Talousarvioesitys 2013

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Suomi edistää köyhien aseman vahvistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä. Köyhyyden poistamisen ohella kehityspolitiikalla autetaan löytämään ratkaisuja myös muihin globaaleihin haasteisiin. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö on ihmisoikeusperustaista. Tavoitteena on, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät toimimaan niiden puolesta.

Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön painopisteinä ovat valtioneuvoston kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta, osallistava ja työllistävä vihreä talous, luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu sekä inhimillisen kehityksen tukeminen. Kehityspolitiikan ja -yhteistyön läpileikkaavina tavoitteina ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys, joita edistetään valtavirtaistamalla, kohdennetuilla toimilla sekä poliittisella vaikuttamistyöllä.

Suomen kehitysyhteistyö perustuu kehitysmaiden määrittämiin kehitystarpeisiin, maiden omiin kehityssuunnitelmiin ja -tavoitteisiin ottaen huomioon myös muun avunantajayhteistyön toiminnan. Kehitysyhteistyön osapuolet ja toimijat ovat yhdessä vastuussa kehitystulosten saavuttamisesta.

Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja temaattisesti, EU-tasolla, monenkeskisesti sekä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Humanitaarisen toiminnan tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana.

Kehitysyhteistyön laatua parannetaan kehittämällä tulosperustaista toimintatapaa kuten strategista suunnittelua. Yhteistyötä kohdennetaan sinne, missä Suomen tuki voi parhaiten edesauttaa kumppanimaiden kehitystulosten saavuttamista. Suomen toiminnan painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa. Yhteistyötä keskitetään pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, jotta voidaan vähentää pirstaloitumista sekä rahoituksen että työn osalta.

Hallitus tavoittelee määrärahakehitystä, jonka puitteissa 0,7 prosentin määrärahataso BKTL:sta voidaan saavuttaa. Vuoden 2013 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi on talousarvioesityksessä arvioitu noin 0,55 % BKTL:sta. Tämä merkitsee noin 6 milj. euron menojen laskua vuodesta 2012, mikä on seurausta varsinaisen kehitysyhteistyön ulkopuolisten ODA-kelpoisten menoerien arvion pienenemisestä.

Hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2013—2014 varsinainen kehitysyhteistyön määräraha jäädytetään vuoden 2012 määrärahan tasolle. Hallituskauden puolivälissä ohjataan päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tässä yhteydessä tavoitteena on kehitysyhteistyön BKTL-osuuden nousu hallituskaudella. Päästöoikeuksien huutokaupoista valtiolle kertyneitä tuloja saa kehyksen estämättä käyttää kertaluonteisiin ilmastotoimien ja kehitysyhteistyön menoihin. Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden säilyttämiseen vähintään 0,15 prosentissa BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 prosenttia. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kahdenvälisen ja alueellisen kehitysyhteistyön suunnittelussa ja niiden saavuttamista seurataan säännöllisesti.

Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa vuonna 2009 Suomi sitoutui osana EU:n lyhyen aikavälin rahoituslupausta 110 milj. euron osuuteen vuosien 2010—2012 aikana. Tämän lisäksi Cancunin (2010) päätösten mukaan teollisuusmaiden tavoitteena on saada aikaan 100 miljardin USD vuotuinen rahoitusvirta kehitysmaiden ilmastotoimiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä summa koostuu teollisuus- ja kehitysmaiden yksityisestä ja julkisesta rahoituksesta sekä innovatiivisista rahoituslähteistä. Pitkän aikavälin julkisen ilmastorahoituksen volyymista tai taakanjaosta ei ole vielä sovittu, joten Suomen maksuosuutta ei tiedetä, mutta vuonna 2009 tehtyjen arvioiden mukaan Suomen vuotuinen budjettirahoitteinen maksuosuus olisi 70—200 milj. euron välillä. Suomen tulee siis edelleen kasvattaa ilmastorahoituksen tasoa ja lyhyellä tähtäimellä tason tulee vähintään pysyä saavutetulla tasolla. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä arvioitu Suomen ilmastorahoituksen osuus varsinaisen kehitysyhteistyön momentilla on noin 64 milj. euroa.

Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja johdonmukaisuus

Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehityksenä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhteisön ja kumppanimaan yhteistä panosta ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Suomi on sitoutunut Pariisin julistuksen ja sitä tukevan Accran toimintaohjelman sekä Busanin loppuasiakirjan periaatteisiin, jotka tähtäävät kehitysyhteistyön toimintatapojen kehittämiseen kehitystulosten vahvistamiseksi.

Suomi osallistuu kansainväliseen tuloksellisuusyhteistyöhön erityisesti Busanin kehitystuloksellisuutta käsitelleessä korkean tason foorumissa (2011) perustetun globaalin kumppanuuden, OECD:n ja EU:n puitteissa. Suomi pyrkii ohjaamaan tuloksellisuuden sisältötyötä sellaisiin aihealueisiin, joilla on lisäarvoa maatason tuloksellisuuden edistämiseksi, oli kyse sitten Suomen, EU:n tai muiden avunantajien toiminnasta. Johtokuntatyöskentelyssä ja muussa vaikuttamistoiminnassaan Suomi yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa pyrkii aktiivisesti edistämään YK-järjestelmän uudistamista ja YK-järjestöjen sekä Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien toiminnan tehokkuutta.

Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita, eikä kehityksen eri ulottuvuuksien vaikuttamiselle ole olemassa yksiselitteisiä mittareita. Kansallisella tasolla ulkoasiainministeriö tekee kuitenkin jatkuvaa kehittämistyötä Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuuden vahvistamiseksi muun muassa tarkentamalla ohjeistoja sekä järjestämällä koulutusta. Kansallisessa toimintatapojen kehittämistyössä keskitytään vahvistamaan hanke- ja ohjelmayhteistyön tuloksellisuutta maatasolla. Suomen prioriteetteja ovat kumppanimaiden omien hallintojärjestelmien käytön edistäminen, kehitysrahoituksen läpinäkyvyyden sekä ennakoitavuuden parantaminen ja avunantajien välisen työnjaon kehittäminen. Tuloksellisuustyö tapahtuu paljolti kumppanimaatasolla ja Suomen suurlähetystöt kumppanimaissa ovat tässä keskeisessä roolissa.

Ulkoasiainministeriön alueosastoilla on keskeinen vastuu hankkeidensa ja ohjelmiensa evaluoinnista ja tarkastuksesta. Kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä vastaavan alivaltiosihteerin alaisuudessa toimiva kehitysyhteistyön evaluointi toimeenpanee laajojen kokonaisuuksien evaluointeja. Evaluoinneissa Suomi noudattaa OECD:n kehitysapukomitea DAC:n periaatteita.

Kansallisessa seurannassa eduskunnan merkitys on keskeinen. Ulkoasiainministeriö toimittaa eduskunnalle vuosittain kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevan kertomuksen, jossa raportoidaan toteutuneesta toiminnasta ja esitetään tulevaisuuteen suuntaavia tavoitteita. Valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin kehityspoliittinen toimikunta arvioi muun muassa kehitysyhteistyötoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä seuraa julkisten kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa.

Kansainvälisellä tasolla kehitysyhteistyön seuranta ja raportointi tapahtuu pääosin OECD:n kehitysapukomitea DAC:issa. OECD/DAC:ilta Suomi saa myös palautetta kehitysapukomitean suorittamista neljän vuoden välein laadittavista vertaisarvioista, joista uusin on vuodelta 2012. DAC-raportoinnissa seurataan myös kehityspolitiikan läpileikkaavia teemoja koskevien politiikkatavoitteiden toteutumista. Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden edistymisen seurantaan, joka perustuu maakohtaisesti kerättyyn seurantatietoon.

Kehityspoliittinen johdonmukaisuus toteutuu, kun kaikkien köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen kannalta merkittävien politiikka-alojen linjaukset ja toiminta tukevat kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Periaate merkitsee velvollisuuksia myös teollistuneille maille (mm. kauppa-, maatalous- ja ilmastopolitiikka, kestävät tuotanto- ja kulutustavat). Suomi on sitoutunut kehitystä tukevaan politiikkajohdonmukaisuuteen ja edistää sen toteutumista omassa kansallisessa toiminnassaan sekä suhteessa muihin avunantajiin ja kumppanimaihin. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi edistää johdonmukaisuutta aktiivisesti EU:ssa. Suomi myös toimeenpanee OECD:n asiasta tekemiä suosituksia.

OECD/DAC:in tilastoinnissa seurataan ilmastorahoitushankkeita laadullisilla mittareilla (Rio marker) koskien ilmastonmuutoksen hillintää (mitigaatio) ja ilmastonmuutokseen sopeutumista (adaptaatio). Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien hankkeiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävillä hankkeilla parannetaan maiden edellytyksiä mukautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin. Ilmastorahoitusmittareilla luokitellaan kehitysyhteistyöhankkeita sen mukaan, ovatko ne hankkeen päätavoite tai merkittävä osatavoite. Päätavoitteella tarkoitetaan sitä, että hanke ei toteudu lainkaan, jos tavoite jätetään pois. Osatavoite on kirjattu hankedokumenttiin yhdeksi hankkeen tavoitteeksi. Suomi hyödyntää ilmastohankkeiden suunnittelussa ja seurannassa näitä mittareita.

Monenkeskistä kehitysyhteistyötä tullaan toteuttamaan kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan tavoitteellisesti ja strategisesti. Yhteistyöstä tehdään strateginen analyysi ja vaikuttamistyötä terävöitetään keskittymällä rajallisiin kokonaisuuksiin. Monenkeskisten järjestöjen arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt muun muassa OECD/DAC:n, MOPAN-verkoston (Multilateral Organizations Performance Assessment Network) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanismin tuottamaa aineistoa samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin.

Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta

	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012

Määrärahat yhteensä	600,1	670,8	746,1	830,4	915,6	965,6	1 073,8	1 124,0
Maksatukset	721,8	658,6	711,1	789,7	923,6	1 007,6	1 012,7
%-osuus BKTL:sta	0,46	0,39	0,40	0,43	0,54	0,55	0,52

Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2013 hallinnonaloittain (1 000 euroa)


Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66	879 384
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla	111 066
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla	25 617
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla	96 060
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla	1 762
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla	212
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla	1 216
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla	1 280
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla	1 504
Ympäristöministeriön hallinnonalalla	203
Yhteensä	1 118 304

50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.

2013 talousarvio	—
2012 talousarvio	—
2011 tilinpäätös	—

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 892 594 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Norjan ulkoministeriön, Luxemburgin ulkoministeriön, Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ), Alankomaiden ulkoministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	261 591 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	289 280 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	57 894 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	61 203 000
5.	Humanitaarinen apu	84 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	9 826 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 600 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	18 400 000
Yhteensä		892 594 000

¹⁾ Sisältää 810 000 euroa ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja, 250 000 euroa ministeriön ja Luxemburgin ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja, 50 000 euroa ministeriön ja Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ) yhteistoimintahankkeen menoja, 200 000 euroa ministeriön ja Alankomaiden ulkoministeriön yhteistoimintahankkeiden menoja sekä 11 900 000 euroa ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja.

Valtuus

Vuoden 2013 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 248 911 000 euroa ja hyväksyä enintään 90 000 000 euron arvosta Finnveran takaamia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 35 000 000 euroa valtion tukea. Tästä tuesta enintään 20 000 000 euroa saa kohdistua vuoden 2013 jälkeen.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	341 850 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	199 946 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	516 470 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	55 495 000
5.	Humanitaarinen apu	6 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	1 350 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	-
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	20 000 000
Yhteensä		1 248 911 000

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2013	2014	2015	2016	2017—	Yhteensä vuodesta 2013 lähtien

Kehitysyhteistyövaltuus
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset	658 983	540 936	349 843	279 894	297 571	2 127 227
Vuoden 2013 sitoumukset	-	139 485	168 576	189 040	751 810	1 248 911
Menot yhteensä	658 983	680 421	518 419	468 934	1 049 381	3 376 138

1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 261 591 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 341 850 000 euroa.

Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena. Tukea ohjataan kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteiden mukaisesti, jonka myötä Suomi vahvistaa panostusta monenkeskisiin järjestöihin ja kehitysrahoituslaitoksiin toimien niissä tavoitteellisesti ja strategisesti.

Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)


YK-järjestöt	114 722
YK:n kehitysohjelma (UNDP)	22 000
YK:n lastenrahasto (UNICEF)	19 200
YK:n väestörahasto (UNFPA)	33 550
Muut	39 972

Maailmanpankkiryhmä	77 100
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA)	64 710
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI)	10 040
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat	2 350

Alueelliset kehitysrahoituslaitokset	43 399
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF)	35 849
Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AsDF)	7 050
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB), pääomankorotus	500

Muut monenkeskiset järjestöt	26 170
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF)	13 650
Muut	12 520

Jakamaton	200
Yhteensä	261 591

Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)


YK-järjestöt	32 200
Muut	32 200

Maailmanpankkiryhmä	208 850
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA)	204 800
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat	4 050

Alueelliset kehitysrahoituslaitokset	100 800
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF)	100 800
Yhteensä	341 850

2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 289 280 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 199 946 000 euroa.

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)


Afrikka ja Lähi-itä	176 160
Pitkäaikaiset yhteistyömaat	101 280
Etiopia	16 000
Kenia	15 027
Tansania	26 923
Mosambik	26 570
Sambia	16 760
Hauraat valtiot	14 160
Etelä-Sudan	6 000
Palestiinalaisalueet	8 160
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö	40 820
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka	5 900
Itä- ja Länsi-Afrikka	12 150
Eteläinen Afrikka	22 770
Paikallinen yhteistyö	7 540
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka	940
Itä- ja Länsi-Afrikka	2 700
Eteläinen Afrikka	3 900
Yhteistoimintahankkeen DFIDn osuus	11 900
Yhteistoimintahankkeen Norjan ulkoministeriön osuus	460

Aasia	75 510
Pitkäaikaiset yhteistyömaat	29 270
Nepal	19 570
Vietnam	9 700
Hauraat valtiot	16 500
Afganistan	16 500
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö	27 640
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö	21 140
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö	6 500
Paikallinen yhteistyö	2 100

Latinalainen Amerikka	21 260
Nicaragua	1 250
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö	17 830
Andien alueellinen yhteistyö	8 600
Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö	5 470
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö	3 760
Paikallinen yhteistyö	1 330
YhteistoimintahankkeenNorjan ulkoministeriön osuus	350
Yhteistoimintahankkeen Alankomaiden ulkoministeriön osuus	200
Yhteistoimintahankkeen Luxemburgin ulkoministeriön osuus	250
Yhteistoimintahankkeen Saksan kehitysyhteistyöviraston osuus	50

Länsi-Balkan	4 250
Länsi-Balkan	3 670
Paikallinen yhteistyö	580

Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia	12 100
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia	10 200
Paikallinen yhteistyö	1 900
Yhteensä	289 280

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)


Afrikka ja Lähi-itä	105 481
Pitkäaikaiset yhteistyömaat	61 896
Etiopia	15 500
Mosambik	22 000
Sambia	24 396
Hauraat valtiot	17 000
Palestiinalaisalueet	17 000
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö	26 585
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka	1 350
Eteläinen Afrikka	25 235

Aasia	73 475
Pitkäaikaiset yhteistyömaat	17 300
Nepal	15 100
Vietnam	2 200
Hauraat valtiot	38 600
Afganistan	38 600
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö	17 575
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö	15 075
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö	2 500

Latinalainen Amerikka	5 540
Nicaragua	2 000
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö	3 540
Andien alueellinen yhteistyö	3 540

Länsi-Balkan	3 450
Länsi-Balkan	3 450

Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia	12 000
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia	12 000
Yhteensä	199 946

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti käyttämällä eri kahdenkeskisen yhteistyön muotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Hauraiden valtioiden erityistarpeet huomioidaan tukemalla niitä kohti rauhaa ja kehitystä. Tukea ohjataan myös alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohtaan osoitettuja määrärahoja käytetään edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 57 894 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 516 470 000 euroa.

Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö AKT-maille rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 61 203 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 55 495 000 euroa. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Käyttösuunnitelmakohdan jakamatonta määrärahaa tullaan kohdentamaan demokratiatukea koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan.

Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakoulujen vaihto-ohjelmaan (North South South) ja korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaan yhteensä enintään 5 700 000 euroa.

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 84 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 6 000 000 euroa.

Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, joita ovat: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR) ja YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF). Humanitaarisesta avusta rahoitetaan Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC), jolle ehdotetaan yhteensä 6 000 000 euroa myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille.

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 9 826 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 1 350 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen määrärahaa enintään 2 950 000 euroa.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 600 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 107 800 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 107 800 000 euroa.

Tuesta noin 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen UN Womenille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 850 000 euroa vuonna 2013. Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea DEMO ry:n harjoittamaan kehitysmaiden demokratiakehitystä edistävään toimintaan enintään 800 000 euroa sekä myöntö- ja sopimusvaltuuksia enintään yhteensä 1 600 000 euroa vuoden 2013 jälkeisille vuosille.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 18 400 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 20 000 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2013 hyväksyä enintään 90 000 000 euron edestä.

Valtioneuvoston Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa on päätetty, että korkotukiluotot korvataan muilla yksityisen sektorin yhteistyömuodoilla. Tämän johdosta uusia hankkeita ei oteta valmisteluun. Koska hankkeiden valmisteluprosessi on pitkä ja kustannuksista vastaa kumppanimaa ja/tai vientiyritys, valikoitujen pitkälle valmistelussa ehtineiden hankkeiden valmistelua kuitenkin jatketaan.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000).

Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvään teknisen avun tukemiseen.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Yhteistoimintahankkeiden menot	8 910
Yhteensä	8 910

2013 talousarvio	892 594 000
2012 II lisätalousarvio	9 311 000
2012 talousarvio	883 684 000
2011 tilinpäätös	845 923 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Julkinen kehitysyhteistyö (ODA) on arviolta 1 118,3 miljoonaa euroa vuonna 2013, mikä vastaa noin 0,55 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön momentille esitetään 892,59 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti määrärahat on jäädytetty vuoden 2012 tasolle.

Hallituksen tavoitteena on varmistaa kehitysyhteistyön määrärahakehitys, jolla 0,7 prosentin tavoite bruttokansantulosta vuonna 2015 ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ohjataan ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä ilmastorahoituksen osuus on 64 miljoonaa euroa. Jotta tasainen kasvu 0,7 prosentin tavoitteeseen turvataan, tulisi päästöhuutokauppatuloja ohjata kehitysyhteistyöhön vuosittain arviolta 135—466 miljoonaa euroa.

Valiokunta korostaa, että kehityspolitiikka voi toimia välineenä myös suomalaisten yritysten etabloitumisessa vielä kehittymättömille markkinoille. Hallitusohjelman mukaisesti kehityspolitiikassa hyödynnetään Suomen vahvuudet koulutuksessa, terveyden edistämisessä, viestintä- ja ympäristöteknologiassa sekä hyvässä hallinnossa. Nämä näkökohdat huomioidaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan (16.5.2012) kaikessa Suomen rahoittamassa kehitysyhteistyössä, mutta etenkin kahdenvälisessä yhteistyössä ja temaattisessa/alueellisessa yhteistyössä. Nykyisestä Suomen kehitysyhteistyöstä noin 9 prosenttia on kohdistettu suomalaisille toimijoille.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomi pyrkii kehittämään yksityissektorin toimintaympäristöä kehitysmaissa ja yhteistyömuotoja siten, että suomalaiset yritykset voisivat paremmin osallistua kehitysponnisteluihin. Tätä varten on perustettu mm. yritysfoorumi. Finnfundin pääoman korotuksen ja erityisriskirahoituksen turvin yritykset saavat myös helpommin rahoitusta köyhyyttä vähentäviin hankkeisiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että kehitysavun pitäisi olla siinä määrin vastikkeellista, että kehitysmaiden tulisi sitoutua kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja muidenkin kansainvälisten sopimusten noudattamiseen. Sopimusten noudattamatta jättäminen tulisi pystyä tulkitsemaan sopimusrikkomukseksi ja yhteistyö voitaisiin tarvittaessa rikkomusten vuoksi myös keskeyttää.

Vaikuttavuus.Suomen kehitysyhteistyön on valiokunnan mielestä oltava vaikuttavaa, ja valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisesti tarpeellisena, että hallitus antaa alkuvuodesta 2014 eduskunnalle selonteon kehityspolitiikan tuloksista ja johdonmukaisuudesta.

Syy epäilyihin avun tehottomuudesta lienee se, etteivät kehitysyhteistyön vaikutukset aina ole helposti mitattavissa ja toisaalta Suomen aikaansaamaa vaikutusta ei ole helppo arvioida, koska avunantajia on useita. Lisäksi kehityksessä tapahtuu harvoin nopeaa edistymistä. Keinoja kehityksen mittaamiseen on kuitenkin kehitetty. Esimerkiksi Maailmanpankki arvioi, että absoluuttinen köyhyys on maailmassa puoliintunut vuoden 1990 tasosta, ja YK:n inhimillisen kehityksen indeksin mukaan paljon Suomeltakin kehitysapua saanut Tansania on tällä hetkellä maailman nopeimmin kehittyvä valtio.

Ulkoasiainministeriö on hallituksen kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti vahvistamassa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mm. hallinnointijärjestelmiä parantamalla ja eri toimijoiden suorituskykyä analysoimalla. Vaikuttavuutta seurataan myös jälkikäteen evaluointien avulla. Vaikuttavuuden ja tulosten saavuttamisessa keskeinen merkitys on kehitysmaan omilla ponnistuksilla. Tavoitteet sovitaan yhdessä kehitysmaan kanssa ja näin varmistetaan osapuolten sitoutuminen niiden toteuttamiseen. Kehitysyhteistyön perimmäisenä vaikuttavuustavoitteena on kehitysmaiden apuriippuvuuden vähentäminen.

Kansainvälinen tuki on erityisen tärkeää hauraille valtioille, kuten Somalialle ja Etelä-Sudanille. Tuen avulla vaikutetaan maiden sekä alueiden vakauteen ja näin epäsuorasti myös pakolaisvirtoihin. Haavoittuvimmassa asemassa köyhimmissä maissa ovat lapset, naiset, vammaiset ja vähemmistöryhmät.

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 892 594 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	261 591 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	289 280 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	57 894 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	61 203 000
5.	Humanitaarinen apu	84 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	9 826 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 600 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	18 400 000
Yhteensä		892 594 000

Valtuus

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	341 850 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	199 946 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	516 470 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	55 495 000
5.	Humanitaarinen apu	6 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	1 350 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	-
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	20 000 000
Yhteensä		1 248 911 000

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 32 655 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös ministeriön ja Itävallan kehitysviraston (ADA) kanssa toteutettavan yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Myanmarille vuonna 1982 myönnetyistä yhteensä 4 204 698,16 euron suuruisista kehitysluotoista vuoden 2012 loppuun mennessä erääntyneiden korkojen ja erääntyneen pääoman yhteismäärästä, 4 992 826,36 euroa, voidaan antaa anteeksi 624 103,30 euroa eli 12,5 prosenttia.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:

Lisäykset käyttösuunnitelmaan (euroa)

		Alkuperäinen käyttösuunnitelma	Lisätalousarvio	Muutettu käyttösuunnitelma

1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	261 591 000	+31 655 000	293 246 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	289 280 000	+1 000 000	290 280 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	57 894 000	-	57 894 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	61 203 000	-	61 203 000
5.	Humanitaarinen apu	84 000 000	-	84 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	9 826 000	-	9 826 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 600 000	-	2 600 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000	-	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	18 400 000	-	18 400 000
Yhteensä		892 594 000	+32 655 000	925 249 000

¹⁾ Sisältää 810 000 euroa ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeiden menoja, 250 000 euroa ministeriön ja Luxemburgin ulkoministeriön yhteistoimintahankkeiden menoja, 50 000 euroa ministeriön ja Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ) yhteistoimintahankkeiden menoja, 200 000 euroa ministeriön ja Alankomaiden ulkoministeriön yhteistoimintahankkeiden menoja, 11 900 000 euroa ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja sekä 1 000 000 euroa ministeriön ja Itävallan kehitysviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja.

Lisäksi momentin myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakaumaa muutetaan seuraavasti:

Muutokset myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautumiseen (euroa)

		Alkuperäinen jakauma	Lisätalousarvio	Muutettu jakauma

1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	341 850 000	-	341 850 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	199 946 000	+20 000 000	219 946 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	516 470 000	-20 000 000	496 470 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	55 495 000	-	55 495 000
5.	Humanitaarinen apu	6 000 000	-	6 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	1 350 000	-	1 350 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	-	-	-
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000	-	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	20 000 000	-	20 000 000
Yhteensä		1 248 911 000	-	1 248 911 000

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 31 655 000 euroa aiheutuu päästöoikeuksien huutokaupasta vuosina 2012 ja 2013 kertyneistä tuloista. Hallitus tavoittelee kehitysyhteistyömäärärahojen BKTL-osuuden kasvua ohjaamalla päästöoikeuksien huutokaupasta kertyvät tulot kehitysyhteistyöhön ja samalla osana Suomen virallista kehitysapua myös ilmastorahoitukseen sitä mukaa kuin niitä kertyy. Kertyneet päästöhuutokauppatulot lisätään tässä lisätalousarvioesityksessä monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön käyttösuunnitelmakohtaan 1.

Lisämäärärahan tarpeesta 1 000 000 euroa aiheutuu ministeriön ja Itävallan kehitysviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menojen maksamisesta ja kohdistetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Itävallan kehitysvirastolta saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.

Suomi myönsi vuonna 1982 Myanmarin kehitysluoton 4 204 698,16 euroa (25 milj. markkaa) 25 vuoden laina-ajalla ja se nostettiin vuonna 1987. Myanmar on matalan tulotason kehitysmaa. Pariisin klubin kokouksessa 24.1.2013 Myanmarin kanssa sovittiin, että maa saa anteeksi 50 % viiveenä olevasta pääomasta ja koroista. Suomi antaa alennuksen kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan anteeksiannosta 25 % (12,5 % vakautettavasta pääomasta). Tältä osin korkoja ei peritä. Toinen alennuserä toteutetaan vuoden päästä, edellyttäen että Myanmar on noudattanut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ohjelmaa. Anteeksiannettava osuus kasvattaa Suomen virallista kehitysapua (ODA).

Vuoden 2013 myöntö- ja sopimusvaltuuksia vähennetään käyttösuunnitelmakohdasta 3. yhteensä 20 000 000 euroa, joka siirretään käyttösuunnitelmakohtaan 2. Laajemman Euroopan aloitteen hankkeisiin. Muutoksen jälkeen valtuuksista arvioidaan aiheutuvan menoja 683 821 000 euroa vuonna 2014, 522 219 000 euroa vuonna 2015, 474 234 000 euroa vuonna 2016 ja yhteensä 1 036 881 000 euroa vuonna 2017 ja sen jälkeisinä vuosina. Muutos ei lisää myöntö- ja sopimusvaltuuksien kokonaismäärää.

2013 I lisätalousarvio	32 655 000
2013 talousarvio	892 594 000
2012 tilinpäätös	893 520 000
2011 tilinpäätös	845 923 000

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 32 655 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös ministeriön ja Itävallan kehitysviraston (ADA) kanssa toteutettavan yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:

Lisäykset käyttösuunnitelmaan (euroa)

		Alkuperäinen käyttösuunnitelma	Lisätalousarvio	Muutettu käyttösuunnitelma

1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	261 591 000	+31 655 000	293 246 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	289 280 000	+1 000 000	290 280 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	57 894 000	-	57 894 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	61 203 000	-	61 203 000
5.	Humanitaarinen apu	84 000 000	-	84 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	9 826 000	-	9 826 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 600 000	-	2 600 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000	-	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	18 400 000	-	18 400 000
Yhteensä		892 594 000	+32 655 000	925 249 000

Lisäksi momentin myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakaumaa muutetaan seuraavasti:

Muutokset myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautumiseen (euroa)

		Alkuperäinen jakauma	Lisätalousarvio	Muutettu jakauma

1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	341 850 000	-	341 850 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	199 946 000	+20 000 000	219 946 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	516 470 000	-20 000 000	496 470 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	55 495 000	-	55 495 000
5.	Humanitaarinen apu	6 000 000	-	6 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	1 350 000	-	1 350 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	-	-	-
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000	-	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	20 000 000	-	20 000 000
Yhteensä		1 248 911 000	-	1 248 911 000

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 15 143 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:

Lisäys käyttösuunnitelmaan (euroa)

		Alkuperäinen käyttösuunnitelma	I lisätalousarvio	IV lisätalousarvio	Muutettu käyttösuunnitelma

1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	261 591 000	+31 655 000	+15 143 000	308 389 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	289 280 000	+1 000 000	-	290 280 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	57 894 000	-	-	57 894 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	61 203 000	-	-	61 203 000
5.	Humanitaarinen apu	84 000 000	-	-	84 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	9 826 000	-	-	9 826 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 600 000	-	-	2 600 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000	-	-	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	18 400 000	-	-	18 400 000
Yhteensä		892 594 000	+32 655 000	+15 143 000	940 392 000

Lisäksi momentin myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakaumaa muutetaan seuraavasti:

Muutokset myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautumiseen (euroa)

		Alkuperäinen jakauma	I lisätalousarvio	IV lisätalousarvio	Muutettu jakauma

1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	341 850 000	-	+25 230 000	367 080 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	199 946 000	+20 000 000	-	219 946 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	516 470 000	-20 000 000	-25 230 000	471 240 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	55 495 000	-	-	55 495 000
5.	Humanitaarinen apu	6 000 000	-	-	6 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	1 350 000	-	-	1 350 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	-	-	-	-
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000	-	-	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	20 000 000	-	-	20 000 000
Yhteensä		1 248 911 000	-	-	1 248 911 000

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu päästöoikeuksien huutokaupasta kertyneistä tuloista. Tuloja on 3.4.—22.8.2013 kertynyt yhteensä 23 143 000 euroa. Ajalta 1.1.—2.4.2013 kertyneet huutokauppatulot huomioitiin vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Hallitus tavoittelee kehitysyhteistyömäärärahojen BKTL-osuuden kasvua ohjaamalla päästöoikeuksien huutokaupasta kertyvät tulot kehitysyhteistyöhön ja samalla osana Suomen virallista kehitysapua myös ilmastorahoitukseen sitä mukaa kuin niitä kertyy. Kertyneet päästöhuutokauppatulot lisätään tässä lisätalousarvioesityksessä monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön käyttösuunnitelmakohtaan 1.

Vuoden 2013 myöntö- ja sopimusvaltuuksia vähennetään kohdasta 3. yhteensä 25 230 000 euroa, joka siirretään kohtaan 1. International Development Associationin, IDAn, IDA17-lisärahoituskierroksen rahoittamiseksi. Muutos ei lisää myöntö- ja sopimusvaltuuksien kokonaismäärää.

2013 IV lisätalousarvio	15 143 000
2013 I lisätalousarvio	32 655 000
2013 talousarvio	892 594 000
2012 tilinpäätös	893 520 000
2011 tilinpäätös	845 923 000

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 15 143 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:

Lisäys käyttösuunnitelmaan (euroa)

		Alkuperäinen käyttösuunnitelma	I lisätalousarvio	IV lisätalousarvio	Muutettu käyttösuunnitelma

1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	261 591 000	+31 655 000	+15 143 000	308 389 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	289 280 000	+1 000 000	-	290 280 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	57 894 000	-	-	57 894 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	61 203 000	-	-	61 203 000
5.	Humanitaarinen apu	84 000 000	-	-	84 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	9 826 000	-	-	9 826 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 600 000	-	-	2 600 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000	-	-	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	18 400 000	-	-	18 400 000
Yhteensä		892 594 000	+32 655 000	+15 143 000	940 392 000

Lisäksi momentin myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakaumaa muutetaan seuraavasti:

Muutokset myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautumiseen (euroa)

		Alkuperäinen jakauma	I lisätalousarvio	IV lisätalousarvio	Muutettu jakauma

1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	341 850 000	-	+25 230 000	367 080 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	199 946 000	+20 000 000	-	219 946 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	516 470 000	-20 000 000	-25 230 000	471 240 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	55 495 000	-	-	55 495 000
5.	Humanitaarinen apu	6 000 000	-	-	6 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	1 350 000	-	-	1 350 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	-	-	-	-
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle	107 800 000	-	-	107 800 000
9.	Korkotuki-instrumentti	20 000 000	-	-	20 000 000
Yhteensä		1 248 911 000	-	-	1 248 911 000

88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

2013 talousarvio	10 000 000
2012 II lisätalousarvio	5 000 000
2012 talousarvio	10 000 000
2011 tilinpäätös	14 999 950

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.

2013 IV lisätalousarvio	8 000 000
2013 talousarvio	10 000 000
2012 tilinpäätös	14 999 780
2011 tilinpäätös	14 999 950

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.