Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2015  

  2014  

  2013  

  2012  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              40. Avustus Finavia Oyj:lle
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              70. Jäänmurtajan hankinta
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
              88. Finavia Oyj:n pääomittaminen
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 935 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien uus- ja laajennusinvestoinneista, korvausinvestoinneista, ylläpidosta, hoidosta, käytöstä, merikartoituksesta, liikenteenhallinnasta, talvimerenkulun avustamisesta, liikenteen suunnittelusta, väylänpidon omaisuushallinnasta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 44,8 milj. euron ratamaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 18 milj. euroa rataveroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahasta rahoitetaan pienehköt investoinnit, kunnossapito, liikenteen hallinta, liikenteen suunnittelu ja väylänpidon omaisuushallinta.

Perusväylänpidon rahoituksesta lähes puolet on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Perusväylänpidon investointimenoiksi on suunniteltu 217 milj. euroa. Väylien uus- ja laajennusinvestointeihin ja niiden hankesuunnitteluun (pl. kehittämishankkeiden hankesuunnittelu) käytetään 71 milj. Hankkeiden yleis- ja esisuunnittelu rahoitetaan tältä momentilta.

Korvausinvestointeihin suunnitellaan käytettävän 147 milj. euroa, mistä rataverkon korvausinvestointeihin 75 milj. euroa. Tässä on vähennystä edellisvuoteen 13 milj. euroa. Radanpidon korvausinvestoinnit ovat usein suuria investointeja ja vuosittainen rahoitustarve vaihtelee investointien etenemisen mukaisesti. Korvausinvestoinnit ovat perusparannuksia, joissa olemassa olevien väylien rakenteita tai laitteistoja uusitaan väylän kunnon ja toimivuuden palauttamiseksi.

Kunnossapitomenoihin arvioidaan käytettävän 593 milj. euroa. Kunnossapito muodostuu liikenneverkon ylläpidosta, hoidosta, käytöstä ja merikartoituksesta. Ylläpitotoimilla (200 milj. euroa, josta tiet 152 milj. euroa, radat 45 milj. euroa ja vesiväylät 3 milj. euroa) varmistetaan väylien rakenteiden ja liikenteen ohjausjärjestelmien toimintakunnon säilyminen. Hoitoa (324 milj. euroa) ovat toimet, joita säännöllisesti tarvitaan väylän, varusteen tai rakenteen pitämiseksi toimintakunnossa. Tieverkon hoitomenot kasvavat 33 milj. euroa vuodesta 2012 mm. kustannustason nousun vuoksi. Käytöllä (61 milj. euroa) tarkoitetaan lähinnä väylien valaistuksen ja rataverkon sähköenergian menoja. Merikartoitus (8 milj. euroa) sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot.

Liikenteenhallintamenot ovat 129 milj. euroa. Liikenteen hallinta muodostuu jäänmurtopalveluista (50 milj. euroa) sekä muista liikenteen informaatio- ja ohjauspalveluista (79 milj. euroa), joilla parannetaan tie-, rautatie- ja vesiliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähennetään liikenteen päästöjä. Talvimerenkulun menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan. Väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 89,2 % vuonna 2013. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Liikenteen informaatio- ja ohjauspalveluihin sisältyy liikennepoliittisen selonteon mukaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen. Suomen tie-, meri- ja rautatieliikenteenohjaus toimii kaikkina aikoina ja tapahtuu pääasiassa teknisten järjestelmien avulla. Liikennemäärien kasvu ja ilmastomuutoksen hillintä sekä kansainväliset velvoitteet lisäävät painetta ohjata liikennettä yhä tehokkaammin ja sujuvammin. Olemassa oleva väyläkapasiteetti on käytettävä entistä tehokkaammin hyväksi. Nykyiset liikenteenohjausjärjestelmät eivät enää pysty vastamaan kasvaviin tarpeisiin ja niiden uusiminen on välttämätöntä. Hankkeessa uusitaan tie-, rautatie- ja meriliikenteen ohjausjärjestelmiä liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Rautatieliikenteessä parannetaan junaliikenteen täsmällisyyttä sekä ohjauslaitteiden ja -järjestelmien toimintavarmuutta. Länsi-Suomen kauko-ohjausjärjestelmä uusitaan. Tieliikenteessä yhtenäistetään ohjaussovelluksia, kehitetään häiriötilanteiden ennakointia ja hallintaa, liikenteen tilannekuvaa sekä tienkäyttäjien tietopalveluita. Meriliikenteessä parannetaan alusliikenteen riskienhallintaa ja turvallisuutta sekä viranomaisten, satamien ja alusten välistä tiedonvaihtoa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 90 milj. euroa ja se toteutetaan vuosina 2013—2018. Vuonna 2013 määrärahaksi varattaisiin 5 milj. euroa.

Maantielauttaliikenteen menot 47 milj. euroa muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä.

Liikenteen suunnittelumenot 11 milj. euroa koostuvat tarveselvityksistä, liikennejärjestelmäsuunnittelusta sekä hankkeiden (ml. kehittämishankkeet) esi- ja yleissuunnitelmista.

Väylänpidon omaisuushallinnan menot ovat 11 milj. euroa.

Liikenneverkon toimivuutta mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla. Toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, etteivät kauppamerenkulun huonokuntoisten väylien määrä, radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset eikä huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä lisäänny.

Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja. Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan tasoristeysten määrää vähentämällä.

Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa suolaa formiaatilla.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2011—2013 (milj. euroa)

 2011 toteutuma2012 varsinainen talousarvio2013 esitys
 bruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenot
          
Tienpito559185415481753155716541
Radanpito3496428537161310 35957302
Vesiväylänpito871869319293192
Yhteensä995839121 012 79933 1 009 74935

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisten menojen poistuminen-2 700
Radanpitoon määrärahan lisäys (HO)5 000
Siirto momentille 31.10.77 kehittämishankkeiden hankesuunnitteluun-10 000
Siirto momentille 31.10.77 Pisara-radan suunnitteluun-4 960
Siirto momentille 31.30.64-4 517
Siirto momentilta 31.10.77 Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti5 000
Siirto momentilta 32.50.(63)14 723
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.50.01)-371
Yhteensä2 175

2013 talousarvio935 235 000
2012 II lisätalousarvio7 205 000
2012 I lisätalousarvio12 000 000
2012 talousarvio933 060 000
2011 tilinpäätös923 956 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Momentin määrärahaksi esitetään yhteensä 935,2 milj. euroa, joka vastaa suunnilleen kuluvan vuoden tasoa. Tienpitoon on tarkoitus käyttää 541 milj. euroa, radanpitoon 302 milj. euroa ja vesiväylien kunnossapitoon 92 milj. euroa.

Määrärahaa käytetään myös tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmän uusimishankkeen aloittamiseen, johon osoitetaan 5 milj. euron rahoitus. Hankkeella parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja toimintavarmuutta, se toteutetaan vuosina 2013—2018, ja sen kokonaiskustannukset ovat 90 milj. euroa.

Kustannustason nousu vähentää kuitenkin ensi vuoden ostovoimasta noin 5 prosenttia eli noin 50 milj. euroa, minkä lisäksi perusväylänpidon rahoitus on laskenut ostoarvoltaan jo useita vuosia, samalla kun liikennemäärät ovat kasvaneet. Rahoituksen niukkuudesta johtuen ensisijaisesti varmistetaan keskeisen väyläverkon kunto ja toimivuus sekä koko väyläverkon päivittäinen liikennöitävyys ja hoitotaso. Alemman väyläverkon kunto sen sijaan joustaa rahoituksen mukaan.

Valiokunta pitää hyvänä, että vuodesta 2016 lukien väyläinvestointien rahoituksesta siirretään vuosittain 100 milj. euroa perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja ylläpitoon. Jo sitä ennen on kuitenkin pyrittävä lisäämään etenkin perustienpidon resursseja, sillä tieverkon kunnolla on keskeinen merkitys mm. elinkeinoelämän kuljetuksille ja joukkoliikenteelle. Etenkin ns. alueellisilla investoinneilla voidaan vastata nopeasti yhdyskuntien ja elinkeinoelämän muutostarpeisiin, mutta rahoituksen niukkuudesta johtuen tällaisiin hankkeisiin ei ole ollut viime vuosina juuri mahdollisuuksia.

Selonteon mukaan jo vuosina 2013—2015 pyritään kuitenkin osoittamaan lisärahoitusta pieniin investointiohjelmiin, jotka painottuvat mm. liikenneturvallisuuteen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten tehostamiseen sekä joukkoliikenteen toimivuuden parantamiseen.

Valiokunta painottaa erityisesti liikenneturvallisuuden parantamista, kuten ratkaisuja, jotka siirtävät raskaan liikenteen reitit pois taajamista. Myös kevyen liikenteen väylät edistävät liikenneturvallisuutta, minkä lisäksi ne ovat tärkeitä liikuntapaikkoja ja antavat hyvän mahdollisuuden arkiliikunnan lisäämiseen.

Valiokunta toteaa, että panostukset perusväylänpitoon ovat yksi tehokkaimmista elvytyskeinoista; ne ovat nopeasti käynnistettävissä, niillä on hyvä työllisyysvaikutus, ja oikein kohdentamalla niillä voidaan kohentaa elinkeinoelämän ja alueellista kilpailukykyä.

Valiokunta on huolissaan siitä, miten raskaan liikenteen enimmäispainojen ja -mittojen mahdollinen korotus vaikuttaa tienpidon kustannuksiin. Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä on 7.11.2012 esittänyt, että raskaan liikenteen kaluston enimmäispainoja ja -mittoja korotetaan mm. Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja logistiikkakustannusten alentamiseksi. Jatkossa suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saisi olla 60 tonnin sijasta 76 tonnia ja kuorman korkeus 20 cm nykyistä enemmän.

Valiokunta pitää tärkeänä, että päätöksenteossa otetaan huomioon muutoksen kokonaisvaikutukset, kuten mm. liikenneturvallisuusnäkökohdat sekä tiestön ja siltojen kunnon asettamat rajoitukset. Esim. metsäteollisuuden kuljetukset käyttävät usein alempiasteista tieverkkoa, joka on monin osin huonokuntoinen. Mikäli painorajat nousevat, tulee perusväylänpidon kasvava kunnossapitotarve ottaa talousarviossa täysimääräisesti huomioon.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös vesiväylien kunnossapitoon ja turvalaitteiden kuntoon kiinnitetään huomiota erityisesti elinkeinoelämälle tärkeiden kuljetusten varmistamiseksi. Mm. matkailun ja bioenergian saatavuuden edistäminen edellyttävät myös sisävesireittien kehittämistä.

Valiokunta lisää momentille teollisuuden toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuutta parantaviin kiireellisimpiin pieniin hankkeisiin 9 000 000 euroa, josta osoitetaan 5 000 000 euroa Vt 23:lla ja 2 000 000 euroa Vt 2:lla tehtäviin kunnostustöihin.

Valtatie 23 (Varkaus—Karvio) on mutkainen ja kapea, mutta se toimii pääväylänä Pohjois-Karjalan alueen elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksille sekä Varkauden seudun puunjalostustehtaille. Valtatie 2 on puolestaan päätieyhteys pääkaupunkiseudulta Satakuntaan sekä osiin Hämettä, Pirkanmaata ja Pohjanmaata. Tiellä on keskeinen merkitys elinkeinoelämälle sekä Helsingin, Porin ja Rauman satamiin kulkevalle liikenteelle. Tietä on jo korjattu, mutta sen liikenneturvallisuutta on teollisuuden kuljetukset huomioon ottaen edelleen parannettava.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 944 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien uus- ja laajennusinvestoinneista, korvausinvestoinneista, ylläpidosta, hoidosta, käytöstä, merikartoituksesta, liikenteenhallinnasta, talvimerenkulun avustamisesta, liikenteen suunnittelusta, väylänpidon omaisuushallinnasta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla enintään 5,3 milj. euron kokonaiskustannusten arvonlisäverottomasta määrästä sekä vastaavat arvonlisäveromenot siten, että kaivosyhtiö rahoittaa valtiolle kuuluvan tieyhteyden suunnittelun ja rakentamisen arvonlisäveroineen, jotka valtio maksaa takaisin yhtiölle korottomana vuosina 2017 ja 2018 kahtena yhtä suurena eränä edellyttäen, että hanke on valmistunut ja tuolloin alueella on merkittävää kaivostoimintaa.

Selvitysosa: Suhangon kaivoksen tiejärjestelyt toteutetaan kaivosyhtiön rakennusaikaisella rahoituksella. Kaivosyhtiö valmistelee Suhangon kaivoksen avaamista Ranuan kunnassa. Kaivoksen avaamisen valmistelevat työt ja kaivostoiminta edellyttävät uuden, noin 10,7 km pituisen maantieyhteyden rakentamista kantatieltä 78 kaivokselle. Uusi tieyhteys noudattaa ensimmäisten 4,0 km matkalla nykyisen Palovaaran paikallistien 19758 linjausta ja 6,7 km matkalla sijoittuu uuteen maastokäytävään. Uudesta tieyhteydestä maantietä on noin 8,5 km kantatie 78:lta kaivospiirin rajalle ja 2,2 km yksityistietä kaivosalueen sisällä.

Kaivostoiminta on tarkoitus kaivosyhtiön ilmoituksen mukaan saada käyntiin vuonna 2016, minkä vuoksi tien rakentamistyöt pitää voida aloittaa vuoden 2013 alkupuolella. Hankkeen tiesuunnitelma on hyväksytty ja se on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Kaivostoiminnan käynnistymisen arvioidaan luovan Ranuan kuntaan merkittävästi uusia työpaikkoja.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio944 235 000
2012 tilinpäätös952 265 000
2011 tilinpäätös923 956 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla enintään 5,3 milj. euron kokonaiskustannusten arvonlisäverottomasta määrästä sekä vastaavat arvonlisäveromenot siten, että kaivosyhtiö rahoittaa valtiolle kuuluvan tieyhteyden suunnittelun ja rakentamisen arvonlisäveroineen, jotka valtio maksaa takaisin yhtiölle korottomana vuosina 2017 ja 2018 kahtena yhtä suurena eränä edellyttäen, että hanke on valmistunut ja tuolloin alueella on merkittävää kaivostoimintaa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitus käyttää teiden, ratojen ja siltojen kunnostamisen aikaistamiseen.


2013 III lisätalousarvio25 000 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio944 235 000
2012 tilinpäätös952 265 000
2011 tilinpäätös923 956 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 14/2013 vp (8.10.2013)

Perusväylänpitoon ehdotetaan 25 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitus käyttää teiden, ratojen ja siltojen kunnostamisen aikaistamiseen.

Valiokunta pitää määrärahaa perusteltuna ja toteaa, että toimenpidepaketti lisää työllisyyttä ja edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä talouskasvua myös pidemmällä aikajänteellä.

Valiokunta painottaa, että aluehallintoviranomaisten toiminta-alueiden rajat eivät saa olla esteenä elinkeinoelämän tarvitsemien kuljetusreittien tarkoituksenmukaiselle kunnossapidolle ja parantamiselle. Valiokunta pitää edellä olevan perusteella välttämättömänä, että Liikennevirasto varmistaa mm. metsäteollisuuden kuljetusjärjestelmien kokonaisvaltaisen kehittämisen myös toiminta-alueiden rajat ylittävillä alueilla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.