Talousarvioesitys 2013

30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet.

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymää periaatepäätöstä työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tämän työpoliittisen toimintaohjelman mukaisesti muun muassa laaditaan poikkihallinnollinen arviointi työpoliittisten palvelujen toteuttamistapojen kehittämiseksi, kehitetään työelämän laatua työelämästrategian linjausten mukaisesti, parannetaan rakennemuutostilanteiden hallintaa sekä huolehditaan koko työvoimapotentiaalin käyttöön saamisesta syrjäytymistä ehkäisemällä sekä työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta edistämällä.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella.

Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.

Työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan vuoden 2013 alusta lähtien. Uudistuksen tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti. Näitä ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen palveluvalikoima uudistetaan antamalla eduskunnalle talousarvioesityksen yhteydessä hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Uudistettavan palveluvalikoiman ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistoverkko uudistetaan kokoamalla hallinto 15 alueelliseen TE-toimistoon, joiden alaisuudessa on tarpeellinen määrä toimipaikkoja. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin.

Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan uudistetulla nuorten yhteiskuntatakuulla. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Nuorten ohjauspalveluja vahvistetaan. Kouluttamattomat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja tai tuetaan heidän työllistymistään palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin.

Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään. Pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina 2012—2015 kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Kokeilussa pyritään löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työllistymistä edistäviä toimintamalleja, joissa otetaan huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun tulosten perusteella tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Vuoden 2013 alusta lähtien toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta.

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)

	2011 toteutuma¹⁾	2012 arvio	2013 arvio

Palkkatuettu työ²⁾
— Valtionhallinto	1 390	1 000	1 000
— Kunnat ja kuntayhtymät	9 130	7 060	7 420
— Yksityinen sektori	18 130	16 430	18 370
Starttiraha 2)	5 250	3 610	4 660
Työvoimakoulutus³⁾	25 000	17 100	19 660
Valmennukset	4 900	2 800	4 530
Yhteensä	63 800	48 000	55 640
Työkokeilut⁴⁾	12 720	14 000	14 000
Yhteensä	76 520	62 000	69 640

¹⁾ Vuoden 2011 toteutumalukuihin sisältyvät myös Kainuun hallintokokeilun toimenpiteet.

²⁾ Palkkatuen ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla (33.20.52) työllistettyjä.

³⁾ Työvoimakoulutus sisältää vuodesta 2013 lähtien vain ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen. Vuosien 2011 ja 2012 luvuista on vähennetty ohjaavan koulutuksen volyymit ja lisätty kohtaan valmennukset, johon vuonna 2013 sisältyy muutakin kuin ohjaavaa koulutusta.

⁴⁾ Työkokeilut (vv. 2011 ja 2012 työharjoittelu ja työelämävalmennus) rahoitetaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:

	2011 toteutuma	2012 tavoite	2013 tavoite

Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään %	31	28	29
— Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään %	20,1	18	15,5
— Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään %	24,3	20,3	17,9
— Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä	142 605	140 000	135 000
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään %	28,2	29	27
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään %	16,4	14	9
— Uusien yritysten määrä	8 932	8 640	9 500
— Työolobarometrin työelämän laadun yleisarviointi	7,96	8	8,1

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uusien yritysten syntymistä edistetään mm. starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheessa. Tällöin on myös tärkeää, että valtio ja kunnat ovat elinkeinoelämän rinnalla mukana tukemassa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimintaa. Suomen Uusyrityskeskukset ry on keskeinen aloittavien yrittäjien neuvontaverkosto, joka neuvoo ja palvelee uusia yrittäjiä, laatii lausuntoja ja mm. starttirahaselvityksiä TE-toimistoille. Uusyrityskeskusten toiminta on tehokasta, sillä niiden neuvonnan avulla perustetaan vuosittain yli 8 000 uutta yritystä, joista on viiden vuoden jälkeen toiminnassa vielä noin 80 prosenttia.

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 168 116 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita sekä nuorten yhteiskuntatakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiskokeilun kehittämismenoja, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51

2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.

Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:

Toiminnallinen tuloksellisuus

	2011 toteutuma	2012 tavoite	2013 tavoite

Palvelukyky ja laatu
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, %	67	68	69
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, %	64	62	65
— CV:n julkaisseiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, %	5	30	30
— työnhaun aloitus verkon kautta, kaikki asiakkaat, %	27	40	40

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

	2011 toteutuma	2012 tavoite	2013 tavoite

Henkilötyövuosien kehitys	3 560	3 352	3 284
Henkilöstön hyvinvointi paranee
— sairauspoissaolopäivät/htv	13,5	< 11	< 11
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolopäivät/htv	2,2	< 2,0	< 2,0
— henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1—5)	3,27	3,4	3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2011 toteutuma	2012 varsinainen talousarvio	2013 esitys

Bruttomenot	178 930	169 025	182 116
Bruttotulot	13 333	13 400	14 000
Nettomenot	165 597	155 625	168 116

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	20 690
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	19 195

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut	-2 500
Siirto momentille 32.01.01 (-1 htv)	-62
Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv)	-47
Siirto momentilta 32.30.51 (uraohjausresurssien vahvistaminen ja pääkaupunkiseudun aiesopimus)	5 300
Tuottavuustoimet	-1 210
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO)	-700
Palkkausten tarkistukset	5 388
Toimintamenosäästö (HO)	-1 300
Yhteishankintojen lisääminen (HO)	-709
Tasomuutos	8 331
Yhteensä	12 491

2013 talousarvio	168 116 000
2012 II lisätalousarvio	3 067 000
2012 talousarvio	155 625 000
2011 tilinpäätös	164 102 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 168 055 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 61 000 euroa talousarvioesityksen 168 116 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilön palkkausmenojen siirrosta momentille 32.01.02.

2013 talousarvio	168 055 000
2012 II lisätalousarvio	3 067 000
2012 talousarvio	155 625 000
2011 tilinpäätös	164 102 000

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 168 055 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentilta vähennetään 6 677 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu 170 henkilötyövuoden siirrosta momentille 32.01.02. Siirto johtuu TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämisestä ELY-keskusten yhteyteen.

2013 I lisätalousarvio	-6 677 000
2013 talousarvio	168 055 000
2012 tilinpäätös	158 692 000
2011 tilinpäätös	164 102 000

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentilta vähennetään 6 677 000 euroa.

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 403 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.

2013 IV lisätalousarvio	-403 000
2013 I lisätalousarvio	-6 677 000
2013 talousarvio	168 055 000
2012 tilinpäätös	158 692 000
2011 tilinpäätös	164 102 000

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 403 000 euroa.

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 5 039 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan ja entisen Ullavan kunnan alueella jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa.

Tukeen oikeuttava lyhin kuljetusmatka on 266 kilometriä. Kuitenkin niissä kuljetuksissa, joihin liittyy edellä mainittuja satamatoimintoja, lyhin tukeen oikeuttava matka on 101 kilometriä.

Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (1651/2009) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista.

Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella.

Kuljetustukikokeilu päättyy 31.12.2013.

Tuella edistetään noin 300 yrityksen tuotannon kehittymistä kuljetustuen ollessa yritystä kohden keskimäärin noin 10 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Siirto momentilta 32.50.(63)	39
Yhteensä	39

2013 talousarvio	5 039 000
2012 II lisätalousarvio	1 000 000
2012 talousarvio	5 000 000
2011 tilinpäätös	5 000 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Alueellisen kuljetustuen on määrä päättyä vuoden 2013 lopussa osana hallitusohjelman mukaisia elinkeinotukien leikkauksia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kuljetustuen jatkuvuutta arvioidaan vielä uudelleen ja että huomioon otetaan mm. kansainvälisille markkinoille menevien kuljetusten logistiset kustannukset. Mikäli Ruotsi jatkaa tukijärjestelmäänsä myös vuoden 2013 jälkeen, tuen päättyminen olisi erityisen haitallista niille Pohjois-Suomen yrityksille, jotka kilpailevat samoilla markkinoilla Pohjois-Ruotsin vastaavien yritysten kanssa.

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 5 039 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 33 856 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaisten avustusten maksamiseen

2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2013 saa tehdä enintään 24 678 000 euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin.

Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2013.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentin mukaisia avustuksia suunnataan aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista, pk-yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Momentin valtuudesta osa on tarkoitus käyttää äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla.

Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 950 uuden työpaikan ja 80 uuden yrityksen syntymiseen.

Perusteluina vuoden 2012 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle 2013 ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2013 puolella.

Valtuudesta on tarkoitus käyttää enintään 10 000 000 euroa varuskuntapaikkakuntien äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2013	2014	2015	2016	Yhteensä vuodesta 2013 lähtien

Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset	27 856	14 183	2 293	-	44 332
Vuoden 2013 sitoumukset	6 000	9 380	7 680	1 618	24 678
Menot yhteensä	33 856	23 563	9 973	1 618	69 010

Vuonna 2013 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 24,1 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus	-1 800
Tasomuutos	-6 144
Yksinyrittäjätuen maksatukset	-1 100
Äkillinen rakennemuutos, varuskuntapaikkakunnat	2 500
Yhteensä	-6 544

2013 talousarvio	33 856 000
2012 I lisätalousarvio	700 000
2012 talousarvio	40 400 000
2011 tilinpäätös	29 985 491

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään 36 656 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 800 000 euroa talousarvioesityksen 33 856 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa tehdyistä muutoksista.

2013 talousarvio	36 656 000
2012 I lisätalousarvio	700 000
2012 talousarvio	40 400 000
2011 tilinpäätös	29 985 491

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 36 656 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaisten avustusten maksamiseen

2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2013 saa tehdä enintään 24 678 000 euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin.

Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2013.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.46.

(48.) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.48.

50. Palkkaturva (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 29 327 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 200 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

	2011 toteutuma	2012 arvio	2013 arvio

Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa)	33 341	24 000	30 000
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa)	6 177	4 500	6 000
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä	8 576	5 700	8 000
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä	2 603	2 200	2 400
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv)	57	45	55
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%)	66	75	70

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tasomuutos	6 000
Yhteensä	6 000

2013 talousarvio	30 000 000
2012 talousarvio	24 000 000
2011 tilinpäätös	33 340 870

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu palkkaturvan arvioitua suuremmasta maksatuksesta.

2013 IV lisätalousarvio	8 000 000
2013 talousarvio	30 000 000
2012 tilinpäätös	36 130 778
2011 tilinpäätös	33 340 870

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.

V lisätalousarvioesitys HE 208/2013 vp (12.12.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 4 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärähan tarve aiheutuu palkkaturvan arvioitua suuremmasta maksatuksesta.

2013 V lisätalousarvio	4 700 000
2013 IV lisätalousarvio	8 000 000
2013 talousarvio	30 000 000
2012 tilinpäätös	36 130 778
2011 tilinpäätös	33 340 870

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 4 700 000 euroa.

51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 545 964 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin

3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 1 000 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauskustannusten korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta 33.20.52

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

7) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla

8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin.

Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään 92 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Lailla kumotaan laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002).

Päällekkäiset palvelut ja tuotteet yhdistetään ja palvelut määritellään siten, että palvelujen joustava käyttö mahdollistuu. Palveluista, jotka eivät ole enää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia, tai joiden vähäinen käyttö kertoo asiakkaiden muuttuneista palvelutarpeista, ehdotetaan luovuttavaksi. Osa-aikalisä ehdotetaan lakkautettavaksi.

Henkilöasiakkaille maksettavia korvauksia olisivat matka- ja yöpymiskustannusten korvaus, muuttokustannusten korvaus ja kulukorvaus. Matkakustannusten korvausten määräytymisperuste muuttuu siten, että niihin tulee 9 euron omavastuu. Lisäksi korvausta maksettaisiin nykyisestä poiketen pääsääntöisesti vain työttömille. Työkokeilun ajalta maksettavasta harkinnanvaraisesta päivärahasta ehdotetaan luovuttavan.

Valtionhallintoon työllistämisessä ei määriteltäisi kuukausipalkan enimmäismäärää, vaan se, kuinka paljon määrärahaa työllistettävän henkilön palkkauskustannuksiin kuukaudessa voitaisiin tältä momentilta enintään käyttää. Ehdotettava määrä, enintään 3 100 euroa kuukaudessa, vastaisi 2 500 euron kuukausipalkkaa työnantajakustannuksineen ja olisi siten käytännössä samansuuruinen kuin nykyisin. Työnantaja voi halutessaan maksaa korkeampaa palkkaa.

Määräraha sisältää 5 847 000 euroa Nokia Oyj:n irtisanomisista aiheutuviin toimenpiteisiin, joihin haetaan rahoitusta Euroopan Globalisaatiorahastosta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Asiantuntija-arvioinnit	8 360 000
Kokeilut ja valmennukset	43 067 000
Työvoimakoulutuksen hankinta
— Ammatillinen koulutus	161 935 000
— Kotoutumiskoulutus (sis. Osallisena Suomessa -kokeiluhankkeen)	39 700 000
Yhteensä	253 062 000

Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus	1 500 000
Starttiraha	38 400 000
Palkkatuettu työ
— Valtionhallinto	32 900 000
— Kunnat ja kuntayhtymät	52 900 000
— Yksityinen sektori	119 885 000
Yhteensä	245 585 000

Työllisyyspoliittinen avustus	40 185 000
Korvaukset	3 945 000
Vakuutusturva	650 000
Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotus- jailmoitustoiminta	1 600 000
Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokeilujen käynnistäminen	500 000
Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään)	437 000
Kaikki yhteensä	545 964 000

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla.

Venäjän lähialueiden työvoiman ammatilliseen kehittämiseen liittyvästä myöntämisvaltuudesta ehdotetaan luovuttavan, koska seuraavalle vuodelle ulottuviin hankintoihin voidaan sitoutua 2-vuotisella siirtomäärärahalla.

Työvoimakoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta.

Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus

	2011 toteutuma	2012 arvio	2013 tavoite

Vaikuttavuus
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %	31,5	29	29
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %	45,2	45	43
Laatu
— ammatillisen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien/erinomaisten arvosanojen osuus, %	78,3	77	79
Yrityksiin työllistäminen
— tuella palkatuista henkilöistä yrityksissä, vähintään, %	35,4	40	40

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2013	2014	2015	2016	Yhteensä vuodesta 2013 lähtien

Työvoimakoulutus
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset	77 090	21 406	3 680	-	102 176
Vuoden 2013 sitoumukset	-	67 000	21 000	4 000	92 000
Menot yhteensä	77 090	88 406	24 680	4 000	194 176

Vuonna 2013 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 89,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Aktivointiasteen muutos	60 000
Kotoutumiskoulutuksen lisäys	5 000
Menosäästö/osa-aikalisän lakk.	-5 000
Nokian irtisanomisten aiheuttamat toimenpiteet	5 847
Siirto momentille 29.91.51	-2 000
Siirto momentille 32.01.02	-700
Siirto momentille 32.30.01	-5 300
Tasomuutos	2 680
Yhteensä	60 527

Momentin nimike on muutettu.

2013 talousarvio	545 964 000
2012 II lisätalousarvio	4 426 000
2012 I lisätalousarvio	24 000 000
2012 talousarvio	485 437 000
2011 tilinpäätös	563 338 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Momentin määrärahaksi esitetään noin 546 milj. euroa, jossa on lisäystä kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna runsaat 60 miljoonaa euroa. Tämä lisäys osoitetaan mm. nuorten yhteiskuntatakuuseen ja pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun. Merkittävää on myös vuoden 2013 alusta lukien toteutettava työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen, jonka tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä.

Työllisyysmäärärahojen mitoitus vastaa 8,1 prosentin työttömyysaste-ennustetta, mikä on hieman kuluvaa vuotta enemmän (7,8 prosenttia). Työttömyysaste oli lokakuussa 6,9 prosenttia, mutta sen arvioidaan nousevan talven aikana, sillä syksyn aikana on ollut esillä useita suuria henkilöstön vähentämissuunnitelmia, joista suurin osa ajoittunee ensi vuodelle. Myös pitkäaikaistyöttömyyden pelätään nousevan.

Valiokunta korostaa, että määrärahojen riittävyyttä on seurattava ja tarvittaessa on oltava valmiutta määrärahojen uudelleen arviointiin. Työllisyyden heikentyessä on myös huolehdittava siitä, että TE-keskuksissa on riittävästi henkilöstöä hoitamassa lisääntyneitä tehtäviä.

Nuorten yhteiskuntatakuu.Ensi vuonna käynnistyvä nuorten yhteiskuntatakuu on tärkein prioriteetti määrärahan käytössä. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen on varattu yhteensä 60 milj. euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa on 28 milj. euroa. Määrärahoja ei korvamerkitä, vaan takuun toteutumista ohjataan tulostavoitteilla, joita seurataan kuukausittain.

Valiokunta painottaa palvelun mahdollisimman nopeaa käynnistymistä sekä myös eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Takuun toteuttamiseen on sitouduttava paikallisella tasolla laaja-alaisesti ja mukaan on saatava TE-toimistojen lisäksi myös mm. kunnat, järjestöt, työnantajien edustajat ja oppilaitokset sekä nuoret itse.

On myös huolehdittava TE-toimistojen riittävistä henkilöresursseista etenkin silloin, jos niiden työmäärä kasvaa tuntuvasti työttömyyden kasvun seurauksena.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen.Julkisten työvoimapalveluiden toinen merkittävä painopiste on pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, joka otetaan aiempaa painokkaammin huomioon alueellisessa määrärahanjaossa. Pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa toteutetaan 2012—2015 kuntakokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllistämisen päävastuu siirtyy kokeiluun mukaan tulevalle kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kokeiluun osoitetaan 20 milj. euroa vuonna 2013. Samassa yhteydessä 62 kunnassa toteutetaan työllistämisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Tätä kautta kannustimet työn vastaanottamiseen kohenevat.

Valiokunta korostaa toiminnan vaikuttavuuden seurantaa sekä sitä, että eri toimijat (mm. kunnat, ELY-keskukset, TE-toimistot, Kela) sitoutuvat kokeiluun ja että niiden välinen yhteistyö on tiivistä ja toimintaa johdonmukaisesti tukevaa.

Työttömien yhdistykset.Työttömien yhdistykset työllistävät usein kaikkein vaikeimmin työllistyviä, jotka eivät työllisty tavallisille työmarkkinoille. Työttömien yhdistysten rahoitus on kuitenkin vähentynyt ja mahdollisuudet työllistämiseen heikentyneet.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työttömien yhdistysten osaamista kehitetään, jotta ne pystyvät toimimaan aiempaa paremmin heikossa työmarkkina-asemassa olevien aktivoimiseksi.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa työttömien yhdistyksille työttömiä työllistävään toimintaan, erityisesti yhdistysten osaamisen kehittämiseen.

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 546 464 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

7) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla

8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään 92 000 000 euroa.

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 7 790 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Nokia Oyj:n sekä Nokian alihankkijoiden tai Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta haetun rahoituksen vuoden 2013 maksuosuuksista ja vuodelle 2014 jatkuvien palkkatukien ja valmennusten maksuosuuksista. Lisämäärärahasta arvioidaan käytettävän työvoimakoulutuksen hankintaan 4 277 000 euroa, palkkatukeen 2 743 000 euroa ja valmennusten hankintaan 770 000 euroa.

Suomi on jättänyt alkuvuonna 2013 irtisanomisien johdosta rahoitushakemuksen Euroopan globalisaatiorahastolle. Rahoitussuunnitelma koskee vuosia 2012—2015. EU:n rahoitusosuus on puolet rahoitussuunnitelmasta. Saatavat tulot kirjataan momentille 12.32.99.

Siirtomenoista työllisyyspoliittisen avustuksen budjetointiperuste on muutettu maksuperusteiseksi, mikä soveltuu parhaiten toteutuman mukaiseen maksatukseen.

2013 I lisätalousarvio	7 790 000
2013 talousarvio	546 464 000
2012 tilinpäätös	513 863 000
2011 tilinpäätös	563 338 000

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 7 790 000 euroa.

III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään 107 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 5 000 000 euroa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistämistä koskevan toimintamallin mukaisiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on nopeasti nostaa maahanmuuttajien työllisyysastetta. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 10 000 000 euroa työvoimakoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen koulutukseen ja muuntokoulutukseen. Tavoitteena on parantaa työvoiman osaamisen ja työmarkkinoiden vaatimusten kohtaantoa. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 10 000 000 euroa erityisesti nuorten työllistämiseen suunnattavaan palkkatukeen, pääasiassa yksityiselle sektorille. Tavoitteena on tukea nuorten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa kiinnittymistä työelämään.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 15 000 000 euroa vuonna 2015.

2013 III lisätalousarvio	25 000 000
2013 I lisätalousarvio	7 790 000
2013 talousarvio	546 464 000
2012 tilinpäätös	513 863 000
2011 tilinpäätös	563 338 000

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään 107 000 000 euroa.

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 1 000 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavasta lomarahasta ja työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Muutos mahdollistaa lomarahan maksun työntekijälle tilanteessa, jossa yhden kuukauden palkkauskustannukset lomarahojen vuoksi nousisivat yli 3 100 euron.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2013 IV lisätalousarvio	—
2013 III lisätalousarvio	25 000 000
2013 I lisätalousarvio	7 790 000
2013 talousarvio	546 464 000
2012 tilinpäätös	513 863 000
2011 tilinpäätös	563 338 000

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 10 486 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan

2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2013 saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin.

Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2013.

Selvitysosa:Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville toimintayksiköille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään toimintayksiköiden investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 185 henkilötyövuotta.

Perusteluina vuoden 2012 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle 2013 ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa, Kotka-Haminassa ja Äänekoskella. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2013 puolella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2013	2014	2015	Yhteensä vuodesta 2013 lähtien

Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset	9 386	900	-	10 286
Vuoden 2013 sitoumukset	1 100	2 000	900	4 000
Menot yhteensä	10 486	2 900	900	14 286

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Maksatusten tarkentuminen	-1 920
Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus	-386
Tasomuutos	-3 164
Yhteensä	-5 470

2013 talousarvio	10 486 000
2012 II lisätalousarvio	-340 000
2012 talousarvio	15 956 000
2011 tilinpäätös	12 803 117

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 10 486 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2013 saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin.

Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2013.

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että kohta 2) poistetaan tarpeettomana.

Selvitysosa:Määrärahan perusteluja on täydennetty vuoden 2013 alusta voimaan tulleella lailla ja asetuksella sekä poistettu kohta 2) tarpeettomana.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2013 I lisätalousarvio	—
2013 talousarvio	10 486 000
2012 tilinpäätös	18 529 169
2011 tilinpäätös	12 803 117

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että kohta 2) poistetaan tarpeettomana.

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu työllisyysperusteisten avustusten arvioitua suuremmasta maksatuksesta.

2013 IV lisätalousarvio	8 000 000
2013 I lisätalousarvio	—
2013 talousarvio	10 486 000
2012 tilinpäätös	18 529 169
2011 tilinpäätös	12 803 117

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.

(80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.80.

(82.) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.82.