Talousarvioesitys 2014

10. Omistajaohjaus

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:Valtio on kaikissa kaupallisesti toimivissa yhtiöissä johdonmukaisesti ja ennakoitavasti toimiva omistaja, jonka omistajuus edistää yhtiön pitkäjänteistä kehittämistä ja omistaja-arvon kasvua ilman, että yhtiöllä olisi omistuksen vuoksi erityisasemaa tai erillisvelvoitteita. Valtion omistukseen liittyvät yhteiskunnalliset intressit, kuten huoltovarmuus, tunnistetaan ja otetaan asianmukaisesti huomioon omistajaohjauksessa sekä omistusta koskevissa ratkaisuissa. Valtion aktiivisella omistajapolitiikalla tuetaan kasvua ja työllisyyttä edistäen näin yhteiskunnan kokonaisetua.

Valtion yhtiöomaisuuden arvon kehittymistä ja yhtiöiden osingonmaksua verrataan suomalaisten saman toimialan yhtiöiden vastaaviin tekijöihin. Kaupallisesti toimivien yhtiöiden odotetaan tuottavan omistaja-arvon kasvua, ja tavoitteena on, että yhtiöön sijoitetun pääoman tuotto ylittää saman suuruisen pääoman sijoittamisesta saatavissa olevan ns. riskittömän tuoton. Valtion saamaa vuotuista osinkotuloa verrataan myös yhtiöiden markkina-arvoa vastaavaan osuuteen valtionvelan korkokustannuksista ja tavoitteena on, että valtion saama vuotuinen osinkotuotto on suurempi kuin vastaava korkokustannus. Valtion kokonaan omistamien yhtiöiden ja valtioenemmistöisten yhtiöiden edellytetään ja muiden valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden toivotaan laativan erillisen yhteiskuntavastuuraportin tai sisällyttävän sen selkeästi erotettavana osana vuosikertomukseensa. Yhteiskuntavastuun osalta lähtökohtana on toimialan parhaiden käytäntöjen noudattaminen ja vähintään keskeisiä kilpailijoita vastaavien standardien omaksuminen.

Saavutetut tasa-arvotavoitteet naisten riittävän osuuden ylläpitämiseksi valtioenemmistöisten yhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden hallituksissa säilytetään. Keväällä 2013 pidettyjen yhtiökokousten päätösten perusteella valtio-omistajan nimeämisvallassa olevista hallituksen jäsenistä on naisten osuus 47 %.

Vaikuttavuusarviointi tehdään vuonna 2014.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Suomen valtio omistaa osakkeita kaikkiaan yli 50 merkittävässä yhtiössä. Näistä noin kaksi kolmasosaa on kaupallisesti toimivia valtioenemmistöisiä yhtiöitä tai valtion osakkuusyhtiöitä, joissa valtio on vähemmistöomistajana. Muut yhtiöt ovat ns. erityistehtäväyhtiöitä, joilla on valtion niille osoittama tehtävä tai erivapaus, jonka vuoksi ne eivät toimi kilpailullisessa ympäristössä. Kaupallisten yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa omistajaohjausministeri ja erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjauksesta kunkin ministeriön oma ministeri.

Valtioneuvoston kansliaan on keskitetty markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden omistajaohjaus. Sen hallinnassa olevan salkun markkina-arvo oli 7,8 mrd. euroa vuoden 2012 lopussa ja yhtiöiden valtiolle maksama voitonjako kasvoi 1,3 mrd. euroon. Merkittävimmän osan voitonjaosta eli 800 milj. euroa muodosti Solidium Oy, jonka kautta hallinnoidaan 11 pörssiyhtiön osakkeita.

Valiokunta toteaa, että valtion toteuttamalla omistajapolitiikalla ja omistajaohjauksella on suuri merkitys valtion taloudelle. Näin ollen on perusteltua, että kaupallisesti toimivissa yhtiöissä tavoitteena on parhaan taloudellisen kokonaistuloksen saavuttaminen yhtiöitä kehittämällä ja pitkäaikaista kasvua tukemalla. Myös valtion erityistehtäviä toteuttavissa yhtiöissä yleistavoitteena on, että toiminta on kannattavaa. Näissä yhtiöissä omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat kuitenkin mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen, jota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, miten ja minkälaisilla kustannuksilla yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä.

Valiokunta pitää hyvänä, että valtion omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen keskeiset tavoitteet ja toimintatavat linjataan hallitusohjelman yhteydessä ja päivitetään tarvittaessa. Tarpeellista on myös valtion strategisen omistuksen ajantasainen arviointi ja nopea reagointi olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Valiokunta korostaa, että valtion varallisuuden hoidossa tulee aina huomioida valtion kokonaistaloudelliset intressit, ja pitää asianmukaisena, että valtionyhtiöiden investoinneissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös talouden yleiset suhdannevaihtelut.

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 2 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa

2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen

3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton.

Selvitysosa:Omistus- ja yritysjärjestelyistä ja osakemyynneistä aiheutuvia tai niihin liittyviä menoja ovat järjestelyistä ja toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvien kustannusten lisäksi sellaiset kauppahinnan osittaiset palautukset, jotka perustuvat kauppakirjassa oleviin hinnantarkistusta tai myyjän maksettavaksi tulevia korvauksia koskeviin sopimusehtoihin. Omistajaohjaukseen liittyviä menoja ovat osakkeiden ja arvo-osuuksien hallinnointikustannukset, valtion tarvitsemien neuvonantaja- ja koulutuspalvelujen kustannukset, hallitusjäsenten rekrytointiin ja koulutukseen liittyvät kustannukset, omistajaohjauksen toimiala- ja yritysjärjestelyosaamisen ylläpitämiseen liittyvät kustannukset sekä omistajaohjauksen kansainväliseen yhteistyöhön ja omistajien keskinäiseen yhteistyöhön liittyvät kustannukset.

2014 talousarvio	2 700 000
2013 I lisätalousarvio	115 000 000
2013 talousarvio	2 700 000
2012 tilinpäätös	2 700 000

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 2 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös oman pääoman korottamiseen Governia Oy:ssä siten, että se sijoittaa saamansa varat tytäryhtiöönsä Corenet Oy:öön tai perustettavaan tytäryhtiöön Itämeren merikaapelihankkeen rahoittamiseksi.

Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Altia Oyj:ssä.

Selvitysosa:Tavoitteena on rakentaa korkealuokkainen, kyberturvallinen ja nopea yhteys eurooppalaisiin ja globaaleihin verkkoihin Suomesta Saksaan kulkevan merenalaisen valokuitukaapelin avulla. Kaapelilla varmistetaan kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä idän ja lännen (pohjoinen-etelä) välillä ja tuetaan suomalaisen digitaalisen talouden kasvua. Suomi tavoittelee asemaa uutena merkittävänä kansainvälisen ICT-liiketoiminnan keskittymänä. Tähän tarvitaan entistä parempaa infrastruktuuria eli kapasiteetiltaan riittäviä, pieniviiveisiä ja kyberturvallisia sekä toimintavarmoja tietoliikenneverkkoja. ICT-teknologian kehityksen ja digitaalisten palveluiden täysimääräinen hyödyntäminen kasvun luomiseksi edellyttää, että tietoliikenneyhteydet Suomesta ulkomaille parannetaan nykyisestä. Uusi tieto-liikennekaapeli nostaisi Suomen ulkomaanyhteyksien varmistuksen ja tietoturvallisuuden uudelle tasolle ja loisi edellytykset datakeskusinvestoinneille ja tietointensiivisen teollisuuden sijoittumiselle maahamme. Kokonaisuudessaan hanke on yli 100 milj. euron hanke. Valtion pääomasijoitus on enintään 20 milj. euroa. Tarkoituksena on, että valtio sijoittaa enintään 20 milj. euroa edellyttäen, että vähintään 49 % osakepääoman korotuksesta Corenet Oy:öön tai perustettavaan tytäryhtiöön saadaan yksityisiltä toimijoilta.

Altia Oyj on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, jossa eduskunnan vuonna 2001 antaman suostumuksen mukaan valtion omistus voi alentua 50,1 prosenttiin. Yhtiöllä ei ole enää strategista merkitystä valtiolle. Altia Oyj valmistaa ja myy alkoholijuomia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Lisäksi yhtiö valmistaa teollisuusetanolia, entsyymejä ja rehuraaka-aineita. Yhtiö on viime vuosina laajentunut sekä orgaanisesti että yritysostoin ja toimii tällä hetkellä kansainvälisessä kilpailussa. Altia Oyj:n kehitys- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi vastaisuudessa, on syytä varautua mahdollisiin omistusjärjestelyihin, jotka edelleen vahvistaisivat yhtiön kilpailuasemaa. Altia Oyj voi edelleen jatkaa kasvuaan ja kehittymistään orgaanisesti ja yritysostojen kautta, mutta tämä vaatisi yhtiön lisäpääomittamista omistajan toimesta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yhtiön kasvu toteutettaisiin valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla, vaan tarvittavan lisäpääoman yhtiö voisi hankkia esimerkiksi osakemarkkinoilta ja samalla listautua arvopaperipörssiin. Lähimpien vuosien aikana yhtiö voisi nykynäkymin olla listautumiskelpoinen. Omistusjärjestelyissä sekä osakemyynneissä ja -anneissa mielenkiinto yhtiötä ja sen osaketta kohtaan on todennäköisesti suurempi nykytilanteeseen verrattuna, jos valtion omistusta on mahdollista alentaa alle 50 prosentin tai luopua siitä kokonaan. Valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain (1368/2007) 3 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan eduskunnan suostumus, jos valtio lakkaa olemasta ainoa omistaja tai luopuu enemmistöstään yhtiössä. Yhtiön mahdollisista omistusjärjestelyistä hallitus päättää erikseen. Eri vaihtoehtoja arvioitaessa painotetaan erityisesti kotimaista työllisyyttä ja Altian suomalaisen tuotannon turvaamista. Mahdollisia uusia omistusjärjestelyjä harkittaessa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön työllisyysasemaan sekä muutenkin hyvään henkilöstöpolitiikkaan.

2014 I lisätalousarvio	20 000 000
2014 talousarvio	2 700 000
2013 tilinpäätös	117 700 000
2012 tilinpäätös	2 700 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2014 vp (12.6.2014)

Hallitus esittää, että valtio saa luopua omistuksestaan Altia Oyj:ssä. Valtioneuvosto on julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015—2018 (VNS 4/2014 vp) linjannut, että valtion varallisuutta ohjataan nykyistä tuottavampaan käyttöön. Kokonaisuudessaan myynneillä tavoitellaan noin 1,9 mrd. euron lisätuloutusta valtion talousarvioon.

Altia Oyj on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, josta eduskunnan vuonna 2001 antaman suostumuksen mukaan valtion omistus voi alentua 50,1 prosenttiin. Yhtiö valmistaa ja myy alkoholijuomia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Lisäksi se valmistaa teollisuusetanolia, entsyymejä ja rehuraaka-aineita. Yhtiö on viime vuosina laajentunut mm. yritysostoin ja toimii nykyisin kansainvälisessä kilpailussa. Hallitus katsoo, ettei Altia Oyj:llä ole enää strategista merkitystä valtiolle.

Valiokunta kiinnittää huomiota yhtiön toimintaympäristön muutokseen. Viron matkustajatuonnin kasvu on mm. tehtyjen alkoholiveropäätösten myötä vähentänyt alkoholijuomien kotimaan myyntiä ja vaikuttanut siten suoraan myös Altia Oyj:n liikevaihtoon. Vinoutuneen matkustajatuonnin räikeimpiin muotoihin, kuten laivayhtiöiden lastauspalveluihin, puututtiin marraskuussa 2013. Lisäksi vuonna 2014 otetaan käyttöön sallitut määrälliset ohjetasot yksityishenkilöiden alkoholin tuontiin. Valiokunta korostaa, että alkoholiveropäätösten vaikutuksia koko yhteiskuntaan tulee edelleen seurata tarkasti ja tarvittaessa muuttaa myös tehtyjä päätöksiä siten, että ne edistävät Suomen kokonaisetua.

Hallitus katsoo, että turvatakseen nykyiset työpaikat ja tulevan toiminnan Altia Oyj:n on haettava kasvua ulkomailta. Kehitys- ja kasvuedellytysten turvaaminen edellyttää yhtiön lisäpääomittamista omistajan toimesta. Hallitus katsoo myös, ettei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa Altia Oyj:n kasvua valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla, vaan yhtiö voisi hankkia tarvittavan lisäpääoman esimerkiksi osakemarkkinoilta ja listautua arvopaperipörssiin.

Esitetyllä myyntivaltuudella on hallituksen mukaan tarkoitus varautua mahdollisiin omistusjärjestelyihin, jotka vahvistavat yhtiön kilpailuasemaa. Omistusjärjestelyissä mielenkiinto yhtiötä ja sen osakkeita kohtaan on todennäköisesti suurempi, jos valtion omistusta on mahdollista alentaa alle 50 prosentin tai luopua siitä kokonaan.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että mahdollisia uusia omistusjärjestelyjä harkitaan huolella. Jos myyntiin päädytään, on erityistä huomiota kiinnitettävä tuotannon ja työpaikkojen turvaamiseen Suomessa sekä yleensäkin henkilöstön työllisyysasemaan. Lisäksi on syytä huomioida, että yhtiö on merkittävä kotimaisen ohran käyttäjä. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossakin varmistetaan kotimainen tuotantoketju ja työllisyys tältäkin osin. On myös syytä nostaa esiin Altia Oyj:n mahdollisuudet kehittyä vahvasti kotimaisia raaka-aineita hyödyntävänä biotekniikka-alan yrityksenä.

Valiokunta painottaa mietintönsä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015—2018 (VaVM 6/2014 vp) mukaisesti, että jos valtion omaisuuden myyntiin päädytään, se on toteutettava ajankohtana, joka on tuoton kannalta paras mahdollinen. Samalla tulee varmistaa, että myytävän kohteen tuotto-odotus ei ole tulevaa käyttökohdetta korkeampi. Tällainen vertailu on tehtävä myös Altia Oyj:n myyntiä suunniteltaessa.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että ennen lopullisen myyntipäätöksen tekemistä valtiovarainvaliokunnalle annetaan selvitys, miten työllisyys, suomalaisen viljan käyttö ja tuotto-odotus suhteessa käyttökohteeseen on varmistettu sekä mahdollisuudet yleisöantiin on selvitetty. Samalla tulee selvittää valtion mahdollisuus säilyä osaomistajana Altia Oyj:ssä ja sitä kautta vaikuttaa Altia Oyj:n päätöksentekoon.

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 euroa.

Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Altia Oyj:ssä.