Talousarvioesitys 2013
60. Siirto valtion asuntorahastoon
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Korkotukilainat ja valtiontakaukset
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään 1 040 000 000 euroa.
Vuonna 2013 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2013 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 200 000 000 euroa vuoden 2013 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2013 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 30 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna 2013 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 1 500 000 euroa vuonna 2013.
Avustukset
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2013—2015 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2014—2015 myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 20 000 000 euroa.
Vuonna 2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 600 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 4 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittuja hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää 200 000 euroa vuodessa ohjelman toteuttamista tukevaan viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 % hankkeen kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Vuonna 2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Varainhankintavaltuudet
Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa.
Selvitysosa:Valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti kaavoitustavoitteiden saavuttamista varaudutaan tukemaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu. Avustuksilla edistetään valtion ja kasvukeskuskuntien välille solmittujen aiesopimusten toteuttamista.
Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan lähinnä pitkäaikaisasunnottomuusohjelmaan, maahanmuuttajien ja mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi laadittavan poikkihallinnollisen ohjelman toteuttamista varten varataan avustuksiin 4 milj. euroa asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti. Ohjelma kohdistetaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla olevan kasvusopimusmenettelyyn piirin tuleville kaupunkiseuduille.
Vuonna 2013 valtion asuntorahaston velka vähenee. Asuntorahaston velka rahoitetaan lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät todellista velkaa suurempaa varainhankintavaltuutta. Rahaston velka 31.12.2011 oli 1 346 milj. euroa.
Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2013 seuraavaksi:
Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna 2013 (milj. euroa)
| Arvioitu saldo 1.1.2013 | 80 |
| Tulot | |
| — Tulot asuntolainoista | 610 |
| — Tulot takausmaksuista | 5 |
| Menot | |
| — Korkotuki- ja avustusmenot | 165 |
| — Rahaston velkojen menot | |
| — korot | 50 |
| — kuoletukset | 280 |
| — Siirto talousarvioon | 117 |
| Arvioitu saldo 31.12.2013 | 83 |
| 2013 talousarvio | — |
| 2012 talousarvio | — |
| 2011 tilinpäätös | — |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)
Erityisryhmien asuminen.Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia esitetään myönnettäväksi valtion asuntorahaston varoista enintään 110 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat hankkeet, jotka on tarkoitettu kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille, kuten pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistisairaille vanhuksille. Muita erityisryhmiä ovat opiskelijat ja nuoret.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen jatko-ohjelman (PAAVO 2) tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmakaudella on tavoitteena tuottaa vähintään 1 250 asuntoa tai tukiasuntoa. Erityisen huolestuttavana valiokunta pitää sitä, että asunnottomista noin viidennes, ja pääkaupunkiseudulla yli puolet, on nuoria. PAAVO 2 -ohjelman osana toteutettava laaja-alainen yhteistyöhanke nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi on siten erittäin tarpeellinen. Asumis- ja velkaneuvonnan avulla ongelmakierteitä pystytään ratkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan tässäkin tapauksessa vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi valiokunta painottaa, että asunnottomuutta vähentää osaltaan myös normaalien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ja opiskelija-asuntojen määrän lisääminen.
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman tavoitteet edellyttävät vähintään 600 asunnon rakentamista vuodessa. Valiokunta korostaa kehitysvammaisten asumisratkaisujen pitkäaikaisuutta ja turvallisuutta sekä pitää tarpeellisena selvittää myös mahdollisuudet joustavoittaa kehitysvammaisten yksilöllisten palveluiden hankintaa.
Muistisairaille vanhuksille arvioidaan tarvittavan noin 1 500—2 000 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa vuosittain. Ympäristöministeriö on lisäksi käynnistänyt mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishankkeen osana Kansallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa 2009—2015 (Mieli-ohjelma). Tarkoitus on edistää kohderyhmän asumista ja tarpeiden huomioon ottamista kuntien suunnitelmissa. Myös mielenterveyskuntoutujien asunto-olojen järjestäminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan erityisryhmille tarkoitettuja asuntohankkeita on alkanut lokakuun loppuun mennessä 3 243 kohteessa. Halukkuutta asuntojen rakentamiseen on enemmän kuin mitä valtuus antaa myöden. Myös rakennuskustannusten nousu vaikuttaa siihen, että samalla valtuudella saadaan vuosi vuodelta aikaan vähemmän tuotantoa. Valtuuden riittävyyttä on siten seurattava, ja tarpeen mukaan hallituksen tulee kehysriihessä arvioida mahdollisuudet lisätä erityisryhmien asuntohankkeisiin tarkoitettua investointiavustusta ja korkotukilainoituksen valtuutta normaalien vuokra-asuntojen määrää vähentämättä.
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Korkotukilainat ja valtiontakaukset
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään 1 040 000 000 euroa.
Vuonna 2013 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2013 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 200 000 000 euroa vuoden 2013 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2013 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 30 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna 2013 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 1 500 000 euroa vuonna 2013.
Avustukset
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2013—2015 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2014—2015 myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 20 000 000 euroa.
Vuonna 2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 600 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 4 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittuja hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää 200 000 euroa vuodessa ohjelman toteuttamista tukevaan viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 % hankkeen kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Vuonna 2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Varainhankintavaltuudet
Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 5 000 euroa julkisyhteisöille ja niiden omistamille yhtiöille ja 10 000 euroa muille toimijoille edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja se voi kohdistua sellaisessa kohteessa olevaan asuntoon, jota koskevat rakennussuunnitelmat ja rakennuskustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2013—2015 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2014—2015 myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 30 000 000 euroa.
Selvitysosa:Erityisryhmien asuntoja varten myönnettäviä avustuksia lisätään 10 milj. eurolla ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteuttamiseksi.
Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi ns. normaalia vuokra-asuntotarjontaa lisätään ottamalla käyttöön korkotuettujen vuokra-asuntojen käynnistysavustus. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Tällä seudulla asuntomarkkinat eivät markkinaehtoisesti tarjoa pieni- ja keskituloisille tarkoitettuja kohtuuhintaisia asuntoja tyydyttävässä määrin ja se uhkaa talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Myöskään kunnat eivät yksin kykene tuottamaan riittävää tarjontaa, minkä vuoksi on tarpeen erityisesti kannustaa mukaan muita toimijoita. Käynnistysavustuksella voidaan parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta.
Asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen myönnettäviä avustuksia lisätään 5 milj. eurolla valtion ja kasvukeskuskuntien välille solmittujen aiesopimusten toteuttamiseksi.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2013 I lisätalousarvio | — |
| 2013 talousarvio | — |
| 2012 tilinpäätös | — |
| 2011 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 5 000 euroa julkisyhteisöille ja niiden omistamille yhtiöille ja 10 000 euroa muille toimijoille edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja se voi kohdistua sellaisessa kohteessa olevaan asuntoon, jota koskevat rakennussuunnitelmat ja rakennuskustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2013—2015 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2014—2015 myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 30 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja se voi kohdistua sellaisessa kohteessa olevaan asuntoon, jota koskevat rakennussuunnitelmat ja rakennuskustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa. Käynnistysavustuksia saa myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen perusparantamista varten niille, jotka voisivat saada vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia perusparannuslainoja sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamista varten niille, jotka voisivat saada asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia korkotukilainan perusteeksi hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 8 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää 200 000 euroa vuodessa ohjelman toteuttamista tukevaan viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 prosenttia hankkeen kustannuksista. Hankkeisiin liittyvien investointien hyväksyttäviin toteuttamiskustannuksiin avustus voi kuitenkin olla enintään 25 prosenttia. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla enintään 80 prosenttia.
Selvitysosa:Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti Helsingin seudulle osoitetun vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille. Käynnistysavustus parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta.
Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi otetaan käyttöön määräaikainen asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustus, joka kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen. Avustuksiin on tarkoitus osoittaa 15 milj. euroa vuonna 2013. Avustusosuuden ollessa 10 prosenttia käynnistyisi 15 milj. eurolla yhteensä noin 150 milj. euron investoinnit, joiden kokonaistyöllisyysvaikutuksiksi arvioidaan yhteensä noin 2 400 henkilötyövuotta.
Rakennusalan työllisyyden tukemiseksi, asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi ja segregaation ehkäisemiksi vuosiksi 2013—2015 laaditun poikkihallinnollisen ohjelman kautta myönnettävien avustusten määrää on tarkoitus nostaa 4 milj. eurosta 8 milj. euroon vuonna 2013. Lisäys kohdistetaan kasvukeskuskaupungeissa sellaisiin nopeasti käynnistettäviin investointihankkeisiin, joille on olemassa Lähiöohjelman 2008—2011 tai Asuinalueiden kehittämisohjelman 2013—2015 puitteissa hyväksytty suunnitelma ja jotka edistävät asuinalueen positiivista kehitystä. Ehdotetulla avustusosuuksien lisäyksellä käynnistyvillä hankkeilla ja investoinneilla arvioidaan työllistettävän noin 250 henkilötyövuotta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2013 III lisätalousarvio | — |
| 2013 I lisätalousarvio | — |
| 2013 talousarvio | — |
| 2012 tilinpäätös | — |
| 2011 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja se voi kohdistua sellaisessa kohteessa olevaan asuntoon, jota koskevat rakennussuunnitelmat ja rakennuskustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa. Käynnistysavustuksia saa myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen perusparantamista varten niille, jotka voisivat saada vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia perusparannuslainoja sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamista varten niille, jotka voisivat saada asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia korkotukilainan perusteeksi hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 8 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää 200 000 euroa vuodessa ohjelman toteuttamista tukevaan viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 prosenttia hankkeen kustannuksista. Hankkeisiin liittyvien investointien hyväksyttäviin toteuttamiskustannuksiin avustus voi kuitenkin olla enintään 25 prosenttia. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla enintään 80 prosenttia.