Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2012 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
         01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
         10. Sotilaallinen maanpuolustus
         30. Sotilaallinen kriisinhallinta
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2012

27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden oikein mitoitettua puolustuskykyä, jota käytetään Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Kansainvälisen toimintaympäristön kehitykseen vaikuttavat yhtäältä globaalit muuttujat, kuten globalisaatio, väestökehitys, muuttoliikkeet, ilmastonmuutos ja teknologian kehitys, ja toisaalta kansainvälisen toimintaympäristön toimijat ja niiden intressit. Afganistanin ohella kansainvälisen yhteisön huomio on kohdistunut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan nopeasti edenneisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joiden seurauksia on vaikea ennakoida. Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on säilynyt viime vuosina suhteellisen vakaana. EU:n ja Naton laajentuminen sekä Venäjän taloudellinen ja poliittinen muutos ovat vakiinnuttaneet oloja Suomen lähialueilla. Siitä huolimatta jännitteitä etenkin Baltian maiden ja Venäjän välillä on edelleen nähtävissä.

Globaali talouskriisi vahvisti toimintaympäristön muutosta, jossa ominaispiirteitä ovat toimijoiden keskinäisriippuvuuden kasvu ja maailmantalouden verkottuminen entistä tiiviimmin yhdeksi toimintayksiköksi. Vaikka maailmantalous on elpynyt ennakoitua nopeammin, lähitulevaisuuden kehitykseen liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä, kuten epävakaus rahoitusmarkkinoilla, julkisen sektorin velkaantuminen ja korkea työttömyys. Näiden tekijöiden lisäksi useimpien teollistuneiden maiden kasvua heikentää väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikentyminen. Kriisin seurauksena julkisen talouden rahoitusasema on nopeasti heikentynyt monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Osa vaikutuksista näkyy jo nyt, osa vasta pidemmällä aikavälillä. Talouskriisin seurannaisvaikutukset pakottavat arvioimaan myös puolustukseen käytettävien resurssien määrää. Tavoite on monilla valtioilla yhteinen: kustannus- ja menopaineiden hallinta sekä resurssien vapauttaminen organisaation ylläpidosta suorituskykyjen kehittämiseen.

Lähivuosien aikana sotilaallista maanpuolustusta uudistetaan siten, että se vastaa 2020-luvun vaatimuksia ja turvallisuusympäristöä ottaen huomioon ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat taloudelliset ja muut voimavarat.

Sotilaallista suorituskykyä kehitetään ja ylläpidetään kansallisesti sekä monikansallisen yhteistyön avulla. Varautumista sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien hallintaan ei voida kehittää toisistaan erillisinä. Tulevaisuuden turvallisuusuhkiin varautuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa korostuvat poikkihallinnollisuus ja kansainvälinen yhteistyö. Tarvittaessa kaikki käytettävissä olevat yhteiskunnan voimavarat keskitetään uhkien torjumiseen. Kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukainen kriisivalmius edellyttää hallinnonalat ylittäviä varautumis- ja yhteistoimintajärjestelyjä sekä johtamiskäytäntöjä. Lisäksi korostuvat viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen toimintojen yhteensovittamistarve sekä kansainvälinen yhteistyö.

Kansainvälinen verkottuminen on jo pitkään ollut keskeinen elementti Suomen puolustuskyvyn ylläpitämisessä. Tulevina vuosina sen merkitys lisääntyy. Euroopan unioni on Suomelle tärkeä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen viitekehys. EU-maiden keskinäinen yhteistyö vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisella yhteistyöllä tavoitellaan toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista suorituskykyjen kehittämiselle. Samalla Suomi jatkaa rauhankumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Tämän yhteistyön tärkein sisältö on sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen, harjoittaminen ja sertifiointi yhteisten standardien ja toimintatapojen pohjalta. Lisäksi Suomi jatkaa kahdenvälistä yhteistyötä puolustuskyvyn kehittämisen kannalta merkittävien valtioiden kanssa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

TavoiteTavoitetaso asteikolla 1—5
  
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka 
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden varmistaminen. Puolustuspolitiikalla luodaan edellytykset näiden tavoitteiden toteuttamiselle ja ohjataan puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöä. Puolustuspolitiikalla varmistetaan, että puolustuskykyä koskevassa päätöksenteossa otetaan huomioon toimintaympäristön kehitys ja että tehtävät sekä niiden edellyttämät kyvyt ja voimavarat muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden.4
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 
Puolustusjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu johtamisjärjestelmästä, tiedustelu- ja valvontajärjestelmästä, valmiudensäätelyjärjestelmästä, logistiikkajärjestelmästä sekä joukkorakenteesta eli maa-, meri- ja ilmapuolustuksen johtoportaista ja joukoista. Puolustusjärjestelmää käytetään kaikkiin puolustusvoimien tehtäviin. Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä edellyttää henkilöstö- ja materiaalivoimavarojen sekä infrastruktuurin tasapainon varmistamista ja kansan vahvaa maanpuolustustahtoa. Asevelvollisuusjärjestelmä ja maanpuolustustahto ovat keskeinen osa suorituskykyisen puolustusjärjestelmän ylläpitämistä ja kehittämistä. Yleinen asevelvollisuus tuottaa päätarkoituksensa lisäksi myös sekä yksilölle että yhteiskunnalle valmiuksia toimia osana yhteiskuntaa erilaisissa kriisitilanteissa. Maanpuolustustahdolla on tulevaisuudessakin suuri merkitys puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Asevelvollisten laadukas koulutus ylläpidetään myös muutoksen aikana. Valmiusvaatimuksia voidaan tilapäisesti alentaa. Tavoitteena on tehtävien ja turvallisuusympäristöön suhteutettujen suorituskykyjen tasapainoinen kokonaisuus ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat.4
Turvallinen yhteiskunta 
Sotilaallisen turvallisuuden tuottamisen ohella puolustushallinto tukee muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan ja osaamisellaan. Puolustushallinto osallistuu toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden edistämiseen. Puolustusministeriö sovittaa yhteen sotilaalliset ja siviilialojen toimet tavoitteena turvata Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä väestön elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Yhteensovittamisella tarkoitetaan julkisen sektorin, valtion viranomaisten, kuntien ja yksityisen sektorin toimenpiteiden ja vapaaehtoisen sekä kansainvälisen toiminnan yhteensovittamista yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa.4
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen 
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen tukee puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Kansainvälinen sotilas- ja siviiliyhteistyö edistää puolustuksemme uskottavuutta. Kriisinhallinnalla tuetaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päämäärien saavuttamista ja puolustuskyvyn uskottavuutta sekä edistetään Suomen turvallisuusympäristön vakautta.4

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1—5. Ensisijaisesti asteikolla arvioidaan kolmiportaisesti, onko tavoite saavutettu, onko siinä edetty tai onko tavoite toteutumatta. Arvioinnissa otetaan huomioon puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminnan vaikuttavuus edellä mainittujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty.

Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät PLM:n hallinnonalan menot (milj. euroa)1)
 2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
    
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka776
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä2 2132 4472 438
Turvallinen yhteiskunta4844
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen567269
Yhteensä2 3242 5302 517

1) Vuoden osalta 2010 kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä kehyksen ulkopuolisia menoja eikä UM:n pääluokkaan budjetoituja kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet.

Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvosuunnitelmia, jotka on suunnattu puolustushallinnon virastojen ja laitosten palkatulle henkilöstölle, asevelvollisille sekä kriisinhallintahenkilöstölle. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä puolustushallinnossa. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, sairauspoissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä eri muodoissa.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa jo koulutusvaiheessa. Osana kansallisen 1325-ohjelman toimeenpanoa mm. kriisinhallintatehtäviin lähetettävien naisten määrää pyritään lisäämään. Lisäksi pohjoismaisena NORDEFCO-yhteistyönä toteutettavalla Gender-toiminnalla pyritään varmistamaan naisten aseman huomioon ottaminen kriisinhallintaoperaatioissa.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Edellä mainitusta aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja puolustushallinnon kumppanuusjärjestelyt vähentävät edelleen puolustushallinnon henkilöstön kokonaismäärää. Henkilöstön perinteinen sijoittuminen hallinto- ja tukitehtäviin vaikuttaa vähennysten kohdentumisena epätasaisesti eri henkilöstöryhmiin. Puolustusvoimien ravitsemispalvelut yhtiöitetään 1.1.2012 alkaen ja sen myötä ulkoistettavissa tehtävissä työskentelee pääosin naisia.

Toimintojen tehokkuuden lisääminen

Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti toimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2012 on 633 henkilötyövuotta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
  2011
varsinainen
talousarvio
2012
varsinainen
talousarvio
    
27.10.01Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — tilausvaltuus86,483,6
27.10.18Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)  
 — tilausvaltuus152,3281,7

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

  v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
varsinainen talousarvio
1000 €

Muutos 2011—2012
  1000 €%
       
01.Puolustuspolitiikka ja hallinto 461 332 345 379 352 4947 1152
01.Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 732 18 645 18 678330
21.Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 635 1 19556088
(23.)Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 165 010
29.Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 277 590 326 099 331 0214 9222
88.Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 1 6001 6000
10.Sotilaallinen maanpuolustus 2 211 8852 451 2842 433 842- 17 442- 1
01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 632 5041 698 7381 698 565- 173- 0
18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) 574 485 737 755 725 549- 12 206- 2
19.Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 2 600 12 500 7 700- 4 800- 38
50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 2 296 2 291 2 028- 263- 11
30.Sotilaallinen kriisinhallinta 59 105 59 630 63 1023 4726
20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) 59 137 59 620 63 0923 4726
95.Kurssivaihtelut (arviomääräraha) -32 10 10
 Yhteensä 2 732 3212 856 2932 849 438- 6 855- 0

 Henkilöstön kokonaismäärä16 00015 92015 160