Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2015  

  2014  

  2013  

  2012  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2013
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Lähivuosien talousnäkymät
     3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
          5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
       5.2. Määrärahat hallinnonaloittain
            Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)
            Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)
            Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)
            Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)
            Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)
            Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)
            Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)
            Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)
            Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)
            Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)
            Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)
            Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)
            Määrärahat taloudellisen laadun mukaan
          5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka
          5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2013

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)PDF-versio

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 12 555 milj. euroa, missä on lisäystä 273 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahatarpeen muutos aiheutuu hallitusohjelman mukaisten uudistusten ja menosäästöpäätösten toteuttamisesta sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio vastaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyydestä. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu.

Pienituloisten toimeentulon turvaaminen

Pienituloisten ostovoiman parantamiseksi perusturvaetuuksiin tehdään osittain aikaistettu indeksitarkistus vuodelta 2014 jo 1.1.2013 alkaen. Korotus lisää valtion menoja v. 2013 arviolta 45 milj. euroa. Indeksitarkistusten aikaistaminen koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja eräitä Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimeenpanemia perusturvaetuuksia sekä toimeentulotukea. Korotus koskee vain vuotta 2013.

Perheiden toimeentulon parantamiseksi työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta. Toimenpiteen kustannusvaikutus valtiolle on 31,9 milj. euroa v. 2013.

Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset

Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 2 526 milj. euroa, missä on lisäystä 58 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suurin lisäys, 31,5 milj. euroa, aiheutuu asumistukimenojen kasvusta mm. vuokrien nousun vuoksi. Työttömän työllistyessä työhön menosta johtuvien tulojen nousun vuoksi tehtävää asumistuen tarkistusta lykätään nykyisen kolmen kuukauden sijasta kuuteen kuukauteen, mikä lisää asumistukimenoja n. 1 milj. euroa vuositasolla. Tätä koskeva lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja jatkuisi vuoden 2015 loppuun.

Lapsilisiin ehdotetaan 1 482 milj. euroa. Lapsilisää saavien perheiden ja lasten lukumäärän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2013—2015. Indeksijäädytyksen vaikutus on n. 38 milj. euroa v. 2013.

Valtionosuuteen kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin ehdotetaan 348 milj. euroa, mikä on 8,9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 taso. Toimeentulotukea uudistetaan säätämällä työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat etuoikeutetuksi tuloksi. Uudistuksella kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä osallistumaan aktiivitoimiin. Tämä lisää perustoimeentulotuen valtionosuutta 3 milj. euroa v. 2013. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisbonuskokeilun, asumistuen tarkistamisen lykkäämisen ja työmarkkinatuen tarveharkinnan rajaamisen arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta perustoimeentulotuessa yhteensä 2,4 milj. euroa v. 2013.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Työnantajilta peritään sairausvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Työnantajien vakuutusmaksujen yhteismäärä nousee työeläkemaksujen kohotessa. Lisäksi työnantajat maksavat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua.

Vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, palkansaajilta ja yrittäjiltä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi vakuutetuilta peritään työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee sairaanhoitomaksun ja työeläkevakuutusmaksujen kohotessa.

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

 201120122013
    
Työnantajat:   
Sairausvakuutus   
Kaikki työnantajat 2,122,122,03
    
Työttömyysvakuutus1)   
alempi maksu0,800,800,80
ylempi maksu3,23,23,2
    
Työeläkevakuutus2)   
Työnantajan keskimääräinen TyEl -maksu 17,117,317,55
Kiinteä maksu16,917,317,55
    
Vakuutetut:   
Sairausvakuutus   
Sairaanhoitovakuutus   
Sairaanhoitomaksu    
Etuudensaajat (eläke- ja etuustulot)1,361,391,47
Palkansaajat ja yrittäjät1,191,221,30
Työtulovakuutus   
Päivärahamaksu    
Palkansaajat 0,820,820,73
Yrittäjät0,920,970,87
    
Työttömyysvakuutus0,600,600,60
    
Työeläkevakuutus, alle 53–vuotiaat4,75,155,35
53 vuotta täyttäneet6,06,56,8
    
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:   
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat21,622,522,9
53 vuotta täyttäneet22,923,924,4

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2011 raja oli 1 879 500 euroa, v. 2012 1 936 500 euroa ja v. 2013 se on arviolta 1 993 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen alennus 0,4 % v. 2011, jolla on purettu työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää.

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhempainpäivärahoista. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoituksesta v. 2013 on arviolta 2 253 milj. euroa ja valtion osuus arviolta 140 milj. euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi vakuutetut arviolta 1 221 milj. euron osuudella ja valtio yhteensä arviolta 1 103 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v. 2013 kaikkiaan 4 872 milj. euroon (noin 4 840 milj. euroa v. 2012). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen ja sen kehittämishankkeisiin käytetään 92,1 milj. euroa (v. 2012 89,0 milj. euroa). Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Sairausvakuutuskorvausten nousua hidastaa hallituksen menosäästöpäätösten toteuttaminen, joiden yhteisvaikutus valtionosuuteen v. 2013 on 143 milj. euroa. Suurin säästö 103 milj. euroa kohdistuu lääkekorvausmenoihin. Lääkkeiden peruskorvausta ja alempaa erityiskorvausta alennetaan 7 % ja lääkkeiden tukkuhintoja alennetaan 5 % 1.2.2013 alkaen. Toisaalta lääkekorvauskattoa alennetaan n. 50 eurolla eniten lääkkeistään maksavien aseman parantamiseksi 1.1.2013 alkaen. Lisäksi sairaanhoitovakuutuksesta korvattavista valtion menoista vähennetään 40 milj. euroa 1.1.2013 lukien. Tästä 20 milj. euroa kohdistuu sairaanhoitovakuutuksen tutkimuksen ja hoidon korvauksiin ja 20 milj. euroa toteutetaan korottamalla matkakorvausten matkakohtaista omavastuuta 14,25 euroon ja korvauskattoa 242,25 euroon.

Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä kuntoutusrahojen vähimmäistaso on sidottu kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin, joka lisää valtion osuutta vähimmäispäivärahoista arviolta 5,8 milj. euroa v. 2013.

Isyysvapaaseen kohdennetaan 54 arkipäivää muita vanhempainvapaita vähentämättä, mikä lisää valtion menoja v. 2013 n. 0,3 milj. euroa. Uudistuksen kustannusvaikutukset kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa arvioidaan vähäisiksi.

Kokeilu YTHS -mallin soveltuvuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistavaksi jatkuu v. 2013.

Eläkkeet

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

Eläkemomenteille on v. 2013 varattu eläkkeisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa 3,3 mrd. euroa, eli likimain saman verran kuin varsinaisessa talousarviossa v. 2012. Eläkemenojen pysyminen kutakuinkin ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna selittyy valtionosuuden yrittäjäeläkkeistä pienenemisellä, mikä tasaa kasvun vaikutuksen muissa eläkelajeissa. Valtio rahoittaa kansaneläkkeet, 2 444 milj. euroa, ja takuueläkkeet, 158 milj. euroa. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään 580 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 70 milj. euroa, merimieseläkkeisiin 58 milj. euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 16 milj. euroa.

Kansaneläkkeen laskentaperusteita uudistetaan vastaamaan EY:n perusasetusta, mikä lisää valtion menoja arviolta 0,5 milj. euroa vuodesta 2013 eteenpäin. Jatkossa ulkomailla saatu eläke ei estä asumisajan kertymistä kansaneläkettä laskettaessa.

Yrittäjäeläkkeiden valtionosuudesta vähennetään 1,3 milj. euroa ja maatalousyrittäjäeläkkeiden valtionosuudesta 15 milj. euroa. Yrittäjäeläkkeiden osalta säästö toteutetaan siten, että uusien aloittavien yrittäjien työeläkevakuutusmaksualennusta pienennetään nykyisestä 25 %:sta 22 %:iin täydestä työeläkevakuutusmaksusta. Maatalousyrittäjien työeläkevakuutusmaksun määräytymistä muutetaan siten, että maksu alennetun prosentin mukaan olisi 54 % perusprosentista, jolloin saavutetaan 14,7 milj. euron säästö. Jäljelle jäävä 300 000 euron säästö kohdistetaan Melan hallintokuluihin.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksin arvioidaan nousevan 2,62 % (v. 2012 nousu 3,40 %) vuoteen 2012 verrattuna. Kansaneläkeindeksin arvioidaan nousevan 2,49 % (v. 2012 3,51 %) ja palkkakertoimen 2,94 % vuoteen 2012 verrattuna (v. 2012 3,11 %). Arviot ovat talousarvioesityksen laadintavaiheen arvioita, jotka tarkentuvat lokakuussa 2012.

Indeksit ja palkkakerroin

 201120122013
    
Työeläkeindeksi2 3232 4072 470
KEL-indeksi1)1 5081 5651 604
Palkkakerroin1,2531,2911,329

1) Lisäksi toteutetaan ylimääräinen indeksikorotus v. 2013 eräisiin Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 2013 yhteensä 2 650 milj. euroa (2 364 milj. euroa v. 2012). Työttömyysasteen on arvioitu nousevan vuoden 2012 7,6 prosentista 8,1 prosenttiin.

Lomakorvausten jaksottamisesta luovutaan marraskuun 2011 ns. raamisopimuksen mukaisesti 1.1.2013 alkaen. Tästä aiheutuu valtion osuuksiin työttömyysturvassa arviolta 20 milj. euron lisäys vuoden 2013 alusta alkaen. Työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta, mikä vähentää perheiden köyhyyttä. Toimenpiteen kustannusvaikutus valtiolle on 31,9 milj. euroa v. 2013.

Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa toteutetaan kokeilu vuodesta 2013 alkaen, jossa päävastuu aktivoinnista siirtyy kunnalle. Kokeilun yhteydessä toteutetaan nk. työllistymisbonuskokeilu 62 kunnassa, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Kokeilun kustannus valtiolle on arviolta 3,7 milj. euroa vuodessa.

Valtion korvaukseen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen arvioidaan v. 2013 kasvua 3,5 milj. euroa (15 %). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan n. 21 000 henkilöä (19 000 v. 2012).

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 292 milj. euroa, josta 146,8 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 68,2 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 38,5 milj. euroa rintamalisiin ja 30,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan perustasoa ehdotetaan korotettavaksi 4 milj. euroa, joka kohdennetaan puoliksi kuntoutukseen ja kotona selviytymisen kuntoutusmalliin. Lisäksi veteraanilisää korotetaan 1.1.2013 alkaen 50 eurolla kuukaudessa. Muutos lisää valtion menoja 3,3 milj. euroa v. 2013.

Edelleen määrärahoja osoitetaan sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille ja eräille muille kuntoutustoimintaan. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 10 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilla kohdennetaan asteittain 145 milj. euron lisäys vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2013 määrärahaa suunnataan vanhuspalvelulain toimeenpanoon 27,3 milj. euroa 1.7.2013 lukien. Tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakykyä ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan 10 milj. euroa. Vanhuspalvelulain toimeenpanon tukemiseen vuodelle 2013 kohdennetaan 5,7 milj. euroa lain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin sekä lain seurannan ja arvioinnin kehittämiseen ja toteutukseen.

Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään 1.1.2013 alkaen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki sekä hoitoraha jäävät edelleen hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle. Siirto ei vaikuta kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaan.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin ehdotetaan 14,5 milj. euroa (17,5 milj. euroa v. 2012). Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II) vuosille 2012—2015.

Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin lisätään 1 milj. euroa v. 2013. Lisäys kohdennetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärien peruskoulutukseen kuuluvaan hoitoharjoitteluun sekä Pirkanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireille erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämiseen. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan on käytettävissä 30 milj. euroa (36 milj. euroa v. 2012).

Vaikeavammaisten tulkkauspalveluihin ehdotetaan n. 35 milj. euroa, mikä on 6,8 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa.

Keliakiaa sairastaville maksettavan ruokavaliokorvauksen määrää ehdotetaan korotettavaksi 21 eurosta 23,60 euroon kuukaudessa 1.1.2013 lukien. Muutos lisää määrärahatarvetta 1 milj. eurolla.

Rokotteiden hankintaan osoitettavaa määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 1,5 milj. eurolla HPV-rokotteen lisäämiseksi kansalliseen rokotusohjelmaan.

Terveydenhuollon valtakunnallista valmiutta kehitetään siten, että myrkytystietokeskuksen päivystystoimintaa laajennetaan erityisesti kemiallisissa onnettomuuksissa tarvittavan lääkäriasiantuntemuksen jatkuvan saatavuuden turvaamiseksi.

Kuntataloutta käsitellään tarkemmin luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan 224 milj. euron määrärahaa (226 milj. euroa v. 2012). Määrärahassa on huomioitu 5 milj. euron menosäästö, joka toteutetaan sijaisavusta perittävää tuntimaksua tarkistamalla, aikuiskoulutusta varten annettavan sijaisavun perusteita täsmentämällä sekä palvelujen taloudellista käyttöä ja lomittajien työajan käyttöä tehostamalla.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 176 milj. euroa. Toimintamenosäästöjen yhteissumma on 1,6 milj. euroa.

Varhaiskasvatuksen siirtoon liittyen siirretään sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista yhteensä 0,14 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle ehdotetaan 4,5 milj. euron kokonaismäärärahaa v. 2013, jossa on huomioitu ruuhkan purkamisen ja käsittelyaikojen lyhentämisen jatkaminen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston momentilla (Valvira) varmennepalveluun varattu määräraha 2,7 milj. euroa ehdotetaan siirrettäväksi Kelan palvelurahastoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta (KanTa) -hankkeelle ehdotetaan 11,8 milj. euroa.

Kansaneläkelaitoksen palvelurahaston kautta hallinnoidaan Kansalliseen Terveysarkistoon (KanTa) kuuluvan potilasarkiston, sähköisen reseptikeskuksen ja arkiston käyttökustannukset sekä ylläpitokustannuksia.

Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintameno sisältää harmaan talouden torjunnan vahvistamiseen yhteensä 1,3 milj. euroa.