA 2014 2016 25,0 2,0 - 5,0 20,0
Vt 5 Mikkelin kohta TA 2014 2017 27,0 3,0 - 2,0 25,0
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2018 32,0   - 6,0 26,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     84,0 5,0 - 13,0 71,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 076,5 55,8 1 243,7 391,0 501,8

Keskeneräisistä hankkeista aiheutuu menoja yhteensä 1 992,5 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 44 milj. euroa. Vuoden 2013 loppuun mennessä arvioidaan hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 1 211,7 milj. euroa. Vuonna 2014 momentin mitoituksessa on otettu huomioon menoja varten 363 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja yhteensä 84 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 5 milj. euroa. Vuonna 2014 momentin mitoituksessa on otettu huomioon menoja varten 13 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja yhteensä 15 milj. euroa.

Momentin 391,0 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 380,6 milj. euroa. Ulkopuoliset rahoitusosuudet hankkeista ovat 10,49 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.

Pohjanmaan rata

Aikaisemmissa talousarvioissa myönnetyt sopimusvaltuudet hankkeen Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen määrältään 344 milj. euroa sekä hankkeen Kokkola—Ylivieska 2. raide määrältään 310,0 milj. euroa yhdistetään Pohjanmaan rata -hankkeeksi. Liikennevirastolle myönnetään oikeus saada tehdä sopimuksia hankkeen Pohjanmaan rata toteuttamiseksi siten, että niistä aiheutuu menoja valtiolle enintään 654,0 milj. euroa. Liikennevirasto saa vuonna 2014 tehdä sopimuksia hankkeen Pohjanmaan rata toteuttamiseksi siltä osin kuin Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen ja Kokkola—Ylivieska 2. raide -hankkeiden valtuuksia ei ole käytetty. Hankkeet yhdistetään synergiaedun turvaamiseksi ja liikenteelle aiheutuvien viiveiden minimoimiseksi. Hankkeen suurin riski on töiden ja junaliikenteen yhteensovituksen epäonnistuminen. Yhteensovituksella pystytään vaikuttamaan vuosittain tehtävän työn volyymiin ja junaliikenteelle aiheutuvien viiveiden määrään. Riskin hallinnalla varmistetaan ratahankkeen valmistuminen suunnitellussa aikataulussa ja minimoidaan henkilö- ja tavaraliikenteelle aiheutuvat viiveet. Kahden samalla rataosalla olevan hankkeen yhdistämistä puoltaa töiden ajoittumisten yhteensovittaminen liikenteen alaisella radalla, mikä vaikuttaa hankkeiden vuosittaiseen rahoitustarpeeseen.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 4 Rovaniemen kohta

Hankkeessa parannetaan työ- ja asiointimatkojen sekä kaivostoiminnan rikastekuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta sekä tiivistetään kaupunkirakennetta. Hankkeessa jatketaan valtatien kaksiajoratainen osuus Oijustielle asti sekä toteutetaan Oijustien ja Vierustien eritasoliittymät, meluntorjuntaa ja kevyen liikenteen järjestelyjä sekä parannetaan katuja ja katuliittymiä. Hankkeen kustannusarvio on 25,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100), josta valtion rahoitusosuus on 23,0 milj. euroa.

Vt 5 Mikkelin kohta

Valtatiellä 5 Pitkäjärven ja Visulahden välinen osuus täydennetään nelikaistaiseksi tieksi, eritasoliittymiä parannetaan sekä rakennetaan pohjavesisuojauksia ja meluntorjuntaa. Hanke poistaa valtatien liikenteen kapasiteettiongelmat vilkkaimmin liikennöidyiltä kohdilta Mikkelissä. Hankkeen kustannusarvio on 27,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100), josta valtion rahoitusosuus on 24,0 milj. euroa.

Mt 101 Kehä I parantaminen

Kehä I:n toimivuutta parannetaan toteuttamalla ensi vaiheessa Kivikon eritasoliittymä ja toisessa vaiheessa Espoon rajan ja Vihdintien väliset lisäkaistat, joukkoliikennejärjestelyt ja meluesteet sekä Hämeenlinnan väylän eritasoliittymää täydentävät lisärampit ja meluesteet. Hankkeen kustannusarvio valtion töiden osalta on 32,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Lisäksi Helsingin kaupunki toteuttaa oma työnään Kivikon eritasoliittymän ja siihen kuuluvat katujärjestelyt (25 milj. euroa). Hanke vähentää ruuhkia, vähentää vakavia onnettomuuksia sekä parantaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Kaupunki vastaa Kivikon eritasoliittymän toteuttamisesta, josta valtio rahoittaa oman osuutensa 10 milj. euroa vuosina 2014—2015. Kivikon eritasoliittymän toteuttaminen on edellytys Kehä I:n viereen rakennettavien asuintalojen käyttöönotolle. Muut hankkeen osuudet valtio toteuttaa vuosina 2016—2018.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017— Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 363 041 254 010 81 505 82 770 781 326
Uudet väylähankkeet 13 000 12 000 36 000 23 000 84 000
Väylähankkeet yhteensä 376 041 266 010 117 505 105 770 865 326

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 269 milj. euroa. Uusittavilla valtuuksilla tarkoitetaan vuoden 2013 lopussa olevien käyttämättömien valtuuksien määrää.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hamina-Vaalimaa (siirto momentille 31.10.79) -3 000
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentille 31.10.20) -5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentille 31.10.20) -5 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentille 31.10.20) -16 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos 58 341
Yhteensä 29 341

2014 talousarvio 391 041 000
2013 I lisätalousarvio 5 586 000
2013 talousarvio 361 700 000
2012 tilinpäätös 454 525 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen ja toisen kappaleen ja Uudet väylähankkeet -taulukon.

Päätösosaan tehdyn muutoksen johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus/ kustannusarvio milj. € Ulkopuolisen rahoituksen osuus valtuudesta milj. € Arvioitu käyttö milj. € Määräraha v. 2014 milj. € Rahoitustarve myöhemmin milj. €
               
Käynnissä olevat väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 6 Lappeenranta—Imatra TA 2007 2011 177,0   168,9 1,1 7,0
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti TA 2007 2013 80,0   72,9 7,1 -
Vt 5 Päiväranta—Vuorela LTA I 2009 2014 90,0   86,3 3,7 -
Vt 6 Joensuun kohta LTA I 2009 2012 47,1 2,1 46,0 1,1 -
E18 Haminan ohikulkutie TA 2011 2015 180,0   120,2 32,7 22,1
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA 2011 2014 55,0   43,9 7,1 4,0
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA 2011 2016 63,0   12,8 18,3 31,9
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke TA 2012 2015 33,0 15,5 4,0 17,0 12,0
Vt 8 Turku—Pori LTA 2013 2018 102,5 2,5 5,5 20,0 77,0
Länsimetron liityntäyhteydet LTA 2013 2015 14,5 1,4 - 8,0 6,5
               
Ratahankkeet              
Kehärata TA 2009/LTA 2015 474,0 22,5 392,4 77,3 4,3
Pohjanmaan rata TA 2011/LTA III 2011 2017 654,0   248,0 156,2 249,8
               
Vesiväylähankkeet              
Pietarsaaren meriväylä TA 2009 2015 11,4   5,8 2,4 3,2
Uudenkaupungin meriväylä TA 2011 2014 11,0   5,0 6,0 -
               
Yhteiset väylähankkeet              
Pisara-radan suunnittelu TA 2012 2016   6,8 17,0 10,0 13,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         15,0 5,0  
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 992,5 50,8 1 243,7 373,0 430,8
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 4 Rovaniemen kohta TA 2014 2016 25,0 2,0 - 5,0 20,0
Vt 5 Mikkelin kohta TA 2014 2017 27,0 3,0 - 2,0 25,0
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2018 32,0 - - 6,0 26,0
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2018 40,0 - - 5,0 35,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     124,0 5,0 - 18,0 106,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 116,5 55,8 1 243,7 391,0 536,8

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Keski-Pasila, länsiraide

Raiteen rakentaminen liittyy Senaatti-kiinteistöille esitettävään oikeuteen luovuttaa YIT Rakennus Oy:lle 2,3 ha:n suuruiset määräalat Keski-Pasilaan kaavoitettavan Keskustakorttelin rakentamiseksi ja alueen kehittämiseksi. Alueen kehittäminen suunnitellun mukaisesti edellyttää läntisen lisäraiteen rakentamista ja siihen liittyviä raiteistomuutoksia sekä asemarakennuksen liukuportaiden ja muiden joukkoliikennettä palvelevien yhteisten tilojen rakentamista. Kehittämistoimet on tarkoitus toteuttaa vuosina 2014—2019. Lisälaituriraiteen ja laiturin kustannukset ovat 30 milj. euroa. Lisäksi hankkeessa uusitaan asemarakennuksen liukuportaat ja rakennetaan lisäliukuportaat laiturille sekä rakennetaan joukkoliikennettä palvelevia yhteisiä ratkaisuja. Alustavan arvion mukaan tämän hankeosion kokonaiskustannukset ovat 30 milj. euroa, josta valtion osuus on 10 milj. euroa. Näiden kehittämistoimien myötä Pasilan aseman kapasiteetti kaksinkertaistuu nykyliikenteeseen verrattuna. Valtion rahoitusosuus Keski-Pasilan kehittämistoimiin on yhteensä 40 milj. euroa. Valtiolle arvioidaan aiheutuvan menoja 5 milj. euroa vuonna 2014. Loput menot ajoittuvat vuosille 2015—2019.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017— Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 358 041 254 010 81 505 82 770 776 326
Uudet väylähankkeet 18 000 12 000 41 000 53 000 124 000
Väylähankkeet yhteensä 376 041 266 010 122 505 135 770 900 326

2014 talousarvio 391 041 000
2013 IV lisätalousarvio 2 017 000
2013 I lisätalousarvio 5 586 000
2013 talousarvio 361 700 000
2012 tilinpäätös 454 525 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Vuoden 2014 talousarviossa aloitetaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti neljä uutta kehittämishanketta: vt 4 Rovaniemen kohta, vt 5 Mikkelin kohta, mt 101 Kehä I parantaminen sekä elinkaarihanke E18 Hamina—Vaalimaa. Näiden lisäksi talousarvioesitystä täydentävään esitykseen sisältyy Keski-Pasilaa koskeva kehittämishanke. Uusien väylähankkeiden rahoitustarve on ensi vuonna 18 milj. euroa ja menossa olevien rahoitustarve on 373 milj. euroa.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että viime kevään kehyspäätöksellä (27.3.2013) varmistettiin, että käynnissä olevat liikennehankkeet etenevät ja liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet päästään aloittamaan tällä hallituskaudella. Kehyspäätöksellä myönnetty määrärahalisäys väylähankkeisiin oli kaiken kaikkiaan 113 milj. euroa vuonna 2014 ja 58 milj. euroa vuonna 2015. Uusien hankkeiden ajoituksesta päätettiin erikseen 7.5.2013 hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisessa työryhmässä. Merkittävää on myös se, että jo vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettiin rahoitus vt 8 Turku—Pori-hankkeen käynnistämiseen.

Valiokunta pitää myös hyvänä sitä, että aiemmin erillisinä hankkeina olleet Seinäjoki—Oulu II vaihe ja Kokkola—Ylivieska-kaksoisraide yhdistetään nyt Pohjanmaan rata -hankkeeksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeen aikataulutus varmistetaan ja rataosuus on valmis liikenteelle suunnitelmien mukaisesti vuonna 2017.

Valiokunta pitää perusteltuna Keski-Pasilaa koskevan hankkeen käynnistämistä. Se on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta sekä myös elinkeinopoliittisesti tärkeä hanke, sillä suunniteltujen kehittämistoimien myötä Pasilan aseman kapasiteetti kaksinkertaistuu nykyliikenteeseen verrattuna. Lisäksi valtio (Senaatti-kiinteistöt) hyötyy Keski-Pasilan maankäytön kehittämisestä yli 100 milj. euroa.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että monilla kaupunkiseuduilla on käynnissä pienemmässä mittakaavassa vastaavanlaisia suunnitelmia tai hankkeita, joissa keskusta-alueiden kehittäminen edellyttää esim. teiden, raiteiden, alueiden ja rakennusten uudelleen järjestelyjä ja joissa on monia omistajia ja toimijoita (esim. valtio, kunta, VR, Senaatti-kiinteistöt). Tällaisiin suunnitelmiin liittyy kustannuksia ja maankäyttö- ja kaavoitushyötyjä, joiden jakamisesta ei ole selviä periaatteita. Valiokunta pitää tärkeänä, että menettelytavat selvitetään ja sovitaan, mitä periaatteita kustannusten ja hyötyjen jakamisessa noudatetaan oikeudenmukaisen ja tarkoituksenmukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Esimerkiksi Lahden keskustan liikennejärjestelyjä koskeviin suunnitelmiin sisältyy merkittävää maankäytön kehittämistä ja laajaa yhteistyötä monien toimijoiden kanssa.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöön, jossa se edellytti hallituksen selvittävän mahdollisuudet Hanko—Hyvinkää-ratahankkeen sähköistystä koskevan hankkeen käynnistämiseen. Hanke on liikennepoliittisessa selonteossa aikataulutettu vuosille 2016—2022, mutta valiokunnan mielestä hanketta tulee aikaistaa, jotta Hangon satamaa voidaan käyttää ja hyödyntää enemmän ja vähentää näin rikkidirektiivin tuomia lisäkustannuksia. Hangon satama on Suomen eteläisin satama, joka jäätyy harvoin ja jonka kautta on lyhin reitti mm. Keski-Eurooppaan.

Sähköistetty ratayhteys vähentää myös teollisuuden kuljetuskustannuksia ja junaliikenteen päästöjä. Radan sähköistystä koskeva päätös vaikuttaa VR:n veturihankintoihin, ja se heijastuu välittömästi myös elinkeinoelämän investointeihin. Sähköistystä koskeva päätös on alueen kehityksen kannalta erittäin tärkeä, sillä Raaseporin seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosiksi 2012—2015. Hankkeen kustannusarvio on 50 milj. euroa ja sen rakentamisen on arvioitu kestävän 3 vuotta. Valiokunta lisää momentille 2,6 milj. euroa Hanko—Hyvinkää-ratahankkeen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon.

Liikenneverkon kehittämistarpeet

Valiokunta korostaa toimivan liikenneverkon ja hyvien logististen yhteyksien merkitystä Suomen kansalliselle sekä myös alueelliselle kilpailukyvylle. Liikennejärjestelmän tulee toimia sujuvana kokonaisuutena siten, että tavaroiden ja ihmisten tehokas liikkuminen ja alueiden saavutettavuus pystytään turvaamaan eri liikennemuotoja järkevästi hyödyntäen. Liikenneinfrastruktuuri ja -palvelut ovat yhteiskunnan keskeisten toimintojen, opintojen, asumisen, työssäkäynnin ja tuotannon, mahdollistaja ja talouskasvun vipuvarsi. Ne ovat keskeisiä myös väestön arkielämän kannalta.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan ja korostaa liikennepolitiikan kytkemistä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen. Infrastruktuuria, liikkumista ja logistiikkaa on arvioitava palveluna ja kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lähteenä. Liikennejärjestelmän toteuttaminen edellyttää siten monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Valiokunta korostaa yhteistyötä erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, jotta kansallisen kilpailukyvyn näkökulma vahvistuu logistisen järjestelmän kehittämisessä.

Valiokunta viittaa mietinnön yleisperusteluissa todettuun ja korostaa myös tässä yhteydessä Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien kehittämistarpeita. Ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisten merireittien käyttö lisääntyy vähitellen ja myös arktisten alueiden taloudellinen merkitys kasvaa. Myös mahdolliset arktisten alueiden investoinnit edellyttävät toimivia liikenneyhteyksiä, joihin on tärkeä varautua yhdessä muiden pohjoisten maiden ja alueiden kanssa. Pohjois-Suomen liikenneverkon toimivuus on tärkeää myös matkailun edistämiseksi sekä kaivos- ja muun teollisuuden kuljetusten turvaamiseksi.

Valiokunta nostaa esille myös Suomen ja Venäjän rajaliikenteen kehittämistarpeet. Rajaliikenne on kasvanut voimakkaasti Kaakkois-Suomessa, jossa oli vuonna 2012 vajaat 12 miljoonaa rajanylitystapahtumaa. Liikenne Suomen ja Venäjän rajanylityspaikoilla on kehittynyt niin voimakkaasti, että sillä on jo kansantaloudellinen merkitys, ja rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen on tärkeää niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valmisteilla olevassa lentostrategiassa otetaan huomioon alueiden saavutettavuus ja elinkeinoelämän tarvitsemien lentoyhteyksien toimivuus. Matkailun edistämisen kannalta on myös välttämätöntä huolehtia siitä, että Pohjois-Suomeen on toimivat ja säännölliset lentoyhteydet sekä lentokenttäverkko, joka palvelee Lapin matkailukeskittymiä. Nimenomaan säännöllinen reittiliikenne on tärkeää, sillä se palvelee parhaiten mm. omatoimimatkailijoiden tarpeita. Lapin matkailuun on tehty erittäin massiiviset investoinnit, mutta investointien käyttöaste riippuu alueen saavutettavuudesta ja nimenomaan lentoyhteyksien toimivuudesta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että meriliikennestrategiassa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon mm. talouden ja elinkeinoelämän tarpeet ja varmistetaan, että alan kustannustaso ei vaaranna Suomen kilpailukykyä. Merikuljetusten kustannukset ovat nousseet mm. rikkidirektiivin toimeenpanon vuoksi, mikä heikentää Suomen kilpailuasemaa moniin muihin maihin nähden.

Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kulkee meritse, joten Suomi on ulkomaankaupan osalta käytännössä täysin riippuvainen toimivista merikuljetuksista ja satamien sekä merenkulun logistiikan toimivuudesta. Satamien toimivuus edellyttää myös meriväylien hyvää kuntoa sekä toimivia tie- ja rautatieyhteyksiä. Valiokunta viittaa edellä Pietarsaaren satamatiestä esitettyyn (mom.31.10.20).

Julkisen talouden kiristyminen vaikeuttaa ja hidastaa kannattavienkin liikennehankkeiden toteuttamista. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että jatkossa arvioidaan uusia rahoitusmalleja ja budjettikäytäntöjen kehittämistä, millä edistetään pitkäjänteisiä ratkaisuja ja liikennejärjestelmän tarkoituksenmukaista kehittämistä myös talouden tiukkoina aikoina. Kannattavista liikennehankkeista koituu taloudellisia hyötyjä talouskasvuun, työllisyyteen ja tuottavuuteen, ja ne parantavat alueellista kehitystä.

Valiokunta painottaa myös aiempaa vahvempaa ja ennakollisempaa vaikuttamista EU:ssa tapahtuvaan liikennepoliittiseen päätöksentekoon sekä EU-rahoituksen tehokasta hyödyntämistä. Tässäkin on tärkeä löytää laaja elinkeinopoliittinen lähestymistapa, jossa liikennepolitiikka kytketään kokonaisvaltaisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kokonaisuuteen.

Momentin määräraha

Momentille lisätään 2 600 000 euroa Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 393 641 000 euroa.

(1. kpl kuten HE 112/2013 vp)

Valtuus

(1. kappale ja Uudet väylähankkeet -taulukko kuten HE 193/2013 vp)

(2. ja 3. kappale ja Aiempina varainhankintavuosina päätetyt väylähankkeet -taulukko kuten 3. ja 4. kappale ja Aiempina varainhankintavuosina päätetyt väylähankkeet -taulukko HE 112/2013 vp)

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 393 641 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 63 000 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 33 000 000
Vt 8 Turku—Pori 102 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 14 500 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 474 000 000
Pohjanmaan rata: Hanke Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe, loppuunsaattaminen ja hanke Kokkola—Ylivieska 2. raide yhdistetään Pohjanmaan rata -hankkeeksi. 654 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 16 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen vt 6 Taavetti—Lappeenranta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 76,0 milj. euroa

2) hankkeeseen Länsimetron liityntäyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 19,9 milj. euroa

3) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 489,0 milj. euroa

4) alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aikaisemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina vuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Mt 100 Hakamäentie, Helsinki 100 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat 74 000 000
Vt 5 Lusi—Mikkeli 42 000 000
Vt 2 Karkkila—Humppila 10 000 000
   
Ratahankkeet  
Ilmalan ratapiha 115 000 000
Keski—Pasila palvelutason parantaminen 50 000 000
Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys 24 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Vt 14 Savonlinnan keskusta 1. vaihe 20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta 2. vaihe 80 000 000
Yhteensä 515 000 000

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 15 300 000 euroa momentille 12.31.10 tuloutetun EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen. Lisämäärärahasta 15 000 000 euroa on tarkoitus käyttää Kehärata-hankkeen valtuuden tarkistuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja 300 000 euroa uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun. Lisäyksenä on myös otettu huomioon 1 500 000 euroa vt 6 Taavetti—Lappeenranta -hankkeen käynnistämisestä vuonna 2014 aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 300 000 euroa siirtona momentille 31.30.63 uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun osoitetusta määrärahasta.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 6 Taavetti—Lappeenranta -hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden paraneminen. Samalla vähennetään Salpausselän harjun pohjaveden pilaantumisriskejä ja liikenteen haittoja Jurvalan taajamassa. Valtatieosuuden parantamisen jälkeen koko osuus Taavetti—Imatra on kaksiajoratainen korkealuokkainen valtatie. Tieosuus parannetaan Jurvalan kohdalla uudelle linjaukselle ja muilta osin nykyiselle paikalleen 2+2-kaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi tieksi noin 30 km matkalla. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi uudella yhteistyömallilla, jossa ensin kilpailutetaan rakennussuunnittelija ja sitten keskeneräisillä suunnitelmilla urakoitsija, jotta saadaan kustannustehokkaat ratkaisut. Sopimus tehdään innovatiivisena kumppanuussopimuksena. Hankkeen sopimusvaltuus on 76,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 2,3. Vuonna 2014 hankkeen määrärahatarve on 1 500 000 euroa.

Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeen valtuuden lisäys 5,4 milj. eurolla aiheutuu Espoon kaupungin rahoitusosuuden kasvusta. Valtion rahoitusosuus 13,1 milj. euroa ei muutu. Espoon kaupunki laajentaa hankekokonaisuutta käsittämään Gräsanlaakson kiertoliittymän tie- ja katujärjestelyineen (Kehä II eteläpää), jonka se maksaa ja rahoittaa kokonaisuudessaan. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 3,4 milj. euroa vuonna 2015 ja 2,0 milj. euroa vuonna 2016. Espoon kaupungin rahoitusosuudet kirjataan momentille 12.31.10.

Kehärata-hankkeen valtuuden lisäys 15,0 milj. eurolla aiheutuu pääasiallisesti siitä, että tunneliasemien ja asemavarausten sekä tunnelien sisustusurakoiden toteutuneet tilaajaa sitovat työmäärät ovat kasvaneet ennustetusta merkittävästi. Valtion osuus näistä töistä on 7 milj. euroa.Tunneliturvallisuuteen liittyviin tietojärjestelmiin ja muuhun tekniikkaan mm. palo- ja savuovien hallintaan tarvitaan 2 milj. euroa lisärahoitusta. Lisäksi Tikkurilan asemarakennuksen toteutus aiheuttaa 6 milj. euroa ennakoitua suuremmat kustannukset. Valtuuden lisäyksestä aiheutuva lisämäärärahatarve katetaan EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen.

Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys -hanke on päätetty vuoden 2011 talousarviossa. Hankelaajuus tarkentuu siten, että se sisältää myös Kemijärvellä raakapuuterminaalille johtavan raiteen ja terminaaliraiteistojen sähköistyksen.

Aikaisemmissa päätettyjen hankkeiden valtuuksien uusiminen

Päätösosan taulukon hankkeiden sopimusvaltuuksia ei uusittu vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa ja ne uusitaan tässä lisätalousarvioesityksessä.


2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000
2012 tilinpäätös 454 525 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2014 vp (12.6.2014)

Valiokunta on tyytyväinen, että uutena väylähankkeena käynnistetään hanke vt 6 Taavetti—Lappeenranta, jonka kustannusarvio on 76 milj. euroa. Hanke oli tarkoitus aloittaa vasta vuonna 2015, mutta kevään 2014 kehyspäätöksen yhteydessä sen käynnistystä päätettiin aikaistaa. On myös myönteistä, että hankkeen uudelleen arvioinnin myötä sen kustannusarvio on alentunut alkuperäisestä 90 miljoonasta eurosta edellä mainittuun 76 miljoonaan euroon.

Valiokunta pitää hyvänä, että hankkeita arvioidaan uudelleen ja pyritään löytämään uudenlaisia, entistä tehokkaampia ja käyttäjälähtöisempiä kehittämisratkaisuja. Valiokunta katsoo, että saavutettua kustannussäästöä tulee hyödyntää tarvittaessa hankekokonaisuuden täydentämiseen tai elinkeinopoliittisesti tai liikenneturvallisuuden kannalta perusteltuihin hankkeisiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hankkeeseen vt 8 Turku—Pori, jolle myönnettiin vuoden 2013 lisätalousarviossa 102,5 milj. euron tilausvaltuus; tästä valtion osuus oli enintään 100 milj. euroa. Hanketta jouduttiin supistamaan alkuperäisestä suunnitelmasta, jotta sen kustannusarvio saatiin mahtumaan 102,5 milj. euroon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeen kustannusarvio on kilpailutuksen myötä kuitenkin alentunut ja se voidaan toteuttaa noin 20 milj. euroa arvioitua edullisemmin.

Valiokunta katsoo, että syntyneen säästön osalta vt 8 Turku—Pori -hankkeen sisältöä on arvioitava uudelleen ja pyrittävä toteuttamaan hanke tarkoituksenmukaisuutta edistävällä tavalla.

Valiokunta korostaa, että liikenneväylien kunnolla on kaiken kaikkiaan suuri merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja logistiselle toimivuudelle. Valiokunta kiinnittää huomiota myös metsäteollisuuden viimeaikaisiin investointisuunnitelmiin ja pitää välttämättömänä, että ne otetaan huomioon väyläverkon kunnossapidossa ja kehittämisessä. Liikennehankkeilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus, ja monet niistä ovat nopeasti käynnistettävissä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 16 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen vt 6 Taavetti—Lappeenranta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 76,0 milj. euroa

2) hankkeeseen Länsimetron liityntäyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 19,9 milj. euroa

3) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 489,0 milj. euroa

4) alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aikaisemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina vuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Mt 100 Hakamäentie, Helsinki 100 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat 74 000 000
Vt 5 Lusi—Mikkeli 42 000 000
Vt 2 Karkkila—Humppila 10 000 000
   
Ratahankkeet  
Ilmalan ratapiha 115 000 000
Keski—Pasila palvelutason parantaminen 50 000 000
Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys 24 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Vt 14 Savonlinnan keskusta 1. vaihe 20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta 2. vaihe 80 000 000
Yhteensä 515 000 000

 

II lisätalousarvioesitys HE 113/2014 vp (4.9.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 48 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Rauman meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 20 000 000 euroa

2) hankkeeseen mt 148 parantaminen Keravantien kohdalla liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 13 000 000 euroa

3) hankkeeseen vt 3 Arolammin eritasoliittymä kohdalla liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 6 000 000 euroa

4) hankkeeseen kt 77 Viitasaari—Keitele liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 13 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 75 500 000 euroa

2) hankkeeseen vt 8 Turku—Pori liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 92 500 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan lisäyksestä on tarkoitus käyttää 1 000 000 euroa hankkeen Rauman meriväylän syventäminen käynnistämiseen, 13 000 000 euroa hankkeen mt 148 parantaminen Keravantien kohdalla menoihin, 6 000 000 euroa hankkeen vt 3 Arolammin eritasoliittymä menoihin, 13 000 000 euroa hankkeen kt 77 Viitasaari—Keitele menoihin, 10 000 000 euroa hankkeen vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie valtuuden tarkistuksesta aiheutuviin menoihin ja 5 000 000 euroa hankkeen vt 8 Turku—Pori toteuttamisen nopeuttamiseen.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Rauman meriväylän syventäminen

Hanke käsittää Rauman nykyisen 10,0 metrin väylän syventämiseen liittyvät ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeessa väylän syvyyttä kasvatetaan 11,0 metrin kulkusyvyyden vaatimusten mukaiseksi. Hankkeen kustannusarvio on valtion väyläosuudella 20 milj. euroa (MAKU 2005, 150). Lisäksi hankkeen toteutukseen liittyvien Rauman sataman syvennys- ja laajennustöiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Rauman satama. Sataman töiden kustannusarvio on toteutusajankohdan hintatasossa noin 6 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on noin 2,1. Vuonna 2014 hankkeen määrärahatarve on 1 000 000 euroa, 10 000 000 euroa vuonna 2016 ja 9 000 000 euroa vuonna 2017.

Mt 148 parantaminen Keravantien kohdalla

Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen mt 148 liittymissä ja linja-osuuksilla logistiikkakeskusten rakentamisen vuoksi. Hankkeessa mt 148 levennetään kaksiajorataiseksi Savion eritasoliittymän ja mt 140 (Lahdentie) välisellä osuudella. Keravanjoen yli tehdään uusi silta. Lisäksi hankkeessa tehdään kaista-, ramppi- ja kevyen liikenteen järjestelyjä sekä liikennevalo-, tievalaistus- ja melusuojaustoimenpiteitä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 18,5 milj. euroa, josta valtion osuus on 13,0 milj. euroa. Hankkeen H/K on 2,0. Vuoden 2014 rahoitus on 13 000 000 euroa.

Vt 3 Arolammin eritasoliittymä

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Riihimäen ympäristön alueen maankäytön kehittyminen ja vaikuttaa suotuisasti alueen työllisyyteen. Hanke sisältää Arolammille rakennettavan eritasoliittymän. Liittymä sijaitsee Riihimäellä 4 kilometriä Hyvinkään P liittymästä pohjoiseen ja 3,5 kilometriä Herajoen liittymästä etelään. Liittymä mahdollistaa yhteyden vt 3:lta suunniteltua Riihimäen kehätietä pitkin Arolammintielle (mt 2850) ja edelleen kt 54:lle. Eritasoliittymän rakentamisen myötä nykyisten yritysten toimintaedellytykset paranevat. Eritasoliittymän toteuttaminen parantaa nykyisten valtatien 3 liittymien sekä maantien 130 liittymien toimivuutta. Liittymän kustannusarvio on 18,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Rahoitus jakautuu siten, että valtion, alueen yrityksen ja kunnan osuus on kullakin kolmannes 6,0 milj. euroa. Vuoden 2014 rahoitus on 6 000 000 euroa.

Kt 77 Viitasaari—Keitele

Kantatien 77 osuus valtatieltä 4 Keiteleen rajalle on kapea, mutkainen ja rakenteelliselta kunnoltaan hyvin huonokuntoinen tiejakso, joka poikkeaa kunnoltaan mm. Keitele—Siilinjärvi -osuudesta merkittävästi. Tie on merkittävä valtakunnallinen itä-länsisuuntainen tieyhteys Itä-Suomesta/Ylä-Savosta Keski-Suomeen sekä Pohjanmaan rannikolle. Tie palvelee mm. metsäteollisuuden puuhuoltoa ja tuotekuljetuksia (mm. Keitele Forest, Keitele Timber, SEPA Oy, Oy Haka-Wood Ab), turpeen ja bioenergian kuljetuksia, lannoite- ja kemikaalikuljetuksia Siilinjärveltä Pohjanmaalle (Yara) sekä maidon ja eläinten kuljetuksia Seinäjoen ja Jyväskylän teollisuuslaitoksille (mm. Saarioinen). Tien nykykunnosta johtuen raskaiden ajoneuvojen kohtaaminen on muodostunut jokapäiväiseksi riskiksi, mistä johtuen raskaiden ajoneuvojen suistumisia tapahtuu usein. Tieosuus perusparannetaan nykyiseen käytävään. Liikenteen sujuvuutta parannetaan tien poikkileikkausta leventämällä, liittymäjärjestelyillä sekä tien geometrian muutoksilla. Hankkeen kustannusarvio on 13,0 milj. euroa.

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuden tarkistus:

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie on osa valtatietä 19 ja käsittää 18,5 km pituisen tieosuuden Seinäjoen eteläpuolelta Rengonkylästä Nurmoon. Hankkeen toteuttaminen suunniteltuun loppuun asti edellyttää valtuuden tarkistamista. Valtuuden tarkistus 12,5 milj. eurolla 63,0 milj. eurosta 75,5 milj. euroon aiheutuu kustannusarvion tarkentumisesta. Lisärahoituksella rakennetaan valtatietä 2,5 km välillä Rengonharju—Nurmo. Keskikaiteita rakennetaan 2 km. Lisäksi parannetaan tieliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta rakentamalla yhdeksän siltaa. Melusuojauksia rakennetaan noin 2 km. Valtion rahoitusosuuden kustannusarvio on 72,7 milj. euroa. Lisäksi kunta rahoittaa hanketta 2,8 milj. eurolla. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahantarve on 10 000 000 euroa vuonna 2014.

Vt 8 Turku—Pori

Hanke on käynnistetty vuoden 2013 lisätalousarviossa sopimusvaltuudeltaan 102,5 milj. euroa, josta valtion osuus on 100 milj. euroa. Valtuuden tarkistus 10 milj. eurolla 102,5 milj. eurosta 92,5 milj. euroon aiheutuu uusien suunnitteluratkaisujen ja hankkeen onnistuneen kilpailutuksen aikaansaamien säästöjen vuoksi. Valtuuden tarkistamisesta huolimatta hankkeen sisältöä laajennetaan siten, että moottoritie rakennetaan koko Raisio—Nousiainen välille. Masku—Nousiainen -tieosuus sisältää n. 2,5 km nelikaistaista maantietä sekä Nousiaisen eritasoliittymän. Eritasoliittymän rakentamisella saadaan vaarallinen valo-ohjattu liittymä muutettua turvallisemmaksi ja sujuvammaksi. Samalla rakennetaan Nousiaisten kohdalle melusuojauksia ja parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahan tarve on 5 000 000 euroa vuonna 2014 ja 10 000 000 euroa vuonna 2015, jotka vastaavasti vähentävät vuosien 2016 ja 2017 määrärahan tarvetta.


2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000
2012 tilinpäätös 454 525 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2014 vp (3.10.2014)

Työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus ehdottaa liikenneverkolle 48,5 milj. euron lisärahoitusta, josta 48 milj. euroa osoitetaan liikenneverkon kehittämiseen. Tällä määrärahalla käynnistetään neljä uutta hanketta ja tarkistetaan kahden aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuutta. Uusista kehittämishankkeista Rauman meriväylä sisältyy liikennepoliittisen selonteon mukaiseen kehittämisohjelmaan ja hankkeet mt 148 Keravantien kohta ja vt 3 Arolammin eritasoliittymä tukevat alueellisia elinkeinopoliittisia investointeja.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että myös kantatien 77 Viitasaari—Keitele perusparannus aloitetaan, mihin valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota jo kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 34/2013 vp). Tieosuus on osa merkittävää valtakunnallista itä-länsisuuntaista tieyhteyttä, joka ulottuu Itä-Suomesta Keski-Suomeen ja Pohjanmaan rannikolle. Tieyhteys palvelee mm. metsäteollisuuden puuhuoltoa, tuotekuljetuksia sekä turpeen ja bioenergian kuljetuksia ja sen kunnostaminen on myös liikenneturvallisuuden kannalta kiireellistä. Valiokunnan mielestä on muutoinkin tärkeä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota tällaisten ylimaakunnallisten, elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisten tieyhteyksien kuntoon ja korjaustarpeisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös rataverkon sähköistystä jatketaan. Erityisen tärkeää on käynnistää ratayhteyden Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki parantaminen ja sähköistäminen, sillä hanke sisältyy liikennepoliittisen selonteon mukaiseen kehittämisohjelmaan vuosille 2012—2015. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rataosuus on koko rataverkon vilkkain sähköistämätön rataosa, jonka liikennemäärä oli vuonna 2013 noin 3,4 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen kasvulle on edelleen hyvät näkymät, ja tällä hetkellä mm. Venäjältä tuleville transito- ja raaka-ainekuljetuksille on enemmän kysyntää kuin rataverkko pystyy välittämään.

Valiokunta viittaa myös aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 34/2013 vp), joissa se on kiirehtinyt Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistystä.

Valiokunta toteaa, että sähköistystä koskevat ratkaisut vaikuttavat keskeisesti myös VR:n veturihankintoihin, sillä esim. Iisalmi—Ylivieska-rataosan operointi sitoo yli 10 uutta sähköveturia. Mikäli hanketta ei käynnistetä, on VR:n sen sijaan varauduttava uusien dieselvetureiden hankintaan, mikä olisi vastoin raideliikenteen kehittämistä koskevia tavoitteita.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2014 vp (10.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 48 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Rauman meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 20 000 000 euroa

2) hankkeeseen mt 148 parantaminen Keravantien kohdalla liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 13 000 000 euroa

3) hankkeeseen vt 3 Arolammin eritasoliittymä kohdalla liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 6 000 000 euroa

4) hankkeeseen kt 77 Viitasaari—Keitele liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 13 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 75 500 000 euroa

2) hankkeeseen vt 8 Turku—Pori liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 92 500 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 14 111 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 509,0 milj. euroa. Lisäksi Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia aiemmin myönnetyn 2,5 milj. euron peruuntuneen valtuuden osalta.

2) hankkeeseen E18 Koskenkylä—Kotka liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 37,0 milj. euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 10 500 000 euroa Kehärata-hankkeen valtuuden tarkistuksesta aiheutuviin lisämäärärahatarpeisiin ja 4 411 000 euroa momentille 12.31.10 tuloutetun EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun sekä vähennyksenä Espoon kaupungin osuus Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeesta 800 000 euroa. Tämän hankkeen osalta urakoitsija laskuttaa suoraan Espoon kaupunkia.

Käynnissä olevien hankkeiden osalta esitetään seuraavaa:

Kehärata

Kehärata-hankkeelle ehdotetaan valtuuden tarkistamista 20,0 milj. eurolla 489,0 milj. eurosta 509,0 milj. euroon. Uuden valtuuden lisätarve aiheutuu pääosin lentoaseman ja Aviapoliksen asemien sekä Ruskeasannan asemavarauksen määrämuutoksista. Lisäksi lentoaseman aseman rakentaminen on osoittautunut haasteellisemmaksi mm. glykoliesiintymien vuoksi. Aikataulun venyminen ja tekniset ongelmat aiheuttavat myös lisäkustannuksia. Valtuuden tarkistamisesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 10,5 milj. euroa vuonna 2014 ja 9,5 milj. euroa vuonna 2015.

Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 2,5 milj. euroa sen johdosta, että hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Ilman peruuntuneen valtuuden uusimista ei voida tehdä uusia sopimuksia hankkeen eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.

E18 Koskenkylä—Kotka

E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke hyväksyttiin vuoden 2012 talousarviossa. Myönnetty sopimusvaltuus on 33 milj. euroa (MAKU-indeksi 130, 2005=100), josta Kotkan kaupunki rahoittaa 16,4 milj. euroa. Valtuuden tarkistus 33 milj. eurosta 37 milj. euroon aiheutuu siitä, että kustannusten nousu on ollut ennakoitua korkeampaa. Pääurakkaan saatiin vain kaksi hyväksyttyä tarjousta. Urakoitsijan kanssa tehdyssä sopimuksessa ehdollisina kohteina on melusuojausta ja sillankorjauskohteita, jotka sisältyivät hankkeen alkuperäiseen sisältöön. Sopimusvaltuus ei mahdollista ehdollisten kohteiden rakentamista. Valtuuden tarkistus mahdollistaa sen, että hankkeen tavoitteeksi asetettu meluntorjunnan tehostaminen voidaan toteuttaa. Ehdollisten kohteiden kustannusjako Kotkan kaupungin kanssa on sopimatta. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 4 milj. euroa vuonna 2015.


2014 III lisätalousarvio 14 111 000
2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000
2012 tilinpäätös 454 525 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 14 111 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 509,0 milj. euroa. Lisäksi Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia aiemmin myönnetyn 2,5 milj. euron peruuntuneen valtuuden osalta.

2) hankkeeseen E18 Koskenkylä—Kotka liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 37,0 milj. euroa.

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan jälkirahoituksella rahoitettavat hankkeet, joita rahoittavat myös ulkopuoliset tahot kuten esimerkiksi kunnat ja yritykset.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2014
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Turun satamayhteys (Suikkilantie) TA 2012 2013 20,0 10,0 - 10,0 -
Vt 12 Tampereen rantaväylä TA 2012/LTA 2013 2015 61,0   - - 61,0
E18 Kehä III, 2. vaihe TA 2013/LTA 2013 2015 110,0   - 15,0 95,0
Yhteensä     191,0 10,0 - 25,0 156,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017— Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
           
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 25 000 76 000 55 000 25 000 181 000

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 49,3 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ulkopuolisen rahoituksen muutos -10 000
Valtion jälkirahoitusmaksujen muutos -132 260
Yhteensä -142 260

2014 talousarvio 25 000 000
2013 I lisätalousarvio -10 000 000
2013 talousarvio 167 260 000
2012 tilinpäätös 73 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 69 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään

1) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty

2) sopimuksia hankkeen E18 Hamina—Vaalimaa toteuttamiseksi enintään 660,0 milj. eurolla.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2014 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

E18 Hamina—Vaalimaa

Vt 7 osuus Hamina—Vaalimaa on osa kansainvälistä E18 Tieyhteyttä ja on elintärkeä Suomen elinkeinoelämän kuljetuksille. Tie rakennetaan koko 32 km pituisella osuudella moottoritieksi nykyisen tien pohjoispuolelle. Tieosuudelle rakennetaan viisi eritasoliittymää. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi, jolle tehdään välttämättömät toiminnalliset muutokset. Hanke liittyy länsipäästään vuonna 2014 valmistuvaan Haminan ohikulkutiehen. Vaalimaalle suunniteltu rekkaparkki-alue kytkeytyy tähän hankkeeseen itäpäässä. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla sisältäen hankkeen suunnittelun, toteutuksen, rahoituksen sekä sopimusaikaisen ylläpidon ja kunnossapidon. Sopimuskauden pituudeksi on suunniteltu 15—20 vuotta ja arvio hankkeen kustannuksista on 660 milj. euroa. Hankkeen investointikustannus on 265 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen rakennustyöt kohdistuvat vuosille 2015—2018.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2014
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 204,1 39,7 456,2
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 13,7 26,3 610,0
Keskeneräiset elinkaarihankkeet yhteensä     1 350,0 217,8 66,0 1 066,2
             
Uusi elinkaarihanke            
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 - 3,0 657,0
Keskeneräiset ja uudet elinkaarihankkeet yhteensä     2 010,0 217,8 69,0 1 723,2

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2014 2015 2016 2017— Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
           
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 69 000 99 800 104 500 1 518 588 1 791 888

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 16 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hamina-Vaalimaa (siirto momentilta 31.10.77) 3 000
Hankkeiden etenemisen edellyttämät määrärahatarpeet 19 000
Yhteensä 22 000

2014 talousarvio 69 000 000
2013 talousarvio 47 000 000
2012 tilinpäätös 47 897 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 69 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään

1) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty

2) sopimuksia hankkeen E18 Hamina—Vaalimaa toteuttamiseksi enintään 660,0 milj. eurolla.